Language of document :

Kanne 9.6.2011 - Helleenien tasavalta v. komissio

(Asia T-294/11)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Helleenien tasavalta (asiamiehet: I. Chalkias ja S. Papaiioannou)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

ottamaan kanteen tutkittavaksi

kumoamaan Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 15.4.2011 tehdyn komission täytäntöönpanopäätöksen Helleenien tasavaltaa koskevien rahoitusoikaisujen osalta tai muuttamaan sitä

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Helleenien tasavalta vaatii kanteessaan kumottavaksi Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 15.4.2011 tehdyn komission täytäntöönpanopäätöksen, joka annettiin tiedoksi numerolla K(2011) 2517 ja joka julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä L102/33/16-4-2011 (EUVL L 102, s. 33) numerolla 2011/244/EU siltä osin kuin päätös koskee Helleenien tasavaltaa ja rahoitusoikaisuja a) oliiviöljyn tuotantotukiin, b) oliivirekisterin perustamisesta johtuviin menoihin (oliivialan GIS-järjestelmä) ja c) muihin suoriin tukiin (peltokasvit).

Oliiviöljyn tuotantotukiin tehdyistä oikaisuista kantaja katsoo ensinnäkin, että komissio on arvioinut virheellisesti tosiseikkoja yhtäältä siltä osin kuin kysymys on säännöllisesti tehtäviin olennaisiin tarkastuksiin liittyvistä vähäisistä puutteista, eikä siksi ole perusteita 10 ja 15 prosentin oikaisuille erityisesti, koska Kreikan oliivialalla on ollut jo 1.11.2003 alkaen voimassa täydellinen ja luotettava maantieteellinen tietojärjestelmä (oliivialan GIS), joka on koko oliiviöljyn tuotantotukien järjestelmää koskeva keskeinen tarkastusinstrumentti, ja toisaalta siltä osin kuin viljelyä koskevat ilmoitukset on tarkastettu yksityiskohtaisesti oliivipuiden tuoton ja puristamoiden toiminnan tavoin.

Kantaja väittää toiseksi seuraavaa. a) Komission päätöksessä ei ole pätevää ja todellista oikeudellista perustetta sille, että oikaisuja on nostettu toistuvuuden vuoksi. Komission tälle ilmaisulle antama merkitys on virheellinen, koska on ilmeistä, ettei toistuvia puutteita ole ollut. Toistuvuus, johon komissio vetoaa, perustuu virheelliseen oletukseen, joka johtuu komission tälle ilmaisulle antamasta virheellisestä merkityksestä, ja tämän merkityksen perusteella se tekee täysin virheellisen päätelmän väitettyjen puutteiden toistuvuudesta, koska järjestelmän keskeinen tarkastusinstrumentti - eli oliivialan GIS-järjestelmä - oli jo luotu. b) Komissio on arvioinut tosiseikkoja virheellisesti, koska joka tapauksessa oikaisun nostaminen 10 prosentista 2003 ja 2004 välisenä ajanjaksona 15 prosenttiin 2004 ja 2005 välisenä ajanjaksona on lainvastainen ja perusteeton, kun otetaan huomioon, että sanottuna ajanjaksona on todettu useita parannuksia ja päivityksiä oliivialan GIS-järjestelmässä ja siksi voidaan sanoa, ettei tarkastusjärjestelmä ole huonontunut, vaan merkittävästi parantunut.

Oliivialan GIS-järjestelmän perustemisesta tehdystä oikaisusta kantaja katsoo ensinnäkin, ettei ole pätevää oikeudellista perustetta rahoitusoikaisulle, joka koskee oliivialan GIS-järjestelmän perustamismenettelystä johtuvia menoja, koska tähän käytetty rahamäärä on peräisin kreikkalaisten tuottajille tarkoitetuista tuista, ja se, että näitä menoja ei hyväksytä merkitsee EMOTR:lle perusteetonta taloudellista etua ja kaksinkertaista taloudellista seuraamusta, kun otetaan huomioon, että toteutuneet menot ovat tukikelpoisia, jos ne eivät ylitä komission hyväksymää talousarviota ja kreikkalaisilta tuottajilta otettua kokonaisrahamäärää, ja että hetki, joka on merkityksellinen sen arvioimiseksi, onko meno tukikelpoinen vai ei, on hetki, jolloin oikeudellinen velvoite syntyy tai jolloin se on pantava täytäntöön, eikä hetki, jolloin menosta on ilmoitettu.

Kantaja vetoaa toiseksi siihen, että a) suhteellisuusperiaatetta on loukattu lisäsopimuksista johtuvien 2 920 191,03 euron suuruisten menojen osalta ja että b) tosiseikkoja on arvioitu virheellisesti sopimuksesta 5190/ES/2003 johtuvien menojen osalta.

Suoriin tukiin (peltokasvit) tehdyistä oikaisuista kantaja katsoo ensinnäkin, että a) pätevää oikeudellista perustetta ei ole sille, että uuteen yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja uuteen järjestelmään ainutlaatuisten tukien maksamisesta sovelletaan vanhoja suuntaviivoja, joissa määrätään tietyistä kiinteistä oikaisuista ja että b) näiden suuntaviivojen soveltaminen loukkaa vakavasti suhteellisuusperiaatetta.

Kantaja katsoo toiseksi, että tosiseikkoja on arvioitu virheellisesti siltä osin kuin kysymys on a) LPIS-GIS-järjestelmän väitetyistä puutteista, b) sen seikan toteamisesta, että LPIS-GIS-tiedoista - joita käytettiin vuoden 2009 LPIS-GIS-tietojen kanssa vuoden 2007 vaatimuksiin ja jotka ovat täydellisiä ja luotettavia komission paikalla tehdyssä tarkastuksessa toteamalla tavalla - ilmenee, että erot ja puutteet ovat alle 2 prosenttia, ja siksi oikaisun ei pitäisi ylittää tätä määrää, ja c) siitä, että on väitetysti havaittu puutteita hallinnollisissa tarkastuksissa, ristiintarkastuksissa ja paikalla tehdyissä tarkastuksissa sekä niiden laadussa ja erityisesti siinä, ettei laidunmaata ole mitattu ja että paikalla tehdyt tarkastukset on tehty liian myöhään, vaikka useita parannuksia on tehty vuoden 2007 vaatimusten esittämisen aikaan, ja siksi komission olisi pidättäydyttävä oikaisuista.

Lopuksi kantaja vetoaa siihen, että asetuksen N:o 1290/051 33 artiklaa on rikottu niiden menojen osalta, jotka liittyvät maaseudun kehittämistoimiin.

____________

1 - Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21.6.2005 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1290/2005 (EUVL L 209, s. 1)