Asia T-164/21

(julkaistu otteina)

QM

vastaan

Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto (Europol)

 Unionin yleisen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) tuomio 9.11.2022

Henkilöstö – Väliaikaiset toimihenkilöt – Määräaikaisen työsopimuksen uusimatta jättäminen toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimukseksi – Yksikön etu – Oikeudellinen virhe – Ilmeinen arviointivirhe – Oikeus tulla kuulluksi – Hyvän oikeudenkäytön periaate – Huolenpitovelvollisuus

1.      Virkamiehet – Väliaikaiset toimihenkilöt – Palvelukseenotto – Määräaikaisen työsopimuksen uusiminen – Hallintoelimen harkintavalta – Europolin toimihenkilöt – Sellaisen sisäisen ohjeen antaminen, jolla otetaan käyttöön periaate, jonka mukaan työsopimus uusitaan tietyin edellytyksin – Hallintoelimen harkintavallan omaehtoinen rajoittaminen

[Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 47 artiklan 1 kohdan b alakohta; Europolin henkilöstösääntöjen 4 artiklan 3 kohta]

(ks. 82–89 kohta)

2.      Virkamiehet – Väliaikaiset toimihenkilöt – Palvelukseenotto – Määräaikaisen työsopimuksen uusiminen – Hallintoelimen harkintavalta – Tuomioistuimien suorittama valvonta – Rajat – Ilmeinen arviointivirhe – Käsite – Todistustaakka

[Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohta, 8 artiklan ensimmäinen alakohta sekä 47 artiklan b alakohta]

(ks. 114, 115 ja 121–123 kohta)

Tiivistelmä

Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto (Europol) aloitti tammikuussa 2020 menettelyn väliaikaisen toimihenkilön ja mainitussa virastossa osaston päällikkönä toimineen kantajana olevan QM:n työsopimuksen uusimiseksi toistaiseksi voimassa olevaksi sopimukseksi Europolissa sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

Europolin pääjohtaja ilmoitti toukokuussa 2020 työsopimusten tekemiseen valtuutettuna viranomaisena (jäljempänä valtuutettu viranomainen) kantajalle aikeestaan olla uusimatta tämän työsopimusta toistaiseksi voimassa olevaksi sopimukseksi sekä täsmensi, että – ottaakseen huomioon Europolin tulevan strategian – asianomaisen osaston tulevalla päälliköllä olisi oltava enemmän sellaista ammattitaitoa ja pätevyyttä, jota kantajalla ei ollut.

Valtuutettu viranomainen päätti saman vuoden toukokuussa olla uusimatta kantajan työsopimusta toistaiseksi voimassa olevaksi sopimukseksi (jäljempänä riidanalainen päätös) sillä perusteella, että oli havaittu, että osaston päälliköllä on oltava kantajan toimeen verrattuna enemmän operatiivisia valmiuksia ja kokemusta.

Unionin yleisen tuomioistuin, jonka käsiteltäväksi saatettiin riidanalaisen päätöksen kumoamiseksi kantajan nostama kanne, tulkitsee Europolin sisäistä ohjetta, jossa määräaikaisen työsopimuksen uusiminen toistaiseksi voimassa olevaksi sopimukseksi edellyttää kolmen arviointiperusteen täyttymistä. Unionin yleinen tuomioistuin toteaa tässä yhteydessä, että Europolin kaltaisella virastolla on laaja harkintavalta määräaikaisen työsopimuksen korvaamisessa toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella, joten se voi päättää olla uusimatta työpimusta, jos toimihenkilön ammattitaito ja pätevyys eivät vastaa tulevaisuudessa kohtuudella ennakoitavissa olevia hoidettavan toimen vaatimuksia, vaikka toimea ei myöhemmin lakkautettaisikaan.

Unionin yleisen tuomioistuimen suorittama arviointi

Unionin yleinen tuomioistuin muistuttaa aluksi, että mahdollisuus uusia väliaikaisen toimihenkilön työsopimus on pelkkä toimivaltaisen viranomaisen harkintavaltaan jätetty mahdollisuus, sillä toimielimillä on laaja harkintavalta yksikköjensä järjestämisessä niille osoitettujen tehtävien mukaan sekä toimielinten palveluksessa olevan henkilöstön asemapaikkojen määräämisessä tehtävien hoitamista varten, kunhan asemapaikkojen määrääminen tapahtuu yksikön edun nimissä. Tämä on sitäkin merkityksellisempää tilanteessa, jossa määräaikainen työsopimus korvataan toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella, mikä luo entistä kiinteämmän ja ajallisista rajoitteista vapaan yhteyden toimielimen ja asianomaisen toimihenkilön välille.

Kun hallintoelin on sisäisellä ohjeella ottanut käyttöön erityisen järjestelmän, jonka tarkoituksena on erityisesti taata työsopimusten uusimisen avoimuus sekä tiettyjen menettelyä koskevien edellytysten asianmukainen soveltaminen, järjestelmää voidaan pitää toimielimen harkintavallan omaehtoisena rajoittamisena, josta hallintoelin voi poiketa ainoastaan ilmoittamalla selkeästi syyt, joilla muutos on perusteltavissa, sillä muussa tapauksessa loukataan yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Näin onkin juuri tehty Europolissa, jossa on otettu käyttöön erityinen järjestelmä, jossa työsopimusten uusiminen toistaiseksi voimassa oleviksi sopimuksiksi edellyttää kolmen kumulatiivisen arviointiperusteen täyttymistä, joista ensimmäinen koskee toimen tai tehtävän jatkuvaa tarpeellisuutta myös ennakoitavissa olevan tulevan kehityksen valossa, toinen toimihenkilön ammattitaitoa ja pätevyyttä sekä niiden merkitystä hoidettavan toimen tai tehtävän kannalta, sekä kolmas asianomaisen virkamiehen tasaisen hyvää suorituskykyä.

Unionin yleinen tuomioistuin selvittää ensiksi, onko se, että Europol soveltaa kahta ensimmäistä arviointiperustetta sekä toteaa, että kantajan ammattitaito ja pätevyys sekä ennakoitavissa oleva tuleva kehitys eivät vastaa toisiaan, perusteeton ja epäjohdonmukainen.

Unionin yleinen tuomioistuin katsoo ensinnäkin, että Europolin oli ennen työsopimuksen uusimista koskevan päätöksen tekoa arvioitava vastuullisesti yksikön edun nimissä tulevat muutokset ja ennakoitavissa oleva kehitys. Unionin yleinen tuomioistuin panee tältä osin merkille, että Europol totesi käsiteltävässä asiassa yhtäältä, että sen toimintaan liittyvien lukuisten strategisten suunnitteluasiakirjojen valossa asianomaisen osaston oli toteutettava operatiivisia toimia eikä enää pelkästään muiden osastojen operatiivista toimintaa tukevaa toimintaa, minkä vuoksi asianomaisen osaston päälliköltä edellytettiin entistä enemmän ammattitaitoa. Unionin yleinen tuomioistuin toteaa toiseksi, että Europol arvioi ensin kantajan ammattitaidon ja pätevyyden kantajan niiden henkilökansion tietojen ja huomautusten perusteella, jotka tämä oli toimittanut työsopimuksen uusimista koskeneen menettelyn yhteydessä, ja totesi tämän jälkeen, että kantajan ammattitaito ja pätevyys eivät vastanneet ennakoitua tulevaa kehitystä.

Toiseksi todettakoon, että työsopimusten uusimista koskevien arviointiperusteiden täysin itsenäinen soveltaminen saattaisi johtaa tilanteeseen, jossa Europolin olisi uusittava toimihenkilön työsopimus, vaikka tämän ammattitaito ei vastaisikaan tulevaisuudessa kohtuudella ennakoitavissa olevia hoidettavan toimen vaatimuksia, mikä olisi selvästi yksikön edun ja asianomaisen menettelyn tavoitteen vastaista.

Unionin yleinen tuomioistuin päättelee näin ollen, että kun otetaan huomioon valtuutetun viranomaisen laaja harkintavalta määräaikaisten työsopimusten uusimisessa toistaiseksi voimassa oleviksi työsopimuksiksi, Europol ei ole tehnyt oikeudellista virhettä soveltaessaan hakijan työsopimuksen uusimista koskevia arviointiperusteita.

Unionin yleinen tuomioistuin korostaa toisaalta, että riidanalainen päätös ei perustu viraston tulevaan uudelleenjärjestelyyn. Osaston päällikön toimi säilytettiin siten Europolin organisaatiokaaviossa, ja koska uusia ammattitaitoja vastaavan toimen tarpeet on määritelty uudelleen, toimi edellyttää aiempaa enemmän ammattitaitoa.

Unionin yleinen tuomioistuin katsoo toiseksi, ettei Europol ole tehnyt ilmeistä arviointivirhettä todetessaan, että kantajalla ei ollut uusia tarpeita vastaavaa ammattitaitoa tai pätevyyttä. Se panee lisäksi merkille, että Europol ei kiistä kantajan erinomaista tehokkuutta eikä hänen sopeutumiskykyään. Kantajan työsopimuksen uusimatta jättämisen perusteena ollut syy oli siinä, että kantajan henkilöprofiili ei vastannut Europolin tulevia tarpeita sittemmin vaadittavan lisäosaamisen valossa. Tämän johdosta havaittiin uusia tarpeita ja osaamisalueita, joita kantajan pätevyys ei Europolin mukaan riitä täyttämään. Kantaja oli sitä paitsi hyvin perillä organisaation uusista tarpeista, sillä ne oli selvästi tunnistettu useissa strategisissa asiakirjoissa, joiden valmistelussa kantaja oli mukana ja joista hänellä oli mahdollisuus kuvailla niitä ammattitaitojaan, joita ei hänen mukaansa ollut sisällytetty hänen henkilökansioonsa.

Näiden seikkojen perusteella unionin yleinen tuomioistuin hylkää kanteen kokonaisuudessaan.