Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 16.9.2013 – Duravit ym. vastaan komissio

(asia T‑364/10)

Kilpailu – Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Kylpyhuonekalusteiden Belgian, Saksan, Ranskan, Italian, Alankomaiden ja Itävallan markkinat – Päätös, jossa todetaan SEUT 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkominen – Hinnankorotusten koordinointi ja arkaluonteisten kaupallisten tietojen vaihtaminen – Yhtenä kokonaisuutena pidettävä jatkettu kilpailusääntöjen rikkominen – Todistustaakka – Sakot – Yhdenvertainen kohtelu – Oikeasuhteisuus – Nulla poena sine lege

1.                     Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Komission harkintavalta – Tuomioistuinvalvonta – Unionin tuomioistuinten täysi tuomiovalta – Vaikutus – Sakkojen määrän laskennasta annettujen suuntaviivojen huomioon ottaminen − Rajat – Yleisten oikeusperiaatteiden noudattaminen (SEUT 261 ja SEUT 263 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 31 artikla; komission tiedonanto 2006/C 210/02) (ks. 42–45, 48, 55, 177, 358, 359 ja 364 kohta)

2.                     Tuomioistuinmenettely – Asian selvittämistoimet – Todistajien kuuleminen – Unionin yleisen tuomioistuimen harkintavalta – Oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin koskevan periaatteen vaikutus (Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 68 artikla) (ks. 49–53 kohta)

3.                     Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Asia koskevat oikeussäännöt – Asetuksen N:o 172003 23 artiklan 2 ja 3 kohta – Komissiolle kyseisessä artiklassa annettu harkintavalta – Komissio antaa suuntaviivat sakkojen määrän laskennasta – Nulla poena sine lege -periaatetta ja oikeusvarmuuden periaatetta ei ole loukattu (SEUT 101 artiklan 1 kohta ja SEUT 290 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 ja 3 kohta; komission tiedonanto 2006/C 210/02) (ks. 64–66 ja 71–81 kohta)

4.                     Euroopan unionin oikeus – Yleiset oikeusperiaatteet – Oikeusvarmuus – Nulla poena sine lege – Soveltamisala (Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 artiklan 1 kohta) (ks. 67–69 kohta)

5.                     Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka muodostavat yhteä kokonaisuutena pidettävän kilpailusääntöjen rikkomisen – Käsite – Kartellikokonaisuus – Kriteerit – Yksi tavoite – Rajatylittävät yhteydet ja kauppa – Rikkomisen tekotapa – Vaikutuksettomuus (SEUT 101 artiklan 1 kohta) (ks. 90–92, 134, 139, 140 ja 143 kohta)

6.                     Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Perusoikeudet – Syyttömyysolettama – Kilpailuoikeudellinen menettely – Sovellettavuus (EU 6 artiklan 2 kohta; SEUT 101 artiklan 1 kohta; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla ja 48 artiklan 1 kohta) (ks. 93–95 kohta)

7.                     Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Komission päätös, jossa todetaan kilpailunvastaisen sopimuksen tekemisestä muodostuva kilpailusääntöjen rikkominen – Päätös, jossa tukeudutaan todisteisiin, jotka riittävät osoittamaan kilpailusääntöjen rikkomisen – Kilpailusääntöjen rikkomisen kiistävien yritysten todistusvelvollisuudet (SEUT 101 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 2 artikla) (ks. 96–99, 141 ja 144 kohta)

8.                     Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Komission päätös, jossa todetaan kilpailusääntöjen rikkominen – Todistelutapa – Turvautuminen todisteiden kokonaisuuteen – Yksittäin tarkastelluilta todisteilta edellytettävä todistusvoima – Komissio esittää muiden rikkomisesta syytettyjen yritysten lausumia – Todistusarvo (SEUT 101 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 2 artikla) (ks. 100–108, 186, 191 ja 195 kohta)

9.                     Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Väitetiedoksianto – Välttämätön sisältö – Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen – Todisteet, jotka voidaan ottaa huomioon (SEUT 101 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 27 artiklan 1 kohta) (ks. 150 ja 160 kohta)

10.                     Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Kielto – Kilpailusääntöjen rikkomiset – Sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka muodostavat yhtenä kokonaisuutena pidettävän kilpailusääntöjen rikkomisen – Yrityksen joutuminen vastuuseen, koska se on osallistunut rikkomiseen kokonaisuutena tarkasteltuna – Vastuun syntymisen edellytykset – Hiljainen hyväksyminen ilman julkista irtisanoutumista tai ilmoittamista toimivaltaisille viranomaisille riittää yrityksen vastuun syntymiseksi (SEUT 101 artiklan 1 kohta) (ks. 180–183, 249 ja 252 kohta)

11.                     Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Yhdenmukaistettu menettelytapa – Käsite – Yhteistoiminta ja yhteistyö, jotka ovat ristiriidassa sen kanssa, että kunkin yrityksen on määriteltävä itsenäisesti markkinakäyttäytymisensä – Kilpailijoiden välinen tietojen vaihto – Kilpailunvastainen tarkoitus tai vaikutus – Olettama – Edellytykset – Osallistuminen, jonka on väitetty tapahtuneen pakotettuna – Seikka, jolla ei voida perustella sitä, ettei yritys ole käyttänyt hyväksi mahdollisuutta tehdä ilmoitusta toimivaltaisille viranomaisille (SEUT 101 artiklan 1 kohta) (ks. 199, 210–212, 227, 233 ja 318 kohta)

12.                     Tuomioistuinmenettely – Kannekirjelmä – Muotovaatimukset – Yhteenvetoa kanneperusteista ei ole – Tutkimatta jättäminen (Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 21 artiklan 1 kohta; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohta) (ks. 292–294 kohta)

13.                     Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen – Yritysten kuuleminen – Pöytäkirjan laatiminen ja kuulemisen tallentaminen – Oikeutta tulla kuulluksi ei ole loukattu (Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 27 artiklan 1 kohta; komission asetuksen N:o 773/2004 12 artikla ja 14 artiklan 8 kohta) (ks. 344–350 kohta)

14.                     Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittämisperusteet – Rikkomisen vakavuus – Arviointiperusteet – Rikkomisen luonne ja maantieteellinen laajuus (SEUT 101 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 ja 3 kohta; komission tiedonannon 2006/C 210/02 21–23 kohta) (ks. 370–373 kohta)

15.                     Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Enimmäismäärä – Laskeminen – Sakon lopullisen määrän ja väliaikaisen määrän erottaminen toisistaan – Seuraukset (Neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta) (ks. 379–384 kohta)

Aihe

Ensisijaisesti vaatimus SEUT 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä (Asia COMP/39.092 − Kylpyhuonekalusteet) 23.6.2010 annetun komission päätöksen K (2010) 4185 lopullinen kumoamiseksi osittain ja toissijaisesti vaatimus kyseisellä päätöksellä kantajille määrätyn sakon määrän alentamiseksi

Ratkaisu

1) SEUT 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä (Asia COMP/39.092 − Kylpyhuonekalusteet) 23.6.2010 annetun komission päätöksen K (2010) 4185 lopullinen 1 artiklan 1 kohdan 8 alakohta kumotaan sikäli kuin Euroopan komissio katsoi siinä, että Duravit AG, Duravit BeLux SPRL/BVBA ja Duravit SA olivat osallistunet kilpailusääntöjen rikkomiseen Italian, Itävallan ja Alankomaiden alueilla.

2) Kanne hylätään muilta osin.

3) Duravit AG, Duravit BeLux ja Duravit SA vastaavat kolmesta neljäsosasta omia oikeudenkäyntikulujaan.

4) Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan neljäsosa Duravit AG:n, Duravit BeLuxin ja Duravit SA:n oikeudenkäyntikuluista, ja se vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

5) Euroopan unionin neuvosto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.