Kanne 15.4.2024 – Zalando v. komissio

(Asia T-203/24)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Zalando SE (Berliini, Saksa) (edustajat: asianajajat R. Briske, J. Trouet, K. Ewald ja L. Schneider)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

kumoaa Euroopan komission (vahvistetun) päätöksen kantajan uudistetun hakemuksen nro EASE 2023/6032 hylkäämisestä.

velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste: asetuksen (EY) N:o 1049/2001¹ 2 artiklan mukaista oikeutta tutustua asiakirjoihin on loukattu

Vastaaja on perusteettomasti hylännyt kantajan ensimmäisen hakemuksen ja uudistetun hakemuksen ja vedonnut asiaan soveltumattomaan asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 2 ja 3 kohdan poikkeussäännökseen.

Ei ole kyse sellaisista luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön taloudellisista eduista, jotka estäisivät julkaisemisen, koska mahdollisesti kyseessä olevissa yrityksissä on kyse juuri kantajasta itsestään. Poikkeussäännöksen soveltamisen esteenä on lisäksi se, että asiakirjat eivät ole peräisin kantajalta itseltään eikä se ole vedonnut luottamuksellisuuteen. Pyydetyissä asiakirjoissa on pikemminkin kyse pääasiallisesti tiedoista, jotka liittyvät kantajan palvelun aktiivisten käyttäjien kuukausittaiseen keskimäärään unionissa komission delegoidun asetuksen (EU) 2023/1127¹ 4 artiklan 1 momentin mukaista laskentakaavaa varten asetuksen (EU) 2022/2065² 43 artiklan mukaisen valvontamaksun määrittämiseksi. Koska tämä määrä on kuitenkin julkaistava lain nojalla asetuksen (EU) 2022/2065 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti, sen perustana olevat laskentatoimet eivät voi olla luottamuksellisia.

Lisäksi valvontamaksun määrittäminen ei ole asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettu tutkintatoimi. Vastaaja ei nimittäin valmistele kannanottoa eikä myöskään tutki mahdollista asetuksen (EU) 2022/2065 rikkomista. Kyse on pikemminkin matemaattisista laskentatoimista ja tietojen analysoinnista.

Myöskään olettama siitä, että julkaisutarkoitusta ei ole, ei päde, koska oikeuskäytännössä tarkastellut tapaukset eivät sovellu eikä asetuksen (EU) 2022/2065 soveltamisalaan kuuluva maksuperusteita koskeva tapaus ole rinnastettavissa tähän tapaukseen.

Koska maksupäätösmenettely päättyy viimeistään kantajan maksun tapahduttua, myöskään asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdan alakohta ei sovellu.

Viimeiseksi vastaaja ei voi vedota myöskään asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdan 2 alakohtaan, koska vastaajan päätösmenettelyä ei julkaisemisella vahingoitettaisi vakavasti: On kyse tiedoista, jotka koskevat kantajan palvelua ja joita ovat suurimmaksi osaksi keränneet ja levittäneet kolmannet kaupalliset tarjoajat.

Toinen kanneperuste: Perusteluvelvollisuuden loukkaaminen

Vastaaja on päätöksessään loukannut SEUT 296 artiklan mukaista perusteluvelvollisuutta, joten päätös ei ole kantajalle vastaanottajana ymmärrettävä. Ensimmäisessä hylkäyksessään vastaaja ei käsitellyt yhtäkään asiakirjaa konkreettisesti, vaan kielsi julkaisemisen vetoamalla yleisesti olettamaan siitä, että julkaisutarkoitusta ei ole.

Kolmas kanneperuste: Perusoikeuden saada tutustua asiakirjoihin loukkaaminen

Lainvastaisella hylkäyksellä vastaaja on loukannut kantajalla Euroopan unionin perusoikeuskirjan¹ mukaan olevaa perusoikeutta saada tutustua asiakirjoihin.

Neljäs kanneperuste: Hyvää hallintoa koskevan perusoikeuden loukkaaminen

Vastaaja on myös loukannut kantajalla Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan olevaa perusoikeutta hyvään hallintoon, kun se on hylätessään täysin kantajan hakemuksen jättänyt kokonaan ottamatta huomioon kantajan roolin yrityksenä, jota asia koskee.

____________

¹     Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001 (EUVL 2001, L 145, s. 43).

¹     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2065 täydentämisestä komission erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajilta perimiä valvontamaksuja koskevilla yksityiskohtaisilla menetelmillä ja menettelyillä 2.3.2023 annettu komission delegoitu asetus (EU) 2023/1127 (EUVL 2023, L 149, s. 16).

¹     Digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta (digipalvelusäädös) 19.10.2022 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2065 (EUVL 2022, L 277, s. 1).

¹     EUVL 2012, C 326, s. 391.