Kanne 12.12.2012 - Zafeiropoulos v. Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop)

(Asia T-537/12)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Panteleimon Zafeiropoulos (Tessaloniki (Kreikka) (edustaja: dikigoros M. Kontogiorgos)

Vastaaja: Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

ottamaan kantajan kanteen tutkittavaksi

kumoamaan Cedefopin arviointilautakunnan päätöksen olla valitsematta kantajaa sen tarjouksen perusteella, jonka kantaja jätti nopeutetussa rajoitetussa menettelyssä, joka järjestettiin Cedefopin henkilöstölle tarjottavien terveydenhuoltopalvelujen toimittamista koskevan sopimuksen tekemiseksi (ilmoitus 2012/S115.189528) ja kumoamaan myös menettelyn ratkaisemista koskevan päätöksen (2012/S208-341369/27.10.2012), jolla kyseinen sopimus päätettiin tehdä erään lastenlääkärin kanssa

kumoamaan kantajan vastaajalle 19.11.2012 tekemään uudistettuun pyyntöön annettu kielteinen päätös ja velvoittamaan vastaaja asettamaan tuomioistuimen ja kantajan käyttöön tähän menettelyyn liittyvien asiakirjojen täysimääräinen teksti, jotta kyseisen arvion laillisuuteen voidaan kohdistaa tuomioistuinvalvontaa

velvoittaa Cedefopin maksamaan kantajalle 100 000 euroa korvaukseksi vahingosta, joka kantajalle aiheutui kantajan kanteessa kuvailluista Cedefopin elinten toimista, ja

velvoittaa Cedefopin korvaamaan oikeudenkäyntikulut sekä kaikki muut menot ja kulut, joita kantajalle on aiheutunut tämän oikeudenkäynnin yhteydessä.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Vaatimustensa tueksi kantaja vetoaa kuuteen kanneperusteeseen.

Kantaja väittää ensinnäkin, että Cedefopin riidanalaisilta toimilta puuttuu perustelut ja että niillä loukataan kantajan puolustautumisoikeuksia ja oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan siltä osin kuin menettelyn ratkaisemista koskevan riidanalaisen päätöksen sisällön sekä kantajan tämän jälkeen esittämän pyynnön perusteella esitettyjen kirjallisten tietojen perusteella ei voida varmuudella päätellä, millä tavoin tarjouksia on arvioitu ja millä tavoin ne loppujen lopuksi on luokiteltu ja näin ollen vastaajana olevan Cedefopin lopullista arviota ei ole perusteltu riittävästi SEUT 296 artiklassa ja direktiivin 2004/18/EY 41 artiklan 2 kohdan mukaisesti, eikä kantajalle ole ilmoitettu valitun tarjouksen erityisiä ominaisuuksia ja suhteellisia etuja verrattuna kantajan tarjoukseen; lisäksi tietoja, joihin perustui arviointilautakunnan lopullinen arvio kyseisestä Cedefopin henkilöstölle tarjottavien terveydenhuoltopalvelujen toimittamista koskevan sopimuksen tekomenettelystä, ei ole koskaan annettu tiedoksi kantajalle huolimatta tätä koskevasta pyynnöstä ja uudistetusta pyynnöstä.

Toiseksi kantaja väittää, että Cedefop on tehnyt tosiseikkoja koskevan virheen ja loukannut objektiivisuusperiaatetta ja puolueettomuusperiaatetta siltä osin kuin Cedefopin arviointilautakunnan arviot/arvioinnit, jotka sisältyvät kantajan henkilökohtaiseen arviointiraporttiin, ovat selvästi virheelliset ja jätettyjen tarjousten teknisten eritelmien arviointi ei ole ollut objektiivista.

Kolmanneksi kantaja väittää, että tarjoajien teknistä soveltuvuutta koskevaa ilmoituksen olennaista ehtoa on rikottu ja että erityisesti on rikottu ehtoa, joka koskee menettelyyn osallistuneiden teknistä suorituskykyä, sillä valitulta tarjoajalta puuttuu yksi ilmoituksessa mainittu lääketieteellinen erityisala ja hänet olisi pitänyt sulkea kilpailun ulkopuolelle.

Neljänneksi kantaja väittää, että on loukattu suhteellisuusperiaatetta ja velvollisuutta määrätä etukäteen sopimuksen tekemisen perusteet, jotka mahdollistavat tarjousten objektiivisen vertailun, siltä osin kuin Cedefop on käyttäessään sopimuksen tekemisen perusteina haastattelun laatua loukannut edellä mainittua periaatetta ja rikkonut kyseistä velvollisuutta, sillä tämä peruste on muotoiltu niin epäselvästi, että menettelyyn osallistuvilla ei ole mahdollisuutta määrittää, mikä oli paras kyky, mikä heillä pitäisi olla, jotta he saisivat mahdollisimman suuren pistemäärän.

Viidenneksi kantaja väittää, että riidanalainen palvelujen tarjoamista koskeva sopimus on ristiriidassa Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen kanssa, kun niitä luetaan yhdessä voimassa olevan kansallisen lainsäädännön kanssa, siltä osin kuin vastaajana oleva Cedefop ei julkisena elimenä, jonka palveluksessa on yli 50 työntekijää, ole noudattanut velvollisuuttaan käyttää yksinomaan sellaisen lääkärin palveluja, jonka erikoisalana on työterveyslääketiede.

Kuudenneksi kantaja väittää, että kyse on avoimuuden periaatteen loukkaamisesta siltä osin kuin vastaajana oleva Cedefop, joka on jättänyt antamatta tiedot, joita kantaja on pyytänyt sekä 15.10.2012 päivätyllä pyynnöllään että 19.11.2012 päivätyllä uudistetulla pyynnöllään, on rikkonut varainhoitoasetuksen N:o 1605/2002/EY 100 artiklan 2 kohdan ja asetuksen 2342/2002/EY 149 artiklan 3 kohdan säännöksiä, sillä se ei ole esittänyt perusteluja kielteiselle päätökselle edellä mainittujen säännösten mukaisesti.

Lopuksi kantaja väittää, että hänen vahingonkorvausvaatimuksensa on perusteltu, sillä hän on noudattanut työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohtaa ja esittänyt kirjelmässään tiedot, joista ilmenee, että edellytykset, joiden täyttyessä Cedefopille syntyy sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu, siten kuin näistä edellytyksistä määrätään SEUT 340 artiklassa, ovat täyttyneet.

____________

¹ - Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/18/EY.