Language of document : ECLI:EU:C:2011:865

Yhdistetyt asiat C-411/10 ja C-493/10

N. S.

vastaan

Secretary of State for the Home Department

ja

M. E. ym.

vastaan

Refugee Applications Commissioner

ja

Minister for Justice, Equality and Law Reform

(Court of Appealin (England & Wales) (Civil Division) ja High Courtin (Irlanti) esittämät ennakkoratkaisupyynnöt)

Unionin oikeus – Periaatteet – Perusoikeudet – Unionin oikeuden soveltaminen – Epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kielto – Yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä – Asetus (EY) N:o 343/2003 – Turvallisten maiden käsite – Turvapaikanhakijan siirto hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon – Velvollisuus – Kumottavissa oleva olettama, jonka mukaan kyseinen jäsenvaltio noudattaa perusoikeuksia

Tuomion tiivistelmä

1.        Rajatarkastukset, turvapaikka ja maahanmuutto – Turvapaikkapolitiikka – Perusteet ja menettelyt, joiden mukaisesti määritetään turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio – Jäsenvaltioiden harkintavalta

(SEU 6 artikla; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 51 artikla; neuvoston asetuksen N:o 343/2003 3 artiklan 2 kohta)

2.        Rajatarkastukset, turvapaikka ja maahanmuutto – Turvapaikkapolitiikka – Perusteet ja menettelyt, joiden mukaisesti määritetään turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio – Turvapaikanhakijan siirto hänen turvapaikkahakemuksensa käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon

(Euroopan unionin perusoikeuskirjan 1, 18 ja 47 artikla; neuvoston asetuksen N:o 343/2003 3 artiklan 1 kohta)

3.        Perusoikeudet – Kidutuksen sekä epäinhimillisen tai halventavan rangaistuksen ja kohtelun kielto – Ulottuvuus

(Euroopan unionin perusoikeuskirjan 1, 4, 18 ja 47 artikla; neuvoston asetuksen N:o 343/2003 3 artiklan 1 ja 2 kohta)

4.        Rajatarkastukset, turvapaikka ja maahanmuutto – Turvapaikkapolitiikka – Perusteet ja menettelyt, joiden mukaisesti määritetään turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio – Turvapaikanhakijoille annettava suoja – Ulottuvuus

(EUT-sopimukseen liitetty pöytäkirja N:o 30; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 1 artikla; neuvoston asetus N:o 343/2003)

1.        Niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, annetun asetuksen (EY) N:o 343/2003 3 artiklan 2 kohdassa annetaan jäsenvaltioille harkintavaltaa, joka on olennainen osa Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrättyä ja unionin lainsäätäjän edelleen kehittämää yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää. Jäsenvaltioiden on käytettävä tätä harkintavaltaa muita kyseisen asetuksen säännöksiä noudattaen. Tätä harkintavaltaa käyttävän jäsenvaltion on näin ollen katsottava soveltavan unionin oikeutta Euroopan unionin perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuin tavoin.

Jäsenvaltion asetuksen N:o 343/2003 3 artiklan 2 kohdan nojalla tekemällä päätöksellä siitä, käsitelläänkö turvapaikkahakemus, jonka käsittelystä se ei ole vastuussa asetuksen III luvussa esitettyjen arviointiperusteiden mukaisesti, sovelletaan unionin oikeutta SEU 6 artiklaa ja/tai perusoikeuskirjan 51 artiklaa sovellettaessa.

(ks. 65, 66, 68 ja 69 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

2.        Unionin oikeus on esteenä sellaisen kumoamattoman olettaman soveltamiselle, jonka mukaan jäsenvaltio, joka niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, annetun asetuksen N:o 343/2003 3 artiklan 1 kohdan mukaan on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä, noudattaa unionin perusoikeuksia.

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 1, 18 ja 47 artikla eivät johda erilaiseen vastaukseen.

(ks. 105 ja 115 kohta sekä tuomiolauselman 2 ja 3 kohta)

3.        Euroopan unionin perusoikeuskirjan 4 artiklaa on tulkittava siten, että jäsenvaltioiden – myöskään kansallisten tuomioistuinten – ei pidä siirtää turvapaikanhakijaa niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, annetussa asetuksessa N:o 343/2003 tarkoitettuun hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon, jos ne eivät voi olla tietämättömiä siitä, että kyseisen jäsenvaltion turvapaikkamenettelyyn ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteisiin liittyvät systeemiset puutteet ovat uskottavia perusteita uskoa, että turvapaikanhakija altistuisi todelliselle vaaralle joutua kyseisessä määräyksessä tarkoitetun epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kohteeksi.

Jollei asetuksen N:o 343/2003 3 artiklan 2 mukaisesta mahdollisuudesta käsitellä hakemus itse muuta johdu, siitä, että hakijaa ei voida siirtää toiseen unionin jäsenvaltioon silloin, kun kyseinen valtio on määritetty hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaksi jäsenvaltioksi asetuksen III luvun perusteiden mukaisesti, syntyy jäsenvaltiolle, jonka pitäisi toteuttaa siirto, velvollisuus jatkaa kyseisen luvun perusteiden tarkastelua sen selvittämiseksi, voidaanko jokin toinen jäsenvaltio jonkin jäljempänä esitetyn perusteen nojalla määrittää turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevaksi jäsenvaltioksi.

On kuitenkin tärkeää, että jäsenvaltio, jossa turvapaikanhakija on, huolehtii siitä, ettei pahenneta tilannetta, jossa loukataan hakijan perusoikeuksia, sillä, että hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämismenettely kestää kohtuuttoman kauan. Sen on tarvittaessa käsiteltävä hakemus itse asetuksen N:o 343/2003 3 artiklan 2 kohdassa säädettyjen menettelytapojen mukaisesti.

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 1, 18 ja 47 artikla eivät johda erilaiseen vastaukseen.

(ks. 106–108 ja 115 kohta sekä tuomiolauselman 2 ja 3 kohta)

4.        Euroopan unionin perusoikeuskirjan soveltamisesta Puolan tasavaltaan ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan tehdyn pöytäkirjan (N:o 30) 1 artiklalla ei kyseenalaisteta perusoikeuskirjan sovellettavuutta Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Puolassa, mitä pöytäkirjan johdanto-osan perustelukappaleet tukevat. Pöytäkirjan kolmannen perustelukappaleen mukaan Puolan tasavallan ja Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuinten on sovellettava ja tulkittava perusoikeuskirjaa täysin 1 artiklassa tarkoitettujen selitysten mukaisesti. Pöytäkirjan johdanto-osan kuudennen perustelukappaleen mukaan perusoikeuskirjassa lisäksi vahvistetaan uudelleen unionissa tunnustetut oikeudet, vapaudet ja periaatteet sekä tuodaan nuo oikeudet paremmin näkyviin, mutta siinä ei luoda uusia oikeuksia tai periaatteita.

Näin ollen pöytäkirjan N:o 30 1 artiklan 1 kohdassa selkiytetään perusoikeuskirjan 51 artiklaa, joka koskee perusoikeuskirjan soveltamisalaa, eikä sen tarkoituksena ole vapauttaa Puolan tasavaltaa ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa velvollisuudesta noudattaa perusoikeuskirjan määräyksiä eikä estää näiden jäsenvaltioiden tuomioistuimia valvomasta näiden määräysten noudattamista.

Kyseisen pöytäkirjan huomioon ottaminen ei vaikuta Yhdistyneen kuningaskunnan velvollisuuksiin siltä osin kuin kyse on suojasta, jota annetaan henkilölle, johon sovelletaan niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, annettua asetusta N:o 343/2003.

(ks. 119, 120 ja 122 kohta sekä tuomiolauselman 4 kohta)