Unionin yleisen tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 19.11.2018 – VR-Bank Rhein-Sieg vastaan SRB

(asia T-42/17)

(Kumoamiskanne – Talous- ja rahaliitto – Pankkiunioni – Yhteinen kriisinratkaisumekanismi luottolaitoksia ja tiettyjä sijoituspalveluyrityksiä varten – Yhteinen kriisinratkaisurahasto – Vuoden 2016 ennakollisen vakausmaksun vahvistaminen – Kanteen nostamisen määräaika – Myöhässä nostettu kanne – Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

1.      Kumoamiskanne – Määräajat – Alkamisajankohta – Toimi, jota ei ole julkaistu eikä annettu kantajalle tiedoksi – Täsmällinen tieto toimen sisällöstä ja perusteluista – Velvollisuus pyytää toimen teksti kokonaisuudessaan kohtuullisessa ajassa siitä, kun toimen olemassaolosta saadaan tieto – Kohtuullisen ajan noudattaminen – Arviointiperusteet

(SEUT 263 artiklan kuudes kohta)

(ks. 35, 44–46 ja 51 kohta)

2.      Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Yleistä velvollisuutta ilmoittaa adressaateille oikeussuojakeinoista ja määräajoista ei ole

(SEUT 263 artiklan neljäs ja kuudes kohta sekä SEUT 275 artiklan toinen kohta)

(ks. 41 kohta)

Aihe

SEUT 263 artiklaan perustuva kanne, jolla vaaditaan kumoamaan yhtäältä 15.4.2016 pidetyssä kriisinratkaisuneuvoston johdon istunnossa tehty päätös yhteiseen kriisinratkaisurahastoon vuodelta 2016 maksettavan ennakollisen vakausmaksun vahvistamisesta (SRB/ES/SRF/2016/06) ja toisaalta 20.5.2016 pidetyssä kriisinratkaisuneuvoston johdon istunnossa tehty, kriisinratkaisuneuvoston 15.4.2016 tekemää päätöstä täydentävä päätös yhteiseen kriisinratkaisurahastoon vuodelta 2016 maksettavan ennakollisen vakausmaksun oikaisemisesta (SRB/ES/SRF/2016/13) siltä osin kuin ne koskevat kantajaa

Ratkaisu

1) Kanne jätetään tutkimatta, koska tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

2) VR-Bank Rhein-Sieg eG vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston (SRB) oikeudenkäyntikulut.

3) Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.