Kanne 18.5.2010 - Komissio v. EU Research Projects

(Asia T-220/10)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamies: N. Bambara, avustajanaan asianajaja C. Erkelens)

Vastaaja: EU Research Projects (Hungerford, Yhdistynyt kuningaskunta)

Vaatimukset

Vastaaja on velvoitettava maksamaan komissiolle takaisin 102, 039, 32 euron suuruinen määrä, johon lisätään 28.12.2006 lähtien ja aina tämän määrän maksamiseen asti laskettavat 4,80 %:n suuruiset korot

vastaaja on velvoitettava korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komissio on nostanut SEUT 272 artiklan nojalla nyt esillä olevan kanteen vaatiakseen takaisin määrän, jonka se väittää maksaneensa liikaa kantajalle, eli 102 039, 32 euroa korkoineen, jotka lasketaan 4,8 %:n korkokannan mukaan siitä päivästä lähtien, jona vaatimus erääntyi eli 28.12.2006.

Komissio allekirjoitti tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevan Euroopan yhteisöjen viidennen puiteohjelman (1998-2002) yhteydessä muun muassa vastaajan kanssa "tutkimusta ja teknologisia kehittämishankkeita koskevan sopimuksen" tunnuksella IST-2001-34850. Kantajan mainitun sopimuksen perusteella vaatima määrä vastaa vastaajalle maksetun ennakkomaksun ja sen määrän välistä eroa, jonka kantaja on katsonut relevanttien sopimusmääräysten mukaisesti tukikelpoiseksi sen seurauksena, että vastaaja pyysi saada vetäytyä hankkeesta ja että se ei täyttänyt sopimusvelvoitteitaan.

Kanteensa tueksi komissio esittää yhden ainoan kanneperusteen; se väittää, että vastaaja on rikkonut sopimusvelvoitteitaan, koska se ei ole maksanut komissiolle takaisin erotusta, joka on komission vastaajalle maksettavaksi erääntyneen rahoitustuen ja sen jo ennakkona saaman kokonaismäärän välillä. Vastaajalle kuuluva rahoitustuki on pienempi kuin kantajan sille ennakkona maksama määrä. Lisäksi sopimukseen sovellettavan Belgian lainsäädännön mukaan voidaan vaatia takaisin maksut, jotka on maksettu perusteettomasti (perusteeton maksu). Komissio väittää näin ollen, että vastaajalla on velvollisuus maksaa takaisin tämä määrä.

____________