UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (seitsemäs jaosto)
21 päivänä syyskuuta 2011 (*)
Kumoamiskanne – REACH – Boorihapon ja vedettömän dinatriumtetraboraatin tunnistaminen erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi – Toimi ei koske kantajaa suoraan – Tutkimatta jättäminen
Asiassa T‑346/10,
Borax Europe Ltd, kotipaikka Lontoo (Yhdistynyt kuningaskunta), edustajinaan asianajaja K. Nordlander ja solicitor H. Pearson,
kantajana,
vastaan
Euroopan kemikaalivirasto (ECHA), asiamiehinään M. Heikkilä ja W. Broere, avustajinaan asianajajat J. Stuyck ja A.-M. Vandromme,
vastaajana,
jota tukee
Euroopan komissio, asiamiehinään P. Oliver ja E. Manhaeve, avustajinaan barrister K. Sawyer,
väliintulijana,
jossa on kyse vaatimuksesta kumota 18.6.2010 julkaistu ECHA:n päätös tunnistaa boorihappo (EY nro 233-139-2) ja vedetön dinatriumtetraboraatti (EY nro 215-540-4) kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (EUVL L 396, s. 1) 57 artiklassa tarkoitetut perusteet täyttäviksi aineiksi ja sisällyttää nämä aineet sellaisten aineiden luetteloon, jotka on tunnistettu niiden sisällyttämiseksi mahdollisesti kyseisen asetuksen liitteeseen XIV asetuksen 59 artiklan mukaisesti,
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (seitsemäs jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. Dittrich (esittelevä tuomari) sekä tuomarit I. Wiszniewska-Białecka ja M. Prek,
kirjaaja: E. Coulon,
on antanut seuraavan
määräyksen
Asian tausta
1 Kantaja, Borax Europe Ltd, on Englannin oikeuden mukaan perustettu yhtiö. Kantaja tuo Euroopan unioniin ja myy unionissa boorihappoa (EY nro 233-139-2) ja vedetöntä dinatriumtetraboraattia (EY nro 215-540-4) (jäljempänä yhdessä boraatit), joita sille toimittaa Yhdysvaltain oikeuden mukaan perustettu yhtiö.
2 Boraatteja käytetään muun muassa lasissa ja lasikuitueristeissä. Boraatteja käytetään myös pesu- ja puhdistusaineissa sekä puunsuoja-aineissa.
3 Boraatit on sisällytetty vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 27.6.1967 annetun neuvoston direktiivin 67/548/ETY (EYVL 196, s. 1) liitteeseen I direktiivin 67/548/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen kolmannenkymmenennen kerran 21.8.2008 annetulla komission direktiivillä 2008/58/EY (EUVL L 246, s. 1), joka tuli voimaan 5.10.2008. Sisällyttämisen perusteella boraatit on luokiteltu lisääntymiselle vaarallisten aineiden kategoriaan 2.
4 Kun aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta 16.12.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 (EUVL L 353, s. 1) tuli voimaan 20.1.2009, direktiivin 67/548 liite I kumottiin, ja sen sisältö, sellaisena kuin se oli ennen direktiivillä 2008/58 tehtyä muutosta, siirrettiin asetuksen N:o 1272/2008 liitteessä VI olevaan 3 osaan. Liitteessä VI ei siis mainittu boraatteja asetuksen N:o 1272/2008 voimaantulon ajankohtana.
5 Kun asetuksen N:o 1272/2008 muuttamisesta sen mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen 10.8.2009 annettu komission asetus (EY) N:o 790/2009 (EUVL L 235, s. 1) tuli voimaan 25.9.2009, boraattien luokittelu lisääntymiselle vaarallisten aineiden kategoriaan 2 vahvistettiin asetuksen N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa. Asetuksen N:o 790/2009 2 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaan kyseistä luokittelua alettiin soveltaa 1.12.2010, mutta sitä voitiin soveltaa myös ennen tuota päivämäärää.
6 Saksan liittotasavalta ja Slovenian tasavalta toimittivat 8.3.2010 Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA) laatimansa asiakirja-aineiston, joka koskee boorihapon tunnistamista kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (EUVL L 396, s. 1) 57 artiklan c alakohdassa tarkoitetut perusteet täyttäväksi aineeksi. Kyseistä asetusta on sittemmin muutettu muun muassa asetuksella N:o 1272/2008. Asiakirja-aineistossa viitattiin siihen, että boorihappo on luokiteltu asetuksen N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa lisääntymiselle vaarallisten aineiden kategoriaan 2.
7 Samana päivänä Tanskan kuningaskunta toimitti ECHA:lle laatimansa asiakirja-aineiston, joka koskee vedettömän dinatriumtetraboraatin tunnistamista asetuksen N:o 1907/2006 57 artiklan c alakohdassa tarkoitetut perusteet täyttäväksi aineeksi, ja viittasi siihen, että vedetön dinatriumtetraboraatti on luokiteltu asetuksen N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa lisääntymiselle vaarallisten aineiden kategoriaan 2.
8 Tämän jälkeen ECHA julkaisi verkkosivuillaan ilmoitukset, joissa se kehotti asianosaisia esittämään huomautuksensa boraattien osalta laadituista asiakirja-aineistoista. Saatuaan kyseisiä asiakirja-aineistoja koskevia huomautuksia erityisesti Euroopan boraattiliitolta (European Borates Association), jonka jäsen kantaja on, ECHA siirsi asiakirja-aineistot käsiteltäviksi jäsenvaltioiden komiteaan. Komitea pääsi 9.6.2010 yksimielisyyteen boraattien tunnistamisesta erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi, jotka täyttävät asetuksen N:o 1907/2006 57 artiklan c alakohdassa säädetyt perusteet.
9 ECHA:n verkkosivuilla julkaistiin 18.6.2010 boraateilla täydennetty luettelo tunnistetuista aineista, jotka voidaan mahdollisesti sisällyttää asetuksen N:o 1907/2006 liitteeseen XIV (jäljempänä kandidaattiluettelo).
Oikeudenkäyntimenettely ja asianosaisten vaatimukset
10 Kantaja nosti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 18.8.2010 toimittamallaan kannekirjelmällä kanteen, jossa vaadittiin kumoamaan 18.6.2010 julkaistu ECHA:n päätös tunnistaa boraatit asetuksen N:o 1907/2006 57 artiklassa tarkoitetut perusteet täyttäviksi aineiksi ja sisällyttää kyseiset aineet kandidaattiluetteloon mainitun asetuksen 59 artiklan mukaisesti (jäljempänä riidanalainen päätös).
11 Euroopan komissio toimitti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 10.12.2010 jätetyllä kirjatulla kirjeellä väliintulohakemuksen, jossa se pyysi saada osallistua oikeudenkäyntiin tukeakseen ECHA:n vaatimuksia. Väliintulohakemus hyväksyttiin asianosaisten kuulemisen jälkeen unionin yleisen tuomioistuimen seitsemännen jaoston puheenjohtajan 12.1.2011 antamalla määräyksellä.
12 ECHA esitti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 14.12.2010 toimittamallaan erillisellä asiakirjalla tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä koskevan väitteen työjärjestyksen 114 artiklan 1 kohdan nojalla. Kantaja toimitti kyseistä väitettä koskevat huomautuksensa 31.1.2011.
13 Kantaja esitti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 31.1.2011 toimittamallaan asiakirjalla pyynnön siitä, että sen kirjelmät käsiteltäisiin luottamuksellisesti väliintulijaan nähden. Tätä pyyntöä ei riitautettu.
14 Komissio ilmoitti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 18.2.2011 toimittamallaan asiakirjalla, että se ei esitä väliintulokirjelmää, joka koskee yksinomaan tutkittavaksi ottamisen edellytysten täyttymistä.
15 Kantaja vaatii kannekirjelmässään, että unionin yleinen tuomioistuin
– ottaa kanteen tutkittavaksi
– kumoaa riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin siinä tunnistetaan boraatit aineiksi, jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklan c alakohdassa tarkoitetut perusteet, ja lisätään ne kandidaattiluetteloon
– velvoittaa ECHA:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
16 ECHA vaatii tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä koskevassa väitteessään, että unionin yleinen tuomioistuin
– jättää kanteen tutkimatta
– velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
17 Kantaja vaatii tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä koskevasta väitteestä esittämissään huomautuksissa, että unionin yleinen tuomioistuin
– hylkää tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä koskevan väitteen
– ottaa kanteen tutkittavaksi
– määrää ECHA:n toimittamaan jäljennöksen riidanalaisesta päätöksestä
– kumoaa riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin siinä tunnistetaan boraatit aineiksi, jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklan c alakohdassa tarkoitetut perusteet, ja lisätään ne kandidaattiluetteloon.
Oikeudellinen arviointi
18 Työjärjestyksensä 114 artiklan 1 ja 4 kohdan nojalla unionin yleinen tuomioistuin voi asianosaisen hakemuksesta ratkaista tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä koskevan väitteen käsittelemättä itse pääasiaa. Saman artiklan 3 kohdan mukaan hakemuksen jatkokäsittely on suullinen, jollei unionin yleinen tuomioistuin päätä toisin. Unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että se on saanut nyt käsiteltävässä asiassa riittävästi tietoja asiakirja-aineistosta ja että suullista käsittelyä ei ole syytä aloittaa.
19 ECHA esittää vaatimustensa tueksi kaksi prosessinedellytyksen puuttumista koskevaa väitettä, jotka koskevat sitä, että toimi ei koske kantajaa suoraan, ja sitä, että koska riidanalainen päätös ei ole SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitettu sääntelytoimi, se ei koske kantajaa erikseen.
Prosessinedellytyksen puuttumista koskeva väite, jossa vedotaan siihen, että toimi ei koske kantajaa suoraan
20 SEUT 263 artiklan neljännen kohdan mukaan luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi ensimmäisessä ja toisessa kohdassa määrätyin edellytyksin nostaa kanteen hänelle osoitetusta säädöksestä tai säädöksestä, joka koskee häntä suoraan ja erikseen, sekä sääntelytoimesta, joka koskee häntä suoraan ja joka ei edellytä täytäntöönpanotoimenpiteitä.
21 Nyt käsiteltävässä asiassa riitautettua päätöstä ei ole selvästikään osoitettu kantajalle, joten se ei siis ole tämän säädöksen adressaatti. Näin ollen kantaja voi panna SEUT 263 artiklan neljännen kohdan nojalla vireille kumoamiskanteen mainitusta säädöksestä vain, jos se koskee kantajaa suoraan.
22 Siitä, koskeeko toimi kantajaa suoraan on vakiintuneessa oikeuskäytännössä katsottu, että tällainen tilanne edellyttää ensinnäkin, että riitautetulla toimella on välittömiä vaikutuksia yksityisen oikeusasemaan, ja toiseksi, ettei se jätä niille, joille se on osoitettu ja joiden tehtävänä on sen toimeenpano, ollenkaan harkintavaltaa, jolloin toimeenpano on täysin automaattista ja perustuu yksinomaan unionin lainsäädäntöön eikä edellytä välissä olevien sääntöjen soveltamista (asia C-386/96 P, Dreyfus v. komissio, tuomio 5.5.1998, Kok., s. I-2309, 43 kohta; asia C-486/01 P, Front national v. parlamentti, tuomio 29.6.2004, Kok., s. I-6289, 34 kohta ja yhdistetyt asiat C‑445/07 P ja C‑455/07 P, komissio v. Ente per le Ville vesuviane ja Ente per le Ville vesuviane v. komissio, tuomio 10.9.2009, Kok., s. I-7993, 45 kohta).
23 Kantaja väittää ensinnäkin, että riidanalainen päätös koskee sitä suoraan koska päätöksestä johtuva velvollisuus toimittaa käyttöturvallisuustiedote ja pitää sitä ajan tasalla asetuksen N:o 1907/2006 31 artiklan mukaisesti vaikuttaa sen oikeusasemaan. On todettava, että kyseisen asetuksen 31 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdan mukaan aineen toimittajan on toimitettava sen vastaanottajalle käyttöturvallisuustiedote, jos aine täyttää direktiivissä 67/548 säädetyt vaaralliseksi luokituksen kriteerit, jos aine on hitaasti hajoava, biokertyvä ja myrkyllinen tai erittäin hitaasti hajoava ja erittäin voimakkaasti biokertyvä mainitun asetuksen liitteessä XIII esitettyjen perusteiden mukaisesti tai jos aine sisältyy muista kuin edellä esitetyistä syistä asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti laadittuun luetteloon. Saman asetuksen 31 artiklan 9 kohdan a alakohdassa säädetään tältä osin, että toimittajien on viipymättä saatettava käyttöturvallisuustiedote ajan tasalle heti kun saataville tulee uusia tietoja, jotka voivat vaikuttaa riskinhallintatoimenpiteisiin, tai uusia tietoja vaaroista.
24 Väitetystä velvollisuudesta toimittaa asetuksen N:o 1907/2006 31 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla käyttöturvallisuustiedote todettakoon aluksi, että boraatit on sisällytetty kandidaattiluetteloon siksi, että ne täyttivät mainitun asetuksen 57 artiklan c alakohdan nojalla lisääntymiselle vaarallisten aineiden kategoriaan 2 kuuluvien aineiden luokitusperusteet direktiivin 67/548 mukaisesti. Koska tällainen tapaus mainitaan erikseen kyseisen asetuksen 31 artiklan 1 kohdan a alakohdassa, siihen ei sovelleta saman asetuksen 31 artiklan 1 kohdan c alakohtaa, joka koskee ainoastaan tapauksia, joissa jokin aine on sisällytetty kandidaattiluetteloon muista kuin 31 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista syistä. Kantaja ei siis ollut riidanalaisen päätöksen vuoksi velvollinen toimittamaan käyttöturvallisuustiedotetta asetuksen N:o 1907/2006 31 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla.
25 Sen velvollisuuden osalta, jonka väitetään johtuvan asetuksen N:o 1907/2006 31 artiklan 9 kohdan a alakohdasta ja jonka mukaan käyttöturvallisuustiedote on saatettava ajan tasalle, on lisäksi tutkittava, onko se, että boraatit tunnistetaan riidanalaisella päätöksellä asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa tarkoitetun menettelyn perusteella erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi, asetuksen N:o 1907/2006 31 artiklan 9 kohdan a alakohdassa tarkoitettu uusi tieto, joka voi aiheuttaa kyseisessä säännöksessä tarkoitetun velvollisuuden eli käyttöturvallisuustiedotteen saattamisen ajan tasalle, jolloin riidanalaisella päätöksellä on välittömiä vaikutuksia kantajan oikeusasemaan.
26 Asetuksen N:o 1907/2006 31 artiklan 1 kohdan nojalla käyttöturvallisuustiedote on laadittava kyseisen asetuksen liitteen II mukaisesti. Käyttöturvallisuustiedotteiden laadintaoppaan sisältävässä liitteessä II säädetään, että käyttöturvallisuustiedotteiden avulla on toimitettava asianmukaiset turvallisuustiedot luokitelluista aineista toimitusketjussa välittömästi seuraavina oleville käyttäjille. Kyseisen liitteen tarkoituksena on varmistaa asetuksen N:o 1907/2006 31 artiklan 6 kohdassa lueteltujen pakollisten kohtien sisällön johdonmukaisuus ja tarkkuus, jotta käyttäjät voivat käyttöturvallisuustiedotteiden avulla ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin ihmisten terveyden ja työturvallisuuden sekä ympäristön suojelemiseksi.
27 Boraattien tunnistaminen asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa tarkoitetun menettelyn perusteella erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi voisi olla uusi tieto, joka liittyy kyseisen asetuksen 31 artiklan 6 kohdassa mainittuihin kohtiin 2 (vaaran yksilöinti) ja 15 (lainsäädäntöä koskevat tiedot).
28 Asetuksen N:o 1907/2006 liitteessä II olevassa 2 kohdassa säädetään, että kohdassa 2 (vaarojen yksilöinti) on ilmoitettava aineen luokitus, joka perustuu direktiivissä 67/548 annettuihin luokitussääntöihin. Aineen aiheuttamat suurimmat vaarat ihmiselle ja ympäristölle on ilmoitettava selkeästi ja ytimekkäästi.
29 Boraattien tunnistaminen nyt käsiteltävässä asiassa asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa tarkoitetun menettelyn perusteella erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi ei koske direktiivin 67/548 mukaista boraattien luokittelua. Tunnistaminen on tehty siksi, että boraatit täyttivät asetuksen N:o 1907/2006 57 artiklan c alakohdan nojalla lisääntymiselle vaarallisten aineiden kategoriaan 2 kuuluvien aineiden luokitusperusteet direktiivin 67/548 mukaisesti. Se, että boraatit täyttävät kyseiset perusteet, oli kuitenkin jo vahvistettu direktiivin 67/548 liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2008/58, ja myöhemmin asetuksen N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 790/2009 (ks. edellä 3–5 kohta). Asianomaiset jäsenvaltiot mainitsivat ECHA:lle 8.3.2010 toimittamissaan asiakirja-aineistoissa asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklan 3 kohdan mukaisesti, että boraatit on sisällytetty asetuksen N:o 1272/2008 liitteessä VI olevaan 3 osaan (ks. edellä 6 ja 7 kohta).
30 Boraattien luokitus ei tosin sitonut kantajaa riidanalaisen päätöksen julkaisuajankohtana eli 18.6.2010. Asetuksen N:o 1272/2008 tullessa voimaan 20.1.2009 nimittäin kumottiin direktiivin 67/548 liite I, johon boraatit sisältyivät, eikä velvollisuutta luokitella boraatit noudattaen yhdenmukaistettuja luokituksia, jotka määritellään asetuksen N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 790/2009, sovellettu, koska kyseistä velvollisuutta alettiin soveltaa asetuksen N:o 790/2009 2 artiklan 2 kohdan nojalla 1.12.2010.
31 Riidanalaisen päätöksen julkaisemisajankohtana boraattien luokitukseen johtaneet vaarat oli kuitenkin määritelty laissa oikeudellisesti riittävällä tavalla. Kaikille asianosaisille oli yhtäältä selvää, että kyseiset vaarat eivät olleet poistuneet pelkästään sen vuoksi, että direktiivin 67/548 liite I oli poistettu ja sen sisältö oli määrä siirtää asetuksen N:o 1272/2008 liitteessä VI olevaan 3 osaan. Kun asetus N:o 790/2009 tuli voimaan 25.9.2009, boraattien luokittelu lisääntymiselle vaarallisten aineiden kategoriaan 2 vahvistettiin toisaalta asetuksen N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa. Se, että kyseisiä luokituksia ei ollut pakko noudattaa ennen 1.12.2010, ei heikennä sen seikan oikeudellista merkitystä, jonka mukaan luokitteluperusteet täyttyivät, kun asetus N:o 790/2009 tuli voimaan. Asetuksen N:o 790/2009 2 artiklan 2 kohdassa ainoastaan lykätään 1.12.2010 saakka niitä oikeudellisia velvollisuuksia, jotka aiheutuvat kyseisistä luokituksista, joissa noudatetaan asetusta N:o 1272/2008, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 790/2009. Tätä näkökohtaa tukee asetuksen N:o 790/2009 2 artiklan 3 kohdassa oleva selkeä ilmaus siitä, että asetuksella N:o 790/2009 muutetun asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevan 3 osan yhdenmukaistettuja luokituksia voidaan soveltaa ennen 1.12.2010.
32 Boraattien tunnistaminen erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi ei näin ollen pitänyt sisällään uutta tietoa kyseisten aineiden vaarallisista ominaisuuksista, vaan se oli tulos asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa tarkoitetusta tunnistamismenettelystä. Riidanalainen päätös ei siis tuonut mitään uutta tietoa asetuksen N:o 1907/2006 31 artiklan 6 kohdassa olevassa kohdassa 2 tarkoitetusta vaarojen yksilöinnistä.
33 Asetuksen N:o 1907/2006 31 artiklan 6 kohdassa olevasta kohdasta 15 (lainsäädäntöä koskevat tiedot) todettakoon, että mainitun asetuksen liitteessä II olevassa 15 kohdassa säädetään, että jos aineeseen, jota käyttöturvallisuustiedote koskee, sovelletaan erityissäännöksiä ihmisten terveyden tai ympäristön suojelusta unionissa eli jos sille esimerkiksi on haettava saman asetuksen VII osaston mukainen lupa tai sille voidaan määrätä VIII osaston mukaisia rajoituksia, kyseiset säännökset on mahdollisuuksien mukaan mainittava.
34 Tästä on aluksi todettava, että vaikka aineen tunnistaminen asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa tarkoitetun menettelyn perusteella erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi voikin aiheuttaa taloudellisille toimijoille tiedotusvelvollisuuksia, tämä ei johda siihen, että kyseinen aine kuuluu erityisjärjestelyjen soveltamisalaan, jolloin siihen sovellettaisiin erityissäännöksiä. Tunnistamistoimi ei lainkaan vaikuta aineen markkinoille saattamiseen tai käyttöön.
35 Asetuksen N:o 1907/2006 VII osastossa säädetystä lupamenettelystä ja VIII osaston nojalla määrätyistä rajoituksista on lisäksi todettava, että kyseisen asetuksen liitteessä II olevan 15 kohdan mukaan ainoat esimerkit, joihin tätä säännöstä sovelletaan, ovat myönnetyt luvat ja rajoitukset. Koska aineen tunnistaminen asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa tarkoitetun menettelyn perusteella erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi ei koske mainitun asetuksen VIII osaston nojalla määrättyjä rajoituksia, vaan se on osa VII osastossa säädettyä lupamenettelyä, rajoitusten mainitseminen asetuksen N:o 1907/2006 liitteessä II olevassa 15 kohdassa ei tue ajatusta siitä, että tunnistaminen kuuluu asetuksen 31 artiklan 6 kohdassa olevan kohdan 15 soveltamisalaan.
36 Asetuksen N:o 1907/2006 VII osastosta käy ilmi, että myönnettyjä lupia ovat saman asetuksen 60 artiklan mukaisesti myönnetyt luvat, jotka kuuluvat lupamenettelyn myöhempään vaiheeseen (asetuksen 60–64 artikla). Niitä voidaan hakea ECHA:lta kyseisen asetuksen 62 artiklan 1 kohdan nojalla yhtä tai useampaa käyttöä varten aineelle, jonka markkinoille saattaminen on kielletty siksi, että se on sisällytetty mainitun asetuksen liitteeseen XIV. Asetuksen N:o 1907/2006 VII osastossa säädetystä lupamenettelystä on kuitenkin todettava, ettei lainsäätäjä ole kyseisen asetuksen liitteessä II olevassa 15 kohdassa erikseen maininnut, että jokin aine tunnistetaan kyseisen asetuksen 59 artiklassa tarkoitetun menettelyn perusteella erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi. Asetuksen VII osaston nojalla myönnetyt luvat mainitaan vain esimerkinomaisesti, mutta tämä on kuitenkin ainoa maininta, joka koskee asetuksen N:o 1907/2006 VII osaston mukaista lupamenettelyä. Vaikka on mahdollista, että käyttöturvallisuustiedotteen kohtaan 15 vaikuttavat muutkin erityissäännökset ihmisen ja ympäristön suojelusta unionissa, tämä näkökohta osoittaa asetuksen N:o 1907/2006 VII osastossa säädetyn lupamenettelyn osalta myös sen, että ainoastaan luvat kuuluvat kohdan 15 soveltamisalaan. Tätä päätelmää tukee se seikka, että mainitun asetuksen 31 artiklan 9 kohdan b alakohdan mukaan käyttöturvallisuustiedote on saatettava ajan tasalle heti kun lupa on myönnetty tai evätty.
37 Se, että jokin aine tunnistetaan asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa tarkoitetun menettelyn perusteella erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi, ei näin ollen tarkoita, että kyseiseen aineeseen sovellettaisiin asetuksen liitteessä II olevassa 15 kohdassa tarkoitettuja erityissäännöksiä ihmisten terveyden tai ympäristön suojelusta unionissa.
38 Edellä esitetyn perusteella boraattien tunnistaminen asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa tarkoitetun menettelyn perusteella erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi ei ollut asetuksen N:o 1907/2006 31 artiklan 9 kohdan a alakohdassa tarkoitettu uusi tieto, joka voi vaikuttaa riskinhallintatoimenpiteisiin, tai uusi tieto vaaroista, joten kantaja ei ollut velvollinen saattamaan käyttöturvallisuustiedotetta ajan tasalle. Näin ollen riidanalaisella päätöksellä ei ole kyseisessä säännöksessä säädetyn velvollisuuden perusteella välittömiä vaikutuksia kantajan oikeusasemaan.
39 Kantaja väittää perusteluissaan toiseksi, että riidanalainen päätös koskee sitä suoraan siltä osin, että asetuksen N:o 1907/2006 7 artiklan 2 ja 3 kohdasta ja 33 artiklasta johtuvat velvollisuudet vaikuttavat sen oikeusasemaan. Tästä on todettava, että kyseiset säännökset sisältävät tiedotusvelvollisuuksia, jotka koskevat esineiden tuottajia, maahantuojia ja toimittajia, sellaisina kuin ne on määritelty saman asetuksen 3 artiklan 4, 11 ja 33 kohdassa.
40 Mainitun asetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti esineiden tuottajan tai maahantuojan on ilmoitettava ECHA:lle, jos aine täyttää kyseisen asetuksen 57 artiklassa säädetyt perusteet ja se tunnistetaan 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jos kyseiset esineet sisältävät ainetta yhteensä enemmän kuin yhden tonnin vuodessa tuottajaa tai maahantuojaa kohden ja toisaalta jos aineen pitoisuus esineissä on enemmän kuin 0,1 painoprosenttia (p/p). Sikäli kuin asetuksen N:o 1907/2006 7 artiklan 2 kohtaa ei sovelleta, kyseisen asetuksen 7 artiklan 3 kohdassa säädetään, että tuottajan tai maahantuojan on toimitettava esineen vastaanottajalle asianmukaiset ohjeet. Asetuksen N:0 1907/2006 7 artiklan 7 kohdan mukaan 7 artiklan 2 ja 3 kohtaa aletaan soveltaa kuusi kuukautta sen jälkeen, kun aine on tunnistettu 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti, 1.6.2011 alkaen.
41 Asetuksen N:o 1907/2006 33 artiklan 1 kohdan nojalla sellaisen esineen toimittajan, joka sisältää kyseisen asetuksen 57 artiklan kriteereiden mukaista ainetta, joka on tunnistettu saman asetuksen 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti yli 0,1 painoprosentin pitoisuutena (p/p), on annettava esineen vastaanottajalle esineen turvallisen käytön mahdollistamiseksi riittävät toimittajan saatavilla olevat tiedot, joihin sisältyy vähintään aineen nimi. Asetuksen N:o 1907/2006 33 artiklan 2 kohdan mukaan mainitun toimittajan on kuluttajan pyynnöstä täytettävä sama velvollisuus tätä kohtaan. Asiaankuuluvat tiedot on toimitettava maksutta 45 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.
42 Kantaja ei ole selvästikään esineiden tuottajan tai maahantuojan asemassa eikä myöskään esineen toimittajan asemassa, sellaisina kuin nämä määritellään asetuksen N:o 1907/2006 3 artiklan 4, 11 ja 33 kohdassa. Kantaja harjoittaa boraattien maahantuontia ja myyntiä. Mainitun asetuksen 7 artiklan 2 ja 3 kohdassa ja 33 artiklassa säädetyt velvollisuudet voivat koskea suoraan siis vain kantajan asiakkaita, sikäli kuin nämä ovat esineiden tuottajia tai maahantuojia tai esineen toimittajia.
43 Kantaja väittää – viittaamalla asiassa komissio vastaan Infront WM 13.3.2008 annettuun tuomioon (C-125/06 P, Kok., s. I-1451, 52 kohta) – että riidanalainen päätös vaikuttaa siihen suoraan, koska päätös vaikuttaa siihen tapaan, jolla kantajan asiakkaat voivat valmistaa tai toimittaa boraatteja sisältäviä esineitä, asettamalla näille tiedotusvelvollisuuksia, jotka ovat kannekelpoisia kansallisissa tuomioistuimissa ja joista voidaan langettaa rikos- ja siviilioikeudellisia seuraamuksia.
44 On todettava, että vaikka edellä 43 kohdassa mainitussa asiassa komissio vastaan Infront WM riitautetulla toimella sovellettiin riidanalaisiin oikeuksiin joitakin lainsäädännöllisiä rajoituksia, näin ei tapahdu boraattien osalta nyt käsiteltävässä asiassa. Asetuksen N:o 1907/2006 7 ja 33 artiklan mukaiset tiedotusvelvollisuudet, jotka lankeavat kantajan asiakkaille riidanalaisen päätöksen perusteella, eivät sisällä boraatteja koskevia uusia rajoitteita tai rajoituksia. Esineiden tuottajien ja maahantuojien sekä esineen toimittajien on tietenkin toimitettava tietoja, jos aine tunnistetaan erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklan mukaisesti ja jos saman asetuksen 7 ja 33 artiklan edellytykset täyttyvät. Tällaiset tiedotusvelvollisuudet eivät kuitenkaan rajoita nyt käsiteltävien aineiden markkinoille saattamista tai käyttöä siten, että ne vaikuttaisivat tällaisen aineen toimittajan oikeusasemaan. Kantaja ei ole myöskään väittänyt, että sen asiakkaille asetuksen N:o 1907/2006 7 ja 33 artiklan nojalla mahdollisesti lankeavat tiedotusvelvollisuudet edellyttävät ehdottomasti, että sen on toimitettava asiakkailleen tietoja, jotta nämä voisivat täyttää velvollisuutensa.
45 Asetuksen N:o 1907/2006 7 artiklan 2 ja 3 kohdassa ja 33 artiklassa säädetyt velvollisuudet eivät näin ollen anna aihetta katsoa, että riidanalaisella päätöksellä on välittömiä vaikutuksia kantajan oikeusasemaan.
46 Kantaja väittää perusteluissaan kolmanneksi, että riidanalainen päätös koskee sitä suoraan sikäli, että se vaikuttaa sen aineelliseen asemaan. Tästä on todettava, että pelkästään sillä perusteella, että toimi voi vaikuttaa kantajan aineelliseen asemaan, sen ei voida katsoa koskevan kantajaa suoraan. Ainoastaan erityisten seikkojen ilmeneminen voisi oikeuttaa yksityisen oikeussubjektin, joka väittää toimen vaikuttavan sen markkina-asemaan, hakemaan siihen muutosta unionin tuomioistuimilta SEUT 263 artiklan neljännen kohdan nojalla (yhdistetyt asiat 10/68 ja 18/68, Eridania ym. v. komissio, tuomio 10.12.1969, Kok., s. 459, 7 kohta ja asia T-189/97, Comité d’entreprise de la Société française de production ym. v. komissio, määräys 18.2.1998, Kok., s. II-335, 48 kohta). Koska kantaja on nyt käsiteltävässä asiassa ainoastaan väittänyt, että sen asiakkaat lopettavat boraattien käyttämisen, se ei ole osoittanut tällaisten erityisten seikkojen olemassaoloa.
47 Edellä esitetyn perusteella on katsottava, ettei riidanalaisella päätöksellä ole välittömiä vaikutuksia kantajan oikeusasemaan. Koska ensimmäinen edellytys, jonka mukaan toimen on koskettava kantajaa suoraan, ei täyty, riidanalainen päätös ei siten koske kantajaa suoraan.
48 Näin ollen tämä prosessinedellytyksen puuttumista koskeva väite on hyväksyttävä, ja kanne on jätettävä tutkimatta, eikä ECHA:n esittämää toista prosessinedellytyksen puuttumista koskevaa väitettä tarvitse tutkia.
Asian selvittämistoimia koskeva pyyntö
49 Kantaja pyytää unionin yleistä tuomioistuinta määräämään työjärjestyksen 66 artiklan 1 kohdan mukaisen selvittämistoimen nojalla ECHA:n toimittamaan jäljennöksen riidanalaisesta päätöksestä.
50 Kaikkien edellä esitettyjen näkökohtien perusteella unionin yleinen tuomioistuin pystyy kuitenkin ratkaisemaan kanteen ilman selvittämistoimia. Koska riidanalainen päätös on lisäksi julkaistu ECHA:n verkkosivuilla ja koska kantaja on liittänyt sen kannekirjelmään, pyyntö on aiheeton.
51 Selvittämistoimea koskeva kantajan pyyntö ja koko kanne on siis hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
52 Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Lisäksi kyseisen artiklan 4 kohdan mukaan toimielimet, jotka ovat asiassa väliintulijoina, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
53 Koska kantaja on hävinnyt asian, se on velvoitettava vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan ECHA:n oikeudenkäyntikulut sen vaatimusten mukaisesti. Komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Näillä perusteilla
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (seitsemäs jaosto)
on määrännyt seuraavaa:
1) Kanne jätetään tutkimatta.
2) Borax Europe Ltd vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) oikeudenkäyntikulut.
3) Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Annettiin Luxemburgissa 21 päivänä syyskuuta 2011.
kirjaaja | | jaoston puheenjohtaja |