Language of document : ECLI:EU:T:2014:596

UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (muutoksenhakujaosto)

19 päivänä kesäkuuta 2014

Asia T‑503/13 P

Luigi Marcuccio

vastaan

Euroopan komissio

Muutoksenhaku – Henkilöstö – Virkamiehet – Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 14 artikla – Laillista tuomioistuinta koskeva periaate – Kanteen tutkimatta jättäminen ensimmäisessä oikeusasteessa sillä perusteella, että sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat – Telekopiona toimitettu kannekirjelmä, jossa oleva asianajajan allekirjoitus ei ole omakätinen – Telekopiona toimitettu kannekirjelmä ja myöhemmin toimitettu alkuperäinen kannekirjelmä, jotka eivät vastaa toisiaan – Liian myöhään nostettu kanne – Vaatimus korvata tietty summa, joka vastaa neljäsosaa asian F-56/09 yhteydessä aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista – Selvästi perusteeton valitus

Aihe:      Valitus, jossa vaaditaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (yhden tuomarin kokoonpano) asiassa F‑32/12, Marcuccio vastaan komissio, 12.7.2013 antaman määräyksen kumoamista.

Ratkaisu:      Valitus hylätään. Luigi Marcuccio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan komissiolle tässä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut

Tiivistelmä

1.      Oikeudenkäyntimenettely – Asian antaminen uudelleen ratkaistavaksi virkamiestuomioistuimen sisäisten uudelleenjärjestelyjen vuoksi – Laillista tuomioistuinta koskevaa periaatetta ei ole loukattu

(Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 14 artikla)

2.      Oikeudenkäyntimenettely – Asian antaminen uudelleen ratkaistavaksi virkamiestuomioistuimen sisäisten uudelleenjärjestelyjen vuoksi – Muun tuomarin kuin kolmen tuomarin jaoston esittelevän tuomarin nimeäminen tuomariksi yhden tuomarin kokoonpanoon – Laillista tuomioistuinta koskevaa periaatetta ei ole loukattu

(Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 14 artikla)

3.      Oikeudenkäyntimenettely – Kannekirjelmä – Muotovaatimukset – Asianajajan omakätinen allekirjoitus – Kannekirjelmän toimittaminen telekopiona ja allekirjoituksen merkitseminen leimalla – Allekirjoitus ei vastaa kannekirjelmän alkuperäiskappaleessa olevaa allekirjoitusta – Telekopion vastaanottamispäivää ei voida ottaa huomioon kanteen nostamisen määräajan noudattamista arvioitaessa

(Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 21 artikla; virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 34 artiklan 1 ja 6 kohta)

1.      Virkamiestuomioistuimen 14 artiklassa tarkoitetuista edellytyksistä, jotka koskevat asian siirtämistä yhden tuomarin kokoonpanoon, ja asianosaisten oikeuksista niiden täytäntöönpanon yhteydessä on todettava, että tässä työjärjestyksessä säädetään edellytykset, jotka oikeuttavat kyseisen siirtämisen, sillä jaoston ratkaistavaksi annettu asia voidaan ratkaista yhden tuomarin kokoonpanossa, kun otetaan huomioon esille tulleiden oikeudellisten kysymysten tai tosiseikkoja koskevien kysymysten yksinkertaisuus, asian vähämerkityksisyys ja muiden erityisten olosuhteiden puuttuminen. Kyseisessä 14 artiklassa säädetty menettely antaa asianosaisille mahdollisuuden lausua asiasta ennen kuin päätös asian siirtämisestä yhden tuomarin kokoonpanoon on tehty. Tästä seuraa, että laillista tuomioistuinta koskevaa periaatetta ei ole loukattu.

(ks. 14 kohta)

2.      Kun esittelevän tuomarin, joka osallistui asian käsittelemiseen kolmen tuomarin jaostossa ennen päätöstä asian siirtämisestä yhden tuomarin kokoonpanoon, nimi ei ilmene ensimmäisen oikeusasteen asiakirja-aineistosta, tämä laiminlyönti ei merkitse sitä, että laillista tuomioistuinta koskevan periaatteen vastaisesti yhden tuomarin kokoonpanoon ei olisi nimetty kolmen tuomarin jaostossa asian käsittelemiseen osallistunutta esittelevää tuomaria.

(ks. 15 kohta)

3.      Kun telekopiolla toimitetun asiakirjan, jonka allekirjoitus on merkitty joko leimalla tai omakätisesti, allekirjoitus ei vastaa sen jälkeen toimitetun kannekirjelmän alkuperäiskappaletta, tällä erolla on samat oikeusvaikutukset, toisin sanoen telekopiolla vastaanotettua asiakirjaa ei voida ottaa huomioon arvioitaessa kanteen nostamisen määräajan noudattamista.

(ks. 22 kohta)