Language of document : ECLI:EU:T:2021:888

UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (viides jaosto)

7 päivänä joulukuuta 2021 (*)

Kumoamiskanne – EU-tavaramerkki – Edustajana ei käytetä asianajajaa, jolla on oikeus esiintyä jonkin jäsenvaltion tai jonkin ETA-sopimuksen sopimuspuolena olevan valtion tuomioistuimessa – Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen

Asiassa T-422/21,

Daimler AG, kotipaikka Stuttgart (Saksa),

kantajana,

vastaan

Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO),

vastaajana,

jossa muuna osapuolena EUIPO:n valituslautakunnassa oli

Volkswagen AG, kotipaikka Wolfsburg (Saksa),

ja jossa on kyse kanteesta, joka on nostettu EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 7.5.2021 tekemästä päätöksestä (asia R 734/2020-1), joka koskee Daimlerin ja Volkswagenin välistä väitemenettelyä,

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (viides jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja D. Spielmann (esittelevä tuomari) sekä tuomarit R. Mastroianni ja M. Brkan,

kirjaaja: E. Coulon,

on antanut seuraavan

määräyksen

 Asiaa koskevat oikeussäännöt

1        Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehty sopimus (EUVL 2020, L 29, s. 7; jäljempänä erosopimus) tuli sen 185 artiklan mukaisesti voimaan 1.2.2020. Erosopimuksen 126 artiklassa määrätään siirtymäkaudesta, joka päättyi 31.12.2020 ja jonka ajan Euroopan unionin oikeutta sovellettiin Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneessä kuningaskunnassa, ellei kyseisessä sopimuksessa toisin määrätä. Näin ollen Yhdistynyt kuningaskunta ei 1.2.2020 lähtien ole enää unionin jäsen.

2        Erosopimuksen 91 artiklan, jonka otsikko on ”Edustaminen tuomioistuimessa”, 1 ja 2 kohdassa määrätään seuraavaa:

”1.      Jos asianajaja, jolla on lupa esiintyä Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimissa, edusti tai avusti asianosaista Euroopan unionin tuomioistuimessa käytävässä oikeudenkäynnissä, joka oli vireillä ennen siirtymäkauden päättymistä, tai ennakkoratkaisuasiassa, jota koskeva pyyntö oli tehty ennen siirtymäkauden päättymistä, kyseinen asianajaja voi jatkaa kyseisen asianosaisen edustamista tai avustamista kyseisessä oikeudenkäynnissä tai ennakkoratkaisuasiassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 88 Artiklan soveltamista. Edustamis- ja avustamisoikeus käsittää oikeudenkäynnin kaikki vaiheet, mukaan lukien muutoksenhakuasian käsittely unionin tuomioistuimessa sekä oikeudenkäynnit unionin yleisessä tuomioistuimessa tapauksissa, joissa asia on palautettu takaisin unionin yleiseen tuomioistuimeen.

2.      Asianajajat, joilla on lupa esiintyä Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimissa, voivat edustaa tai avustaa asianosaista Euroopan unionin tuomioistuimessa 87 Artiklassa ja 95 Artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa asioissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 88 Artiklan soveltamista. Asianajajat, joilla on lupa esiintyä Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimissa, voivat lisäksi edustaa tai avustaa Yhdistynyttä kuningaskuntaa 90 Artiklassa tarkoitetuissa oikeudenkäynneissä, joissa Yhdistynyt kuningaskunta on päättänyt esiintyä väliintulijana tai joissa se on päättänyt osallistua menettelyyn.”

3        Erosopimuksen 87 artiklan, jonka otsikko on ”Uudet unionin tuomioistuimen käsiteltäviksi saatetut asiat”, 1 ja 2 kohdassa määrätään seuraavaa:

”1.      Jos Euroopan komissio katsoo, että Yhdistynyt kuningaskunta on laiminlyönyt perussopimusten tai tämän sopimuksen neljännen osan mukaisen velvoitteensa ennen siirtymäkauden päättymistä, Euroopan komissio voi neljän vuoden kuluessa siirtymäkauden päättymisestä nostaa asiassa kanteen Euroopan unionin tuomioistuimessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 Artiklan tai, soveltuvissa tapauksissa, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 Artiklan 2 kohdan toisen alakohdan edellytysten mukaisesti. Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta tutkia nämä asiat.

2.      Jos Yhdistynyt kuningaskunta ei noudata tämän sopimuksen 95 Artiklan 1 kohdassa tarkoitettua päätöstä tai jos mainitussa määräyksessä tarkoitetulle päätökselle, joka on osoitettu Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvalle tai sinne sijoittautuneelle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, ei anneta oikeusvaikutusta Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Euroopan komissio voi neljän vuoden kuluessa päätöksen tekopäivästä nostaa asiassa kanteen Euroopan unionin tuomioistuimessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 Artiklassa tai, soveltuvissa tapauksissa, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 Artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti. Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta tutkia nämä asiat.”

4        Erosopimuksen 95 artiklan, jonka otsikko on ”Päätösten sitovuus ja täytäntöönpanokelpoisuus”, 1 ja 3 kohdassa määrätään seuraavaa:

”1.      Päätökset, jotka unionin toimielimet, elimet ja laitokset antavat ennen siirtymäkauden päättymistä tai jotka annetaan siirtymäkauden päättymisen jälkeen 92 ja 93 Artiklassa tarkoitetuissa menettelyissä ja jotka on osoitettu Yhdistyneelle kuningaskunnalle tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvalle tai sinne sijoittautuneelle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, sitovat kaikilta osiltaan Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

– –

3.      Tämän Artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen päätösten laillisuuden tutkiminen kuuluu yksinomaan Euroopan unionin tuomioistuimen toimivaltaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 Artiklan mukaisesti.”

5        Erosopimuksen 92 artiklan, jonka otsikko on ”Vireillä olevat hallinnolliset menettelyt”, 1 kohdassa määrätään seuraavaa:

”1.      Unionin toimielimillä, elimillä ja laitoksilla säilyy toimivalta hallinnollisissa menettelyissä, jotka on pantu vireille ennen siirtymäkauden päättymistä ja jotka koskevat sitä, onko

a)      Yhdistynyt kuningaskunta tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuva tai sinne sijoittautunut luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö noudattanut unionin oikeutta; tai

b)      onko Yhdistyneessä kuningaskunnassa noudatettu unionin kilpailulainsäädäntöä.”

6        Erosopimuksen 93 artiklassa, jonka otsikko on ”Uudet valtiontukea koskevat ja Euroopan petostentorjuntaviraston menettelyt”, määrätään seuraavaa:

”1.      Jos tuki on myönnetty ennen siirtymäkauden päättymistä, Euroopan komissiolla on neljän vuoden ajan siirtymäkauden päättymisestä toimivalta panna vireille uusia asetuksen (EU) 2015/1589 mukaisia menettelyjä, jotka koskevat valtiontukea Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Euroopan komissiolla on neljän vuoden määräajan jälkeenkin toimivalta hallinnoida menettelyjä, jotka on pantu vireille ennen kyseisen määräajan päättymistä.

Tämän sopimuksen 92 Artiklan 5 kohdan määräyksiä on sovellettava soveltuvin osin.

Euroopan komissio ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle kaikista tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti vireille pannuista valtiontukia koskevista uusista hallinnollisista menettelyistä kolmen kuukauden kuluessa niiden vireillepanosta.

2.      Rajoittamatta tämän sopimuksen 136 ja 138 Artiklan soveltamista Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on neljän vuoden ajan siirtymäkauden päättymisestä toimivalta panna vireille uusia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisia tutkimuksia, jotka koskevat

a)      ennen siirtymäkauden päättymistä tapahtuneita tekoja; tai

b)      tullivelkoja, jotka syntyvät siirtymäkauden päättymisen jälkeen tämän sopimuksen 49 Artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tullimenettelyjen päättämisen johdosta.

OLAFilla on neljän vuoden määräajan jälkeenkin toimivalta hallinnoida menettelyjä, jotka on pantu vireille ennen kyseisen määräajan päättymistä.

OLAF ilmoittaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle kaikista tämän kohdan [ensimmäisen] alakohdan mukaisesti vireille pannuista uusista tutkimuksista kolmen kuukauden kuluessa niiden vireillepanosta.”

7        Erosopimuksen 97 artiklassa, jonka otsikko on ”Edustaminen Euroopan unionin teollisoikeuksien virastossa vireillä olevissa menettelyissä”, määrätään seuraavaa:

”Jos henkilö, jolla on unionin oikeuden mukaisesti lupa edustaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä Euroopan unionin teollisoikeuksien virastossa, on ennen siirtymäkauden päättymistä edustanut asianosaista mainitussa virastossa, kyseinen edustaja voi jatkossakin edustaa kyseistä asianosaista kyseisessä menettelyssä. Tätä edustamisoikeutta sovelletaan viraston menettelyn kaikkiin vaiheisiin.

Kun tällainen henkilö edustaa asianosaista Euroopan unionin teollisoikeuksien virastossa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa menettelyssä, häntä on kohdeltava kaikin tavoin ammattimaisena edustajana, jolla on lupa edustaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä Euroopan unionin teollisoikeuksien virastossa unionin oikeuden mukaisesti.”

 Tosiseikat ja asian käsittelyn vaiheet

8        Kantajana oleva Daimler AG nosti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 12.7.2021 toimittamallaan kannekirjelmällä kanteen Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) ensimmäisen valituslautakunnan 7.5.2021 tekemästä päätöksestä (asia R 734/2020-1), joka koskee kantajan ja Volkswagen AG:n välistä väitemenettelyä.

9        Kantaja ilmoitti kannekirjelmässään, että sitä edustaa D. Moore, ”patent attorney litigator”, sekä D. Ivison ja K. Nezami, barristers.

10      Unionin yleinen tuomioistuin kehotti 19.7.2021 kantajaa korjaamaan kannekirjelmässä olevat puutteet muun muassa esittämällä asiakirjat, jotka osoittavat D. Ivisonin ja K. Nezamin kelpoisuuden esiintyä jonkin jäsenvaltion tai muun Euroopan talousalueesta (ETA) tehdyn sopimuksen osapuolena olevan valtion tuomioistuimissa unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 51 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

11      Kantaja esitti 31.8.2021 asianajajayhteisöön kuulumisesta kaksi todistusta, jotka General Council of the Bar of England and Wales (Englannin ja Walesin asianajajayhteisön hallitus, Yhdistynyt kuningaskunta) on myöntänyt ja joiden mukaan D. Ivisonilla ja K. Nezamilla on asianajajan tutkinto (barrister) ja joiden mukaan heillä on kelpoisuus esiintyä kaikissa tuomioistuimissa ja kaikissa oikeudenkäynneissä.

 Oikeudellinen arviointi

12      Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 126 artiklassa määrätään, että jos kyseisen tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetun kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat, se voi esittelevän tuomarin ehdotuksesta milloin tahansa päättää asian käsittelyä jatkamatta ratkaista asian perustellulla määräyksellä.

13      Koska unionin yleinen tuomioistuin katsoo nyt käsiteltävässä asiassa, että sillä on asiakirja-aineiston perusteella riittävät tiedot, se päättää kyseisen määräyksen mukaisesti ratkaista kanteen asian käsittelyä jatkamatta.

14      Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 19 artiklan neljännessä kohdassa, jota kyseisen perussäännön 53 artiklan nojalla sovelletaan asian käsittelyyn unionin yleisessä tuomioistuimessa, määrätään, että vain asianajaja, jolla on oikeus esiintyä jonkin jäsenvaltion tai jonkin ETA-sopimuksen sopimuspuolena olevan valtion tuomioistuimessa, voi edustaa tai avustaa jotain asianosaista unionin tuomioistuimissa.

15      Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kyseisestä määräyksestä ilmenee, että kahden kumulatiivisen edellytyksen on täytyttävä, jotta henkilö voi pätevästi edustaa muita asianosaisia kuin jäsenvaltioita tai unionin toimielimiä unionin tuomioistuimissa, eli henkilön on ensinnäkin oltava asianajaja, ja toiseksi hänellä on oltava oikeus esiintyä jonkin jäsenvaltion tai jonkin ETA-sopimuksen sopimuspuolena olevan valtion tuomioistuimessa (ks. vastaavasti määräys 11.5.2017, Neonart svetlobni in reklamni napisi Krevh v. EUIPO, C‑22/17 P, ei julkaistu, EU:C:2017:369, 6 ja 7 kohta ja määräys 12.6.2019, Saga Furs v. EUIPO, C‑805/18 P, ei julkaistu, EU:C:2019:488, 5 ja 6 kohta).

16      Aluksi on muistutettava, että D. Mooren kaltainen ”patent attorney litigator” ei ole Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 19 artiklassa tarkoitettu asianajaja eikä hänellä siten ole oikeutta edustaa asianosaista unionin yleisessä tuomioistuimessa (määräys 20.10.2008, Imperial Chemical Industries v. SMHV (FACTORY FINISH), T‑487/07, ei julkaistu, EU:T:2008:453, 22 kohta).

17      Lisäksi on kiistatonta, että kantaja on osoittanut D. Ivisonin ja K. Nezamin kelpoisuuden esiintyä Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimissa. Kantaja ei kuitenkaan ole osoittanut, että kyseisillä henkilöillä oli myös oikeus esiintyä jonkin jäsenvaltion tai jonkin ETA-sopimuksen sopimuspuolena olevan valtion tuomioistuimessa.

18      Erosopimuksen voimaantulosta lähtien ne eri tilanteet, joissa asianajaja, jolla on lupa esiintyä Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimissa, voi edustaa tai avustaa asianosaista unionin tuomioistuimissa, luetellaan kyseisen sopimuksen 91 artiklan 1 ja 2 kohdassa.

19      Nyt käsiteltävässä asiassa on ensinnäkin todettava, että kannekirjelmä on toimitettu 12.7.2021 eli siirtymäkauden päättymisen jälkeen. Kanne ei näin ollen kuulu erosopimuksen 91 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tilanteisiin, jotka koskevat unionin tuomioistuimissa ennen siirtymäkauden päättymistä vireillä olevia oikeudenkäyntejä.

20      Toiseksi nyt kyseessä oleva kanne on nostettu Euroopan unionin tavaramerkistä 14.6.2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 (EUVL 2017, L 154, s. 1) 72 artiklan nojalla. Näin ollen kanne ei kuulu yhteenkään niistä tilanteista, joista määrätään erosopimuksen 87 artiklassa, johon kyseisen sopimuksen 91 artiklan 2 kohdassa viitataan ja joka koskee erityisesti SEUT 108 artiklan 2 kohdan ja SEUT 258 artiklan mukaisia jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevia menettelyjä, jotka Euroopan komissio on aloittanut Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan.

21      Kolmanneksi on todettava, että riidanalainen päätös on tehty 7.5.2021 eli siirtymäkauden päättymisen jälkeen, joten kanne ei kuulu erosopimuksen 95 artiklan 1 kohdan alkuosassa, johon kyseisen sopimuksen 91 artiklan 2 kohdassa epäsuorasti viitataan, tarkoitettuun tilanteeseen, joka koskee unionin toimielinten, elinten ja laitosten ennen siirtymäkauden päättymistä antamia päätöksiä.

22      Neljänneksi on todettava, että siltä osin kuin nyt kyseessä olevassa kanteessa vaaditaan EUIPO:n valituslautakunnan päätöksen kumoamista, kanne ei kuulu erosopimuksen 92 artiklan 1 kohdassa, johon kyseisen sopimuksen 91 artiklan 2 kohdassa viitataan, tarkoitettuihin tilanteisiin, joissa on kyse hallinnollisista menettelyistä, jotka koskevat yhtäältä sitä, onko Yhdistynyt kuningaskunta tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuva tai sinne sijoittautunut luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö noudattanut unionin oikeutta, ja toisaalta sitä, onko Yhdistyneessä kuningaskunnassa noudatettu unionin kilpailulainsäädäntöä, eikä kanne kuulu myöskään erosopimuksen 93 artiklassa, johon kyseisen sopimuksen 91 artiklan 2 kohdassa myös viitataan, tarkoitettuihin tilanteisiin, joissa on kyse valtiontukea koskevista menettelyistä ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) menettelyistä.

23      Viidenneksi kanne ei kuulu erosopimuksen 97 artiklan, johon kantaja viittaa kannekirjelmässään, soveltamisalaan, sillä kyseinen määräys koskee edustamista ainoastaan sellaisissa menettelyissä, jotka on vireillä EUIPO:ssa eikä unionin yleisessä tuomioistuimessa.

24      Edellä esitetystä seuraa, että nyt kyseessä oleva kanne ei kuulu yhteenkään erosopimuksessa määrätyistä tilanteista, joissa asianajaja, jolla on lupa esiintyä Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimissa ja joka ei ole osoittanut kelpoisuutta esiintyä jonkin jäsenvaltion tai jonkin ETA-sopimuksen sopimuspuolena olevan valtion tuomioistuimessa, voi edustaa tai avustaa asianosaista unionin tuomioistuimissa.

25      Näin ollen kanne ei täytä Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 19 artiklan neljännessä kohdassa määrättyjä edellytyksiä ja se on jätettävä tutkimatta, koska tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat selvästi, eikä kannetta ole tarpeen antaa tiedoksi EUIPO:lle eikä EUIPO:ssa käydyn menettelyn muulle osapuolelle.

 Oikeudenkäyntikulut

26      Koska tämä määräys on annettu ennen kannekirjelmän tiedoksi antamista EUIPO:lle ja EUIPO:ssa käydyn menettelyn muulle osapuolelle ja ennen kuin näille on voinut aiheutua oikeudenkäyntikuluja, on riittävää todeta, että kantaja vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 133 artiklan mukaisesti.

Näillä perusteilla

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (viides jaosto)

on määrännyt seuraavaa:

1)      Kanne jätetään tutkimatta, koska sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat selvästi.

2)      Daimler AG vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Annettiin Luxemburgissa 7 päivänä joulukuuta 2021.

E. Coulon

 

D. Spielmann

kirjaaja

 

jaoston puheenjohtaja


*      Oikeudenkäyntikieli: englanti.