EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO

(toinen jaosto)

19 päivänä marraskuuta 2014

Asia F‑42/14

EH

vastaan

Euroopan komissio

Henkilöstö – Virkamies – Palkkaus – Perhelisät – Kansallisten ja henkilöstösääntöjen mukaisten perhelisien päällekkäisyyden kieltävä sääntö – Virkamiehen puoliso, jolle maksetaan kansallista perhelisää – Virkamies, joka ei ole ilmoittanut henkilökohtaisen tilanteensa muutoksesta toimielimensä hallinnolle – Kurinpitomenettely – Kurinpitoseuraamus – Palkkatason alennus – Oikeasuhteisuus – Perustelut – Lieventävät seikat – Hallinnon huolimattomuus

Aihe:      SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa EH vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan Euroopan komission nimittävän viranomaisen 24.6.2013 tekemän päätöksen, jolla hänelle määrättiin kurinpitoseuraamuksena kolmen palkkatason alennus, ja kumoamaan 24.1.2014 tehdyn päätöksen, jolla hänen valituksensa hylättiin.

Ratkaisu:      Kanne hylätään. EH vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Palkkaus – Perhelisät – Kansalliset perhelisät – Päällekkäisyyden kieltävä sääntö – Virkamiehen velvollisuus ilmoittaa muualta maksetut perhelisät – Velvollisuuden laajuus

(Henkilöstösääntöjen 67 artiklan 2 kohta)

2.      Virkamiehet – Palkkaus – Perhelisät – Kansalliset perhelisät – Päällekkäisyyden kieltävä sääntö – Virkamiehen velvollisuus ilmoittaa muualta maksetut perhelisät – Hallinnon huolimattomuus tai virhe, joka ei vaikuta virkamiehen velvollisuuteen ilmoittaa muualta maksetut perhelisät

(Henkilöstösääntöjen 67 artiklan 2 kohta)

3.      Virkamiehet – Oikeudet ja velvollisuudet – Lojaalisuusvelvollisuus – Laajuus

(Henkilöstösääntöjen 11 artikla)

4.      Virkamiehet – Kurinpitojärjestelmä – Seuraamus – Nimittävän viranomaisen harkintavalta – Raskauttavien tai lieventävien seikkojen huomioon ottaminen

(Henkilöstösääntöjen liitteessä IX oleva 10 artikla)

5.      Virkamiehet – Asianomaiselle vastainen päätös – Kurinpitoseuraamus – Perusteluvelvollisuuden laajuus

(Henkilöstösääntöjen 25 artiklan toinen kohta)

1.      Kun virkamies hakee perhetilanteensa perusteella etuutta ja kun se myönnetään hänelle, tämä virkamies ei voi vedota väitteeseen, jonka mukaan hän ei tietäisi puolisonsa tilanteesta, olipa kyse siitä, käykö hän työssä, mikä on hänen tästä työstä saamansa palkan suuruus tai maksetaanko puolisolle henkilöstösääntöjen mukaisia lisiä vastaavia kansallisia lisiä. Jos tällainen väite hyväksyttäisiin, voisivat virkamiehet tai toimihenkilöt, joille maksetaan henkilöstösääntöjen mukaiset perhelisät täysimääräisinä, katsoa vapautuneensa velvollisuudesta ilmoittaa muualta maksetut kansalliset perhelisät, joita ei makseta suoraan virkamiehelle vaan hänen puolisolleen tämän henkilökohtaiselle pankkitililleen. Lisäksi tällainen lähestymistapa voisi kannustaa olemaan luovuttamatta tietoja unionin taloudellisten etujen vastaisella tavalla.

(ks. 99 ja 100 kohta)

2.      Virkamiehille, joille maksetaan taloudellisia etuuksia, kuuluu yleinen velvollisuus toimittaa kaikki henkilökohtaista tilannettaan koskevat tiedot ja ilmoittaa toimielimensä hallinnolle kaikki henkilökohtaista tilannettaan koskevat muutokset; tästä velvollisuudesta muistutetaan nimenomaisesti henkilöstösääntöjen 67 artiklan 2 kohdassa, joka koskee perhelisien päällekkäisyyden kieltoa. Virkamies ei voi perustella unionin taloudellisten etujen suojaamisesta vastaavan hallinnollisen yksikön mahdollisella tehottomuudella tai toimimattomuudella sitä, ettei hän itse ollut tietoinen tästä velvollisuudesta. Tarkkaavainen virkamies, joka tutustui henkilöstösääntöihin, joiden perusteella hänelle maksetaan etuus hänen hakemuksestaan, muun muassa silloin kun näistä säännöksistä muistutetaan asianomaisen etuuden myöntämispäätöksessä, ei voi vain jatkaa kyseisen etuuden vastaanottamista hiljaisesti, kun hänen puolisolleen maksetaan samoista lapsista vastaavia kansallisia etuuksia täysimääräisinä. Tällaisessa tilanteessa virkamies ei voi perustella hiljaisuuttaan sillä, että hallinto implisiittisesti hyväksyi tai salli nämä maksut huolimattomuuden vuoksi. Jos tällainen hallinnon huolimattomuus nimittäin katsottaisiin lieventäväksi seikaksi, virkamiehiä ja toimihenkilöitä kannustettaisiin mahdollisesti hyötymään hallinnon virheistä. Lisäksi henkilöstösääntöjen mukaista etuutta saavan virkamiehen tehtävänä on toimittaa hänen hallussaan jo olevat asiakirjat ja ilmoittaa toimielimensä hallinnolle sosiaalietuuksia maksavan kansallisen järjestön hänen puolisolleen mahdollisesti maksamista sosiaalietuuksista.

(ks. 104, 105, 107 ja 108 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: tuomio Lopez Cejudo v. komissio (F‑28/13, EU:F:2014:55, 67 kohta)

3.      Henkilöstösääntöjen 11 artiklassa tarkoitettu lojaalisuusvelvollisuus merkitsee, että virkamiesten on helpotettava hallinnon tehtävää, kun tämä määrittelee heidän henkilöstösääntöjen mukaisten taloudellisten etuuksiensa laajuuden. Tältä osin tavanomaisen tarkkaavaiselta virkamieheltä ei voi jäädä huomaamatta, että hänen perhetilanteessaan, jonka vuoksi hänelle maksetaan etuuksia, tapahtunutta muutosta koskeva ilmoitus on toimitettava suoraan toimielimen toimivaltaiselle yksikölle selvästi ja yksiselitteisesti, eikä virkamies voi tältä osin vedota siihen seikkaan, että hallinto sai joitakin tietoja vahingossa tai epäsuorasti. Tämä pätee erityisesti silloin, kun henkilöstösääntöjen 67 artiklan 2 kohdasta ilmenee yksiselitteisesti, ettei toimielimen tehtävänä ole selvittää, maksetaanko muualta mahdollisesti samanluontoisia perhelisiä, vaan että työntekijöiden on ilmoitettava, että he saavat tällaisia lisiä muualta. Lisäksi henkilöstösääntöjen 11 artikla on erityinen ilmaus kaikille virkamiehille kuuluvasta lojaalisuusvelvollisuudesta, joka edellyttää, että virkamies paitsi pidättäytyy hänen asemaansa kohdistuvaa arvonantoa ja toimielimen sekä sen yksiköiden kunnioitusta heikentävästä käyttäytymisestä, myös osoittaa kaikkien epäilysten yläpuolella olevaa käytöstä, jotta hänen ja toimielimen väliset luottamussiteet pysyvät jatkuvasti yllä, erityisesti jos hän on korkeassa asemassa.

(ks. 108, 112 ja 123 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: tuomio Costacurta v. komissio (T‑34/89 ja T‑67/89, EU:T:1990:20, 45 ja 46 kohta)

Virkamiestuomioistuin: tuomio Andreasen v. komissio (F‑40/05, EU:F:2007:189, 233 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)

4.      Se seikka, että saatuaan tiedon kurinpitolautakunnan lausunnosta, virkamies vapaaehtoisesti sitoutui palauttamaan perusteettomasti saadut perhelisät ei millään tavoin tee tyhjäksi laiminlyöntiä, josta häntä arvostellaan, muun muassa silloin kun se on tullut esille vasta toimielimen suorittamassa tarkastuksessa eikä virkamiehen aloitteesta ajoissa tehdyn ilmoituksen perusteella. Virkamies syyllistyy törkeään laiminlyöntiin kun hän tekee virheen, joka ei kuvasta aikomusta saada itselleen rahaa unionin talousarvion kustannuksella, mutta on kuitenkin vaikeasti anteeksi annettavissa erityisesti kun otetaan huomioon asianomaisen tehtävät ja hänelle kuuluva vastuu sekä hänen korkea palkkaluokkansa ja virkaikänsä toimielimessä. Lisäksi mikään ei henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 10 artiklan sanamuodossa edellytä, että nimittävän viranomaisen on pidettävä sitä, että virkamies lähestyy eläkeikää seikkana, jonka vuoksi määrättyä seuraamusta on perusteltua lieventää.

(ks. 115, 118, 124 ja 125 kohta)

5.      Jos nimittävän viranomaisen virkamiehelle määräämä kurinpitoseuraamus on loppujen lopuksi ankarampi kuin kurinpitolautakunnan ehdottama seuraamus, tämän viranomaisen päätöksessä on kuitenkin täsmennettävä seikkaperäisesti syyt, joiden vuoksi kyseinen viranomainen päätti poiketa tämän lautakunnan antamasta lausunnosta.

(ks. 132 kohta)

Viittaukset:

Unionin tuomioistuin: tuomio F. v. komissio (228/83, EU:C:1985:28, 35 kohta)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: tuomio N v. komissio (T-198/02, EU:T:2004:101, 95 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)