Kanne 27.3.2024 – XH v. komissio

(Asia T-1083/23)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: XH (edustaja: asianajaja M. Stanek)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan nimittävän viranomaisen 17.10.2023 tekemän päätöksen R/351/23 vastauksena kantajan 17.6.2023 tekemään valitukseen

korvaamaan kantajalle aiheutuneet menetykset ja vahingot sellaisina kuin ne on eritelty esillä olevassa kanteessa yllä mainitun päätöksen seurausten osalta¹

velvoittamaan vastaajan korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu

siihen, että on rikottu henkilöstösääntöjen 7 artiklan 1 kohtaa, jossa annetaan nimittävälle viranomaiselle valtuudet määrätä virkamiehiä tehtävään yksikön etu huomioon ottaen mutta ottamatta huomioon muita näkökohtia, kuten kansallisuutta

siihen, että siirrosta aiheutui haitallisia vaikutuksia, eikä sitä toteutettu ainoastaan yksikön edun nimissä vaan siihen vaikutti nimittävän viranomaisen toteuttamat sääntöjenvastaisuudet, jotka ovat ristiriidassa sellaisten säännösten kanssa, joiden mukaan toimet on toteutettava ainoastaan yksikön etu huomioon ottaen

siihen, että on toteutettu lisää vastatoimia ja etenkin rikottu henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohtaa sekä 1, 12 ja 12 a artiklaa sekä asetuksen N:o 883/2013¹ 4 ja 9 artiklaa

siihen, että on rikottu luottamuksellisuuden velvoitteita sekä henkilöstösääntöjen 17 artiklan 1 kohtaa ja 19 kohtaa, joissa painotetaan sellaisten tietojen luovuttamisesta pidättymistä, jotka on saatu tietoon tehtäviä hoidettaessa, ellei tähän ole saatu lupaa etenkin oikeudellisissa menettelyissä

eturistiriitaan ja menettelyllisin sääntöjenvastaisuuksiin ja etenkin siihen, että on rikottu henkilöstösääntöjen 11 artiklan 1 ja 2 kohtaa sekä 11 a artiklaa

oikeussuojan saatavuuteen ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin: perustelut ovat puutteelliset ja henkilöstösääntöjen 19 artiklaa on rikottu.

Toinen kanneperuste, joka perustuu

avustamisvelvollisuuden laiminlyöntiin – henkilöstösääntöjen 12 a, 12, ja 24 artiklaa on rikottu

siihen, että kantajan kelpoisuus saada avustusta henkilöstösääntöjen 12 a, 12 ja 24 artiklan nojalla on evätty sillä perusteella, että hän on ollut mukana mahdollisen irtisanomisen, OLAFin aloittaman rikosoikeudellisen menettelyn ja vakaviin rikkomisiin perustuvan kurinpitomenettelyn kaltaisissa tapahtumissa; tämä lähestymistapa on ennenaikainen ja sillä mahdollisesti loukataan syyttömyysolettamaa

syyttömyysolettaman loukkaamiseen: kun avustaminen evätään yksinomaan tutkimuksiin tai kurinpitomenettelyyn osallistumisen perusteella, olettamana on syyllisyys, mikä on vastoin mainitun asetuksen N:o 883/2013 9 artiklassa säädettyä syyttömyysolettaman perusperiaatetta.

____________

¹ Kantaja vaatii korvauksena 25 000 euroa aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä, joka johtui suoraan väitetyistä hallinnollisista ja menettelyllisistä rikkomuksista. Vaaditun summan katsotaan heijastavan kantajan kokemaa emotionaalista ahdistusta, maineelle aiheutunutta vahinkoa ja ammatillista vastoinkäymistä unionin henkilöstösääntöjen ja niihin liittyvien säännösten väitetyn rikkomisen johdosta.

¹ Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta 11.9.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013 (EUVL 2013, L 248, s. 1).