Yhdistetyt asiat T‑515/13 ja T‑719/13.

Espanjan kuningaskunta ym.

vastaan

Euroopan komissio

Valtiontuet – Laivanrakennus – Laivojen rahoitusta ja hankintaa varten käyttöön otettuihin tiettyihin sopimuksiin sovellettavat verosäännökset – Päätös, jolla tuki todetaan osittain sisämarkkinoille soveltumattomaksi ja jossa määrätään sen osittaisesta takaisin perimisestä – Kumoamiskanne – Yksityistä erikseen koskeva päätös – Tutkittavaksi ottaminen – Etu – Valikoivuus – Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan – Kilpailua rajoittava vaikutus – Perusteluvelvollisuus

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 17.12.2015

1.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet – Jäsenvaltiolle osoitettu komission päätös, jossa valtiontuki katsotaan osittain sisämarkkinoille soveltumattomaksi – Sellaisen yrityksen nostama kanne, joka on saanut tämän järjestelmän perusteella myönnettyä yksilöllistä tukea, joka on perittävä takaisin – Tutkittavaksi ottaminen

(SEUT 263 artiklan neljäs kohta)

2.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Oikeussuojan tarve – Yhden kantajan osalta todettu oikeussuojan tarve – Toisen kantajan oikeussuojan tarpeen väitetty puuttuminen – Kanteen tutkittavaksi ottaminen

(SEUT 263 artikla)

3.      Euroopan unionin oikeus – Tulkinta – Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Huomioon ottaminen tuomiolauselman tulkinnassa

4.      Valtiontuki – Käsite – Toimenpiteen valikoivuus – Poikkeus yleisestä verojärjestelmästä – Tietyntyyppistä investointia suosiva toimenpide – Samoin edellytyksin erotuksetta kaikille yrityksille mahdollinen liiketoimi – Valikoivuuden puuttuminen

(SEUT 107 artiklan 1 kohta)

5.      Valtiontuki – Käsite – Toimenpiteen valikoivuus – Poikkeus yleisestä verojärjestelmästä – Erotuksetta kaikkiin talouden toimijoihin sovellettava luonteeltaan yleinen toimenpide – Väitetty harkintavalta veroedun myöntämisessä – Valikoivuuden puuttuminen

(SEUT 107 artiklan 1 kohta)

6.      Kumoamiskanne – Kanneperusteet – Olennaisten menettelymääräysten rikkominen – Perustelujen puuttuminen tai puutteellisuus – Peruste, jonka tuomioistuin tutkii viran puolesta

(SEUT 263 ja SEUT 296 artikla)

7.      Tuomioistuinmenettely – Uusien perusteiden esittäminen käsittelyn kuluessa – Perustelujen puutteellisuus – Peruste, johon voidaan vedota kaikissa menettelyn vaiheissa

(SEUT 263 ja SEUT 296 artikla; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 48 artiklan 2 kohta)

8.      Valtiontuki – Komission päätös, jolla valtiontuki todetaan sisämarkkinoille soveltumattomaksi – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Kilpailua rajoittavan vaikutuksen ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan vaikuttamisen luonnehdinta

(SEUT 107 artiklan 1 kohta ja SEUT 296 artikla; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artikla)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 85–89 kohta)

2.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 90 kohta)

3.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 94 kohta)

4.      Valtiontukien alalla arvioitaessa valtion toimenpiteen valikoivuutta poikkeus viitekehyksestä ei yksin riitä sen osoittamiseen, että riidanalaisella toimenpiteellä suositaan SEUT 107 artiklassa tarkoitetulla tavalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, jos kyseinen toimenpide on lähtökohtaisesti kaikkien yritysten hyödynnettävissä.

Se, että kyseessä olevat edut myönnetään tiettyyn omaisuuteen tehdyn sijoituksen perusteella sulkemalla pois muu omaisuus tai toisentyyppiset sijoitukset, ei tee niistä valikoivia sijoittajiin nähden siltä osin kuin kaikki yritykset voivat samoin edellytyksin erotuksetta osallistua tällaiseen toimintaan.

Kun etu siten myönnetään samoin edellytyksin kaikille yrityksille sellaisten tietyntyyppisten sijoitusten perusteella, jotka ovat mahdollisia kaikille toimijoille, se on yleisesti sovellettava näihin toimijoihin nähden eikä se ole viimeksi mainituille myönnettyä valtiontukea.

(ks. 140–143, 146–148, 155 ja 180 kohta)

5.      Valtiontukien alalla veroetua, joka myönnetään samoin edellytyksin kaikille yrityksille sellaisten tietyntyyppisten sijoitusten perusteella, jotka ovat mahdollisia kaikille toimijoille, ei voida pitää valikoivana verohallinnon väitetyn harkintavallan perusteella siltä osin kuin tämä harkintavalta muodostuu oikeudellisesti ja tosiasiallisesti vain kyseessä olevien veroetujen saamisesta hyötyvien toimintatyyppien määrittelystä.

(ks. 160 ja 163 kohta)

6.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 177 ja 183 kohta)

7.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 183 kohta)

8.      Valtiontukien alalla perusteluvelvollisuus edellyttää, että komissio esittää syyt, joiden vuoksi se katsoo, että kyseinen toimenpide kuuluu SEUT 107 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan. Vaikka tietyissä tapauksissa jo tuen myöntämiseen liittyvistä seikoista ilmenee, että tuki voi vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja vääristää tai uhata vääristää kilpailua, komission on joka tapauksessa mainittava nämä seikat päätöksensä perusteluissa.

Kun tietyt erityisolosuhteet niin edellyttävät, komission on perusteltava päätöksensä yksityiskohtaisemmin esittämällä asiaankuuluvat seikat tukien ennakoitavista vaikutuksista kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Tältä osin komission päätökseen sisältyvä toteamus, jonka mukaan sijoittajat toimivat talouden kaikilla aloilla ja edut vahvistavat niiden asemaa niiden kulloisillakin markkinoilla, on yleinen väite, jota voidaan soveltaa kaikentyyppisen valtiontukeen viittaamatta mihinkään erityiseen seikkaan, joka selittäisi sen, miksi riidanalaiset toimenpiteet voisivat vääristää kilpailua ja vaikuttaa kauppaan markkinoilla, joilla sijoittajat toimivat.

Sellaista järjestelmää, joka antoi meriliikenneyrityksille mahdollisuuden ostaa jäsenvaltiossa rakennettuja aluksia hinnanalennuksella, minkä vuoksi kilpailevien telakkaryhmittymien jäsenet menettivät laivanrakennussopimuksia, koskevissa erityisissä olosuhteissa komission on annettava tarkempia tietoja, joiden perusteella voidaan ymmärtää, miten sijoittajien – eikä siis varustamoiden tai telakoiden ‐ saama etu voi vääristää tai uhata vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla markkinoilla, joilla ne toimivat.

(ks. 192, 193, 198, 200, 204 ja 207 kohta)