Kanne 9.7.2021 – HB v. komissio

(asia T-408/21)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: HB (edustajat: asianajajat L. Levi ja M. Vandenbussche)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

ottamaan kanteen tutkittavaksi ja toteamaan sen perustelluksi

ja siten,

kumoamaan komission 5.5.2021 tekemät päätökset, jotka on annettu tiedoksi 10.5.2021 ja jotka koskevat seuraavien summien perimistä takaisin: (i) 4 241 507 euroa (hankinta TACIS/2006/101-510) (pääoma) tai 4 674 256,92 euroa (pääoma viivästyskorkoineen 30.4.2021 alkaen) ja (ii) 1 197 055,86 euroa (hankinta CARDS/2008/166-429) (pääoma) tai 1 298 608,85 euroa (pääoma, viivästyskorkoineen 30.4.2021 alkaen), joista on vähennettävä 399 825 euroa

määräämään, että kaikki komission tämän päätöksen perusteella mahdollisesti takaisin perimät määrät on palautettava viivästyskorkoineen, joka vastaa Euroopan keskuspankin soveltamaa korkoa korotettuna seitsemällä prosenttiyksiköllä

velvoittamaan komission maksamaan yhden euron symbolisen summan vahingonkorvauksena, jonka määrää voidaan myöhemmin tarkistaa

velvoittamaan komission korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

Ensimmäisen kanneperusteen mukaan komissiolla ei ollut toimivaltaa antaa riidanalaisia päätöksiä, oikeusperusta on puuttunut ja luottamuksensuojan periaatetta on loukattu. Kantajan mukaan komissiolla ei ollut toimivaltaa antaa täytäntöönpanomääräyksen muodostavia riidanalaisia päätöksiä sellaisen saatavan perimiseksi, jonka komissio väittää sillä olevan kantajalta, koska niitä sitovassa sopimuksessa ei ole välityslauseketta, jolla unionin tuomioistuimille annettaisiin toimivalta ratkaista niiden väliset sopimusoikeudelliset oikeusriidat.

Toisen kanneperusteen mukaan varainhoitoasetusta on rikottu, koska komissiolla ei ole kantajalta mitään saatavaa tai ei ainakaan mitään selvää saatavaa.

Kolmannen kanneperusteen mukaan olennaisia menettelymääräyksiä on rikottu, eikä huolellisuusvelvoitetta ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklassa vahvistettua puolueettomuusperiaatetta ole noudatettu. Kantaja väittää, että riidanalaisessa päätöksessä todetaan takaisinperintämenettelyn aloittamisen perustelemiseksi, ettei kantaja ole noudattanut veloitusilmoitusta, muistutuskirjettä ja virallista huomautusta. Näin tehdessään vastaaja ei kuitenkaan yhtäältä täsmennä sitä, että kantaja on riitauttanut ne, eikä toisaalta mainitse sitä, että belgialainen tuomioistuin on todennut, että sillä on toimivalta ratkaista siinä vireille pantu kahteen sopimukseen perustuva kanne. Kantaja lisää, ettei vastaaja ole noudattanut myöskään perusteluvelvollisuuttaan, koska se ei ole esittänyt syitä, joiden vuoksi se on päätynyt tässä asiassa tekemäänsä päätökseen. Kantaja katsoo vielä, ettei komissio ole tutkinut huolellisesti ja puolueettomasti kaikkia tähän asiaan liittyviä merkityksellisiä seikkoja.

____________