Asia C-610/15

Stichting Brein

vastaan

Ziggo BR

ja

XS4ALL Internet BV

(Hoge Raad der Nederlandenin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Ennakkoratkaisupyyntö – Teollis- ja tekijänoikeudet – Direktiivi 2001/29/EY – Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistaminen – 3 artiklan 1 kohta – Yleisölle välittäminen – Käsite – Onlinealusta tiedostojen jakamista varten – Suojattujen tiedostojen jakaminen ilman oikeudenhaltijan lupaa

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 14.6.2017

Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Tekijänoikeus ja lähioikeudet – Direktiivi 2001/29 – Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistaminen tietoyhteiskunnassa – Yleisölle välittäminen – Käsite – Sellaisen internetissä toimivan jakoalustan saataville saattaminen ja hallinnointi, joka mahdollistaa suojattujen teosten jakamisen vertaisverkossa ilman oikeudenhaltijan lupaa, kuuluu käsitteen soveltamisalaan

(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29 3 artiklan 1 kohta)

Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua yleisölle välittämisen käsitettä on tulkittava siten, että se kattaa pääasiassa kyseessä olevan kaltaisissa tilanteissa sellaisen internetissä toimivan jakoalustan saataville saattamisen ja hallinnoinnin, joka indeksoimalla suojattuja teoksia koskevia metatietoja ja tarjoamalla käyttöön hakukoneen antaa kyseisen jakoalustan käyttäjille mahdollisuuden paikallistaa nämä teokset ja jakaa niitä vertaisverkossa (peer-to-peer).

Ensinnäkin siitä, onko pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen onlinejakoalustan saataville saattaminen ja hallinnointi direktiivin 2001/29 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ”välittämistä”, on todettava, kuten direktiivin 2001/29 johdanto-osan 23 perustelukappaleesta käy ilmi, että kyseisessä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tekijän oikeus välittää teoksia yleisölle koskee kaikenlaista siirtoa ja edelleen siirtoa yleisölle, joka ei ole läsnä paikassa, josta välittäminen saa alkunsa, sekä langallisesti että langattomasti, mukaan lukien yleisradiointi.

Lisäksi, kuten direktiivin 2001/29 3 artiklan 1 kohdasta ilmenee, ”välittämiseen” riittää erityisesti se, että teos saatetaan yleisön saataviin siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada teos saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana, eikä ole ratkaisevaa, käyttävätkö kyseiset henkilöt tätä mahdollisuutta (ks. vastaavasti tuomio 26.4.2017, Stichting Brein, C-527/15, EU:C:2017:300, 36 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Unionin tuomioistuin on jo aiemmin katsonut tästä, että sen johdosta, että internetsivustolla tarjotaan klikattavia linkkejä suojattuihin teoksiin, jotka on julkaistu toisella sivustolla rajoittamatta millään tavalla sille pääsyä, ensimmäisen sivuston käyttäjille tarjotaan välitön mahdollisuus saada mainitut teokset saataviinsa (tuomio 13.2.2014, Svensson ym., C 466/12, EU:C:2014:76, 18 kohta; ks. myös vastaavasti määräys 21.10.2014, BestWater International, C 348/13, EU:C:2014:2315, 15 kohta ja tuomio 8.9.2016, GS Media, C 160/15, EU:C:2016:644, 43 kohta).

Unionin tuomioistuin on katsonut lisäksi, että asia on näin myös sellaisen mediasoittimen myynnin osalta, johon on etukäteen asennettu internetissä saatavilla olevia add-on-tiedostoja, jotka sisältävät hyperlinkkejä yleisön vapaasti käytettävissä oleville internetsivustoille, joilla on asetettu yleisön saataviin tekijänoikeudella suojattuja teoksia ilman tekijänoikeuden haltijoiden lupaa (ks. vastaavasti tuomio 26.4.2017, Stichting Brein, C-527/15, EU:C:2017:300, 38 ja 53 kohta).

Näin ollen tästä oikeuskäytännöstä voidaan päätellä, että lähtökohtaisesti kaikki toiminta, jolla käyttäjä antaa täysin asiaintilasta tietoisena asiakkailleen pääsyn suojattuihin teoksiin, voi olla direktiivin 2001/29 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ”välittämistä”.

Toiseksi direktiivin 2001/29 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yleisölle välittämisen käsitteen soveltamisalaan kuulumiseksi edellytetään vielä, että suojatut teokset todella välitetään yleisölle (tuomio 26.4.2017, Stichting Brein, C-527/15, EU:C:2017:300, 43 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Unionin tuomioistuin on täsmentänyt tästä yhtäältä, että ”yleisön” käsitteelle on ominaista tietty vähimmäistaso, jolla tämän käsitteen piiristä suljetaan pois liian pieni tai merkityksetön henkilöjoukko. Toisaalta on otettava huomioon kumulatiiviset vaikutukset, jotka suojattujen teosten saattamisella potentiaalisten vastaanottajien saataviin on. Näin ollen ei ole ainoastaan tärkeää tietää, kuinka monen henkilön saatavilla sama teos on samanaikaisesti, vaan myös, kuinka monen heistä saatavilla se on peräkkäin (ks. vastaavasti tuomio 26.4.2017, Stichting Brein, C-527/15, EU:C:2017:300, 44 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

(ks. 30–34, 40, 41 ja 48 kohta sekä tuomiolauselma)