Asia C-480/08

Maria Teixeira

vastaan

London Borough of Lambeth

ja

Secretary of State for the Home Department

(Court of Appealin (England & Wales) (Civil Division) esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Henkilöiden vapaa liikkuvuus – Oleskeluoikeus – Jäsenvaltion kansalainen, joka on työskennellyt toisessa jäsenvaltiossa ja jäänyt sinne työskentelynsä päätyttyä – Lapsi, joka osallistuu ammatilliseen koulutukseen vastaanottavassa jäsenvaltiossa – Itsenäisen toimeentulon puuttuminen – Asetus (ETY) N:o 1612/68 – 12 artikla – Direktiivi 2004/38/EY

Tuomion tiivistelmä

1.        Henkilöiden vapaa liikkuvuus – Työntekijät – Työntekijän lasten oikeus osallistua vastaanottavan jäsenvaltion järjestämään koulutukseen – Oleskeluoikeus peruskoulutukseen osallistumista varten

(Neuvoston asetuksen N:o 1612/68 12 artikla)

2.        Henkilöiden vapaa liikkuvuus – Työntekijät – Perheenjäsenten oleskeluoikeus – Jäsenvaltion kansalainen, joka on ollut työssä vastaanottavassa jäsenvaltiossa – Vanhempi, joka on tässä jäsenvaltiossa koulutukseen osallistuvan lapsen tosiasiallinen huoltaja

(Neuvoston asetuksen N:o 1612/68 10 ja 12 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38 7 artikla)

3.        Henkilöiden vapaa liikkuvuus – Työntekijät – Perheenjäsenten oleskeluoikeus – Vanhempi, joka on lapsen, joka käyttää oikeutta osallistua koulutukseen, tosiasiallinen huoltaja

(Neuvoston asetuksen N:o 1612/68 12 artikla)

4.        Henkilöiden vapaa liikkuvuus – Työntekijät – Perheenjäsenten oleskeluoikeus – Vanhempi, joka on vastaanottavassa jäsenvaltiossa koulutukseen osallistuvan lapsen tosiasiallinen huoltaja

(Neuvoston asetuksen N:o 1612/68 12 artikla)

5.        Henkilöiden vapaa liikkuvuus – Työntekijät – Perheenjäsenten oleskeluoikeus – Vanhempi, joka on vastaanottavassa jäsenvaltiossa koulutukseen osallistuvan lapsen tosiasiallinen huoltaja

(Neuvoston asetuksen N:o 1612/68 12 artikla)

1.        Euroopan unionin kansalaisen lapsilla, jotka ovat asettuneet jäsenvaltioon silloin, kun heidän vanhempansa käytti oleskeluoikeuksiaan siirtotyöläisenä tässä jäsenvaltiossa, on oikeus oleskella siellä osallistuakseen peruskoulutukseen työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella annetun asetuksen N:o 1612/68 12 artiklan mukaisesti. Sillä, että kyseisten lasten vanhemmat ovat tällä välin eronneet ja että oleskeluoikeuksiaan siirtotyöläisenä käyttänyt vanhempi ei enää harjoita taloudellista toimintaa vastaanottavassa jäsenvaltiossa, ei ole tässä yhteydessä mitään merkitystä.

(ks. 37 kohta)

2.        Jäsenvaltion kansalainen, joka on ollut työssä toisessa jäsenvaltiossa, jossa hänen lapsensa osallistuu koulutukseen, voi vedota vanhempana, joka on tämän lapsen tosiasiallinen huoltaja, oikeuteen oleskella vastaanottavassa jäsenvaltiossa pelkästään työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella annetun asetuksen N:o 1612/68, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 2434/92, 12 artiklan nojalla joutumatta täyttämään Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221, 68/360, 72/194, 73/148, 75/34, 75/35, 90/364, 90/365 ja 93/96 kumoamisesta annetussa direktiivissä 2004/38 säädettyjä edellytyksiä.

On nimittäin niin, että asetuksen N:o 1612/68 12 artiklassa siirtotyöläisen lapselle tunnustettu oikeus saada parhaat mahdolliset edellytykset osallistua koulutukseen vastaanottavassa jäsenvaltiossa merkitsee väistämättä sitä, että tällä lapsella on oltava oikeus sen henkilön läsnäoloon, joka on hänen tosiasiallinen huoltajansa, ja näin ollen sitä, että tämän henkilön on voitava oleskella lapsen kanssa kyseisessä jäsenvaltiossa lapsen opintojen ajan. Kyseistä artiklaa on sovellettava itsenäisesti suhteessa unionin oikeuden säännöksiin, joilla säännellään nimenomaisesti oleskeluoikeuden käyttöä toisessa jäsenvaltiossa koskevia edellytyksiä. Direktiivin 2004/38 voimaantulo ei ole kyseenalaistanut tällaista kyseisen 12 artiklan itsenäisyyttä suhteessa saman asetuksen 10 artiklaan, joka on nyt kumottu. Tästä on todettava, että kyseisen direktiivin johdanto-osan kolmannen perustelukappaleen mukaan direktiivin tarkoituksena on erityisesti yksinkertaistaa ja tehostaa kaikkien unionin kansalaisten oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen ja oleskeluun. Jos asetuksen N:o 1612/68 12 artiklan soveltaminen edellyttäisi mainitun direktiivin 7 artiklassa säädettyjen edellytysten täyttymistä, siirtotyöläisten lasten oikeuteen oleskella vastaanottavassa jäsenvaltiossa opintojen aloittamiseksi tai jatkamiseksi siellä sekä vanhemman, joka on heidän tosiasiallinen huoltajansa, oleskeluoikeuteen sovellettaisiin edellytyksiä, jotka olisivat tiukempia kuin ne, joita heihin sovellettiin ennen kyseisen direktiivin voimaantuloa.

(ks. 39, 53, 54, 60 ja 61 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

3.        Lapsen, joka käyttää oikeutta osallistua koulutukseen työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella annetun asetuksen N:o 1612/68, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 2434/92, 12 artiklan mukaisesti, vanhemmalla, joka on hänen tosiasiallinen huoltajansa, olevaan oikeuteen oleskella vastaanottavassa jäsenvaltiossa ei sovelleta edellytystä, jonka mukaan tällä vanhemmalla on oltava riittävät varat niin, ettei hän oleskelunsa aikana muodostu rasitteeksi kyseisen jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmälle, ja kattava sairausvakuutusturva kyseisessä valtiossa.

On nimittäin niin, että kun otetaan huomioon asetuksen N:o 1612/68 ja erityisesti sen 12 artiklan asiayhteys ja niiden tavoitteet, tätä artiklaa ei voida tulkita suppeasti eikä siltä saa viedä sen tehokasta vaikutusta.

(ks. 67 ja 70 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)

4.        Kun siirtotyöläisen lapsi osallistuu koulutukseen vastaanottavassa jäsenvaltiossa, vanhemmalla, joka on lapsen tosiasiallinen huoltaja, olevaan oikeuteen oleskella mainitussa valtiossa ei sovelleta edellytystä, jonka mukaan lapsen vanhemmista toisen oli oltava lapsen aloittaessa opintonsa työssä siirtotyöläisenä kyseisessä jäsenvaltiossa.

On nimittäin katsottava, ettei lapsen oikeus osallistua koulutukseen työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella annetun asetuksen N:o 1612/68, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 2434/92, 12 artiklan nojalla riipu siitä, että kyseinen vanhempi säilyttää siirtotyöläisen aseman. Entisten siirtotyöläisten lapset voivat siis vedota kyseisestä 12 artiklasta johtuviin oikeuksiin samoin kuin unionin kansalaisten, joilla on siirtotyöläisten asema, lapset. Tähän riittää, että koulutukseen vastaanottavassa jäsenvaltiossa osallistuva lapsi, on asettunut tähän jäsenvaltioon silloin, kun toinen hänen vanhemmistaan käytti siellä oleskeluoikeuksia siirtotyöläisenä. Näin ollen lapsen oikeuteen oleskella mainitussa valtiossa opiskellakseen siellä asetuksen N:o 1612/68 12 artiklan mukaisesti sekä hänen vanhempansa, joka on hänen tosiasiallinen huoltajansa, oleskeluoikeuteen ei siis voida soveltaa edellytystä, jonka mukaan lapsen vanhemmista toisen oli oltava lapsen aloittaessa opintonsa työssä siirtotyöläisenä vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

(ks. 73–75 kohta ja tuomiolauselman 3 kohta)

5.        Kun siirtotyöläisen lapsi osallistuu koulutukseen vastaanottavassa jäsenvaltiossa, vanhemmalla, joka on lapsen tosiasiallinen huoltaja, oleva oikeus oleskella mainitussa valtiossa päättyy lapsen tullessa täysi-ikäiseksi, paitsi jos tämän vanhemman läsnäolo ja huolenpito ovat lapselle edelleen tarpeen, jotta hän voisi opiskella ja saattaa opintonsa päätökseen.

On nimittäin ensinnäkin niin, että täysi-ikäiseksi tuleminen ei vaikuta suoraan oikeuksiin, jotka lapselle myönnetään työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella annetun asetuksen N:o 1612/68, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 2434/92, 12 artiklassa. Sekä kyseisessä 12 artiklassa säädetty oikeus osallistua koulutukseen että siihen liittyvä lapsen oleskeluoikeus pysyvät tarkoituksensa ja tavoitteensa mukaisesti voimassa lapsen opintojen päättymiseen asti.

Toiseksi on todettava, että vaikka lapsen, joka tulee täysi-ikäiseksi, oletetaan lähtökohtaisesti kykenevän huolehtimaan toimeentulostaan, oikeuttaan osallistua koulutukseen vastaanottavassa jäsenvaltiossa käyttävän lapsen, huoltajana olevan vanhemman oleskeluoikeus voi jatkua täysi-ikäisyyden jälkeenkin, kun tämän vanhemman läsnäolo ja huolenpito ovat lapselle edelleen tarpeen, jotta hän voisi opiskella ja saattaa opintonsa päätökseen. Kansallisen tuomioistuimen asiana on arvioida, onko tästä todella kyse.

(ks. 78, 79, 86 ja 87 kohta sekä tuomiolauselman 4 kohta)