Asia C-587/20
Ligebehandlingsnævnet, joka toimii A:n puolesta
vastaan
HK/Danmark
ja
HK/Privat
(Østre Landsretin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)
Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 2.6.2022
Ennakkoratkaisupyyntö – Sosiaalipolitiikka – Yhdenvertainen kohtelu työssä ja ammatissa – Ikään perustuvan syrjinnän kielto – Direktiivi 2000/78/EY – 3 artiklan 1 kohdan a ja d alakohta – Soveltamisala – Työntekijäjärjestön vaaleilla valitun puheenjohtajan tehtävä – Kyseisen järjestön säännöt, joiden mukaan puheenjohtajaksi voidaan valita ainoastaan jäsenet, jotka eivät ole vaalipäivänä täyttäneet 60 tai 61 vuotta
1. Sosiaalipolitiikka – Yhdenvertainen kohtelu työssä ja ammatissa – Direktiivi 2000/78 – Soveltamisala – Työn tai ammatin harjoittamista koskevat edellytykset – Käsite – Itsenäinen ja yhtenäinen tulkinta – Laaja tulkinta – Työntekijäjärjestön vaaleilla valitun puheenjohtajan tehtävän harjoittamista koskevat edellytykset kuuluvat käsitteen soveltamisalaan – Kyseisen tehtävän poliittinen luonne – Vaikutuksettomuus
(SEUT 45 artikla, SEUT 19 artiklan 1 kohta ja SEUT 153 artiklan 2 kohta; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artikla; neuvoston direktiivin 2000/78 3 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 4 kohta)
(ks. 25–30, 33–35, 38, 39 ja 48 kohta)
2. Unionin oikeus – Periaatteet – Perusoikeudet – Yhdistymisvapaus – Rajat – Edellytykset
(Euroopan unionin perusoikeuskirjan 12 artikla ja 52 artiklan 1 kohta; neuvoston direktiivin 2000/78 johdanto-osan neljäs perustelukappale sekä 1 ja 3 artikla)
(ks. 43–47 kohta)
3. Sosiaalipolitiikka – Yhdenvertainen kohtelu työssä ja ammatissa – Direktiivi 2000/78 – Soveltamisala – Toiminta työntekijäjärjestössä – Käsite – Työntekijäjärjestön puheenjohtajan tehtävien hoitaminen kuuluu käsitteen soveltamisalaan
(Neuvoston direktiivin 2000/78 3 artiklan 1 kohdan d alakohta)
(ks. 50, 51 ja 53 kohta)
4. Sosiaalipolitiikka – Yhdenvertainen kohtelu työssä ja ammatissa – Direktiivi 2000/78 – Soveltamisala – Työntekijäjärjestön säännöissä määrätty ikäraja vaalikelpoisuudelle sen puheenjohtajan tehtävään kuuluu direktiivin soveltamisalaan
(Neuvoston direktiivin 2000/78 3 artiklan 1 kohdan a ja d alakohta)
(ks. 54 kohta sekä tuomiolauselma)
Tiivistelmä
Työntekijäjärjestön säännöissä määrätty ikäraja vaalikelpoisuudelle sen puheenjohtajan tehtävään kuuluu syrjinnän vastaisen direktiivin soveltamisalaan
Tällaisen tehtävän poliittisella luonteella tai tehtävään ottamista koskevalla menetelmällä (vaali) ei ole merkitystä kyseisen direktiivin soveltamisen kannalta
A, joka on syntynyt vuonna 1948, otettiin vuonna 1978 toimihenkilöksi tanskalaisen työntekijäjärjestö HK:n, johon kuuluu HK/Danmark-keskusliitto ja HK/Privat-liitto, paikallisosastoon. Vuonna 1993 hänet valittiin HK/Privatin puheenjohtajaksi. Tämä luottamukseen perustuva poliittinen tehtävä sisälsi kuitenkin tiettyjä työlle ominaisia piirteitä. A oli kokoaikaisessa työssä, sai kuukausipalkkaa ja häneen sovellettiin palkallisesta lomasta annettua lakia.
Hänet valittiin uudelleen joka neljäs vuosi ja hän hoiti kyseisen liiton puheenjohtajan tehtäviä 8.11.2011 saakka, jolloin hän 63-vuotiaana oli ylittänyt HK/Privatin säännöissä(1) määrätyn ikärajan samalle vuodelle suunnitellussa puheenjohtajan vaalissa ehdolle asettumiselle.
A:n Ligebehandlingsnævnetille (yhdenvertaisuuslautakunta, Tanska) tekemän kantelun johdosta viimeksi mainittu katsoi, että se, että A:ta kiellettiin hänen ikänsä perusteella asettumasta ehdolle HK/Privatin puheenjohtajan vaalissa, oli vastoin Tanskan syrjinnän vastaista lakia(2), ja määräsi HK:n korvaamaan A:lle aiheutuneen vahingon.
Koska mainittua päätöstä ei pantu täytäntöön, kyseinen lautakunta, joka toimi A:n puolesta, nosti kanteen HK:ta vastaan. Østre Landsret (Itä-Tanskan hovioikeus, Tanska) katsoo, että oikeusriidan ratkaisu riippuu siitä, sovelletaanko A:han HK/Privatin puheenjohtajana ja sen poliittisen henkilöstön jäsenenä syrjinnän vastaista direktiiviä. Jos sovelletaan, ei ole kiistetty sitä, että A on näin ollen kyseisen direktiivin vastaisen ikään perustuvan välittömän syrjinnän uhri kyseisen liiton sääntöjen vuoksi.
Unionin tuomioistuin, jolle kyseinen tuomioistuin on esittänyt ennakkoratkaisupyynnön, katsoo, että työntekijäjärjestön säännöissä määrätty ikäraja ehdokkaaksi asettumiselle sen puheenjohtajavaalissa kuuluu syrjinnän vastaisen direktiivin soveltamisalaan(3).
Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta
Unionin tuomioistuin päättelee aluksi, että kyseisen direktiivin 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa(4) tarkoitetut työntekijäliiton puheenjohtajan tehtävän ”harjoittamista koskevat edellytykset” kuuluvat direktiivin soveltamisalaan.
Tältä osin mainitussa säännöksessä tarkoitettujen ilmaisujen ”työ”, ”itsenäinen ammatinharjoittaminen” ja ”ammatti” käytöstä yhdessä seuraa, että direktiivin 2000/78 3 artiklan 1 kohdan a alakohta kattaa kaikenlaisen ammattitoiminnan harjoittamisen edellytykset sen luonteesta ja ominaisuuksista riippumatta. Mainitut ilmaisut on ymmärrettävä laajassa merkityksessä, kuten kyseisen säännöksen eri kieliversioiden vertailusta ilmenee.
Siten syrjinnän vastaisen direktiivin 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan sanamuodosta ilmenee, että sen soveltamisala ei rajoitu pelkästään SEUT 45 artiklassa tarkoitettujen ”työntekijöiden” hoitamien tehtävien harjoittamista koskeviin edellytyksiin.
Lisäksi tämän direktiivin tavoitteet vahvistavat tällaisen sanamuodon mukaisen tulkinnan. Syrjinnän vastaisella direktiivillä, jonka oikeudellinen perusta on nykyinen SEUT 19 artiklan 1 kohta, ei nimittäin pyritä suojelemaan ainoastaan työntekijöitä työsuhteen heikompana osapuolena. Sen tarkoituksena on poistaa yhteiskunnalliseen ja yleiseen etuun liittyvistä syistä kaikki syrjiviin seikkoihin perustuvat esteet toimeentulon hankkimiselle ja yhteiskuntaan työn kautta osallistumiselle riippumatta suoritetun työn oikeudellisesta muodosta. Näin ollen kysymys siitä, kuuluvatko HK/Privatin puheenjohtajan tehtävän harjoittamista koskevat edellytykset mainitun direktiivin soveltamisalaan vai eivät, ei riipu siitä, luokitellaanko tällainen puheenjohtaja SEUT 45 artiklassa ja sitä tulkitsevassa oikeuskäytännössä tarkoitetuksi työntekijäksi vai ei(5).
Tällaisen tehtävän poliittisella luonteella ei ole vaikutusta mainittujen edellytysten sisällyttämiselle syrjinnän vastaisen direktiivin soveltamisalaan, koska sitä sovelletaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla ja alasta riippumatta, ja poikkeukset täsmennetään nimenomaisesti(6). Lisäksi tehtävään ottamista koskevalla menetelmällä ei ole mitään merkitystä kyseisen direktiivin soveltamisen kannalta.
Edellä esitettyjä arviointeja ei horjuta perustelu, joka liittyy työntekijäjärjestöjen oikeuteen valita vapaasti edustajansa, mikä on osa Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 12 artiklassa vahvistettua yhdistymisvapautta.
Tämä oikeus on kuitenkin sovitettava yhteen syrjinnän vastaisen direktiivin kohteena olevan työssä ja ammatissa tapahtuvan syrjinnän kiellon kanssa, koska se konkretisoi perusoikeuskirjan 21 artiklassa vahvistetun syrjintäkiellon yleisen periaatteen. Koska yhdistymisvapaus ei ole ehdoton, sen käyttöä voidaan perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdan mukaan rajoittaa, kunhan rajoittaminen tapahtuu ainoastaan lailla, yhdistymisvapauden keskeistä sisältöä kunnioittaen ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.
Toiseksi syrjinnän vastaisen direktiivin 3 artiklan 1 kohdan d alakohdasta, jonka mukaan sitä sovelletaan muun muassa toimintaan työntekijäjärjestössä, unionin tuomioistuin katsoo, että tällaisen järjestön puheenjohtajan toiminta kuuluu kyseisen säännöksen soveltamisalaan. Ehdokkaaksi asettuminen työntekijäjärjestön puheenjohtajan vaaleissa, samoin kuin puheenjohtajan tehtävän hoitaminen valituksi tulemisen jälkeen, on tällaisessa järjestössä ”toimimisen” muoto tämän ilmaisun tavanomaisessa merkityksessä.
Tällainen tulkinta vastaa kyseisen direktiivin tavoitetta yleisten puitteiden luomisesta muun muassa ikään perustuvan syrjinnän torjumiselle työssä ja ammatissa, joten käsitteitä, joilla sen 3 artiklassa täsmennetään kyseisen direktiivin soveltamisala, ei voida tulkita suppeasti.