Asia T‑201/04 R
Microsoft Corp.
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio
Välitoimimenettely – EY 82 artikla
Määräyksen tiivistelmä
1. Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Myöntämisedellytykset – Fumus boni juris – Kiireellisyys – Kumulatiivisuus – Kaikkien kysymyksessä olevien intressien vertailu – Välitoimista päättävän tuomarin harkintavalta
(Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 104 artiklan 2 kohta)
2. Väliaikainen oikeussuoja – Välitoimia koskeva määräys – Perusteluvelvollisuus – Rajat
(Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 107 artiklan 1 kohta)
3. Väliaikainen oikeussuoja – Muotovaatimukset – Hakemuksien esittäminen – Olennaisten tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen esittäminen itse välitoimia koskevan hakemuksen tekstissä ja sen liitteenä olevissa asiakirjoissa – Yleisluonteista viittausta liitteenä olevaan asiakirjaan, jossa perustelut toistetaan yksityiskohtaisesti, ei voida hyväksyä
(Asianosaisille annettujen käytännön ohjeiden VII kohdan 1 ja 2 kappale)
4. Väliaikainen oikeussuoja – Hakemuksen jättämishetkeä aikaisempien asiakirjojen esittäminen oikeudenkäyntimenettelyn kuluessa toisen asianosaisen esittämiin väitteisiin vastaamiseksi – Hyväksyttävyys
5. Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Myöntämisedellytykset – Kiireellisyys – Vakava ja korjaamaton vahinko – Todistustaakka
6. Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Myöntämisedellytykset – Kiireellisyys – Vakava ja korjaamaton vahinko – Yritykselle asetettu velvollisuus myöntää immateriaalioikeuksia koskevia lisenssejä – Tapauskohtainen arviointi
7. Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Myöntämisedellytykset – Vakava ja korjaamaton vahinko – Yritykselle asetettu velvollisuus paljastaa salassa pidettyjä tietoja – Velvollisuudesta ei aina aiheudu vakavaa vahinkoa – Edellä mainitun yrityksen todistustaakka
8. Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Myöntämisedellytykset – Kiireellisyys – Vakava ja korjaamaton vahinko – Taloudellinen vahinko
9. Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Myöntämisedellytykset – Kiireellisyys – Vakava ja korjaamaton vahinko – Määräävässä asemassa olevalle yritykselle asetettu vaatimus muuttaa myyntipolitiikkaansa – Riittämättömyys
(EY 82 artikla)
10. Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Myöntämisedellytykset – Kiireellisyys – Vakava ja korjaamaton vahinko – Markkinaolosuhteiden peruuttamatonta muutosta on pidettävä tällaisena vahinkona
11. Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Hakemuksen hylkääminen – Mahdollisuus esittää uusi hakemus – Edellytys – Uudet tosiseikat
(Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 109 artikla)
12. Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Myöntämisedellytykset – Kiireellisyys – Vakava ja korjaamaton vahinko – Taloudellinen vahinko
13. Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Myöntämisedellytykset – Kiireellisyys – Kantajan kannalta vakava ja korjaamaton vahinko
14. Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Myöntämisedellytykset – Vakava ja korjaamaton vahinko – Immateriaalioikeuksien loukkaus – Konkreettisten vaikutusten arviointi
1. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 104 artiklan 2 kohdan mukaan välitoimia koskevissa hakemuksissa on ilmoitettava seikat, joiden vuoksi asia on kiireellinen, sekä ne tosiseikat ja oikeudelliset perusteet, joiden vuoksi vaadittujen välitoimien myöntäminen on ilmeisesti perusteltua (fumus boni juris). Nämä edellytykset ovat kumulatiivisia, joten välitoimia koskeva hakemus on hylättävä, jos yksikin niistä jää täyttymättä. Välitoimista päättävän tuomarin on myös tarvittaessa vertailtava esillä olevia intressejä. Välitoimista päättävällä tuomarilla on tutkiessaan välitoimihakemusta kokonaisuutena laaja harkintavalta päättää, miten nämä erilaiset edellytykset on tutkittava kunkin tapauksen erityiset seikat huomioon ottaen.
(ks. 71 ja 72 kohta)
2. Välitoimista päättävältä tuomarilta ei edellytetä, että se vastaisi nimenomaisesti kaikkiin välitoimimenettelyn aikana esiin tuotuihin tosiseikkoihin tai oikeudellisiin seikkoihin. Riittää, kun sen esittämillä perusteluilla voidaan asiaan liittyvät olosuhteet huomioon ottaen perustella sen antama määräys ja että niiden perusteella yhteisöjen tuomioistuin voi harjoittaa oikeudellista valvontaa.
(ks. 73 kohta)
3. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen antaman asiakirjan ”Käytännön ohjeet asianosaisille” VII kohdan 1 kappaleen mukaan välitoimia koskevan hakemuksen on oltava itsessään ymmärrettävä niin, ettei siinä ole tarpeen viitata pääasian kanteeseen. Tästä seuraa, että tällaisen hakemuksen perusteltavuutta voidaan arvioida ainoastaan niiden tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen perusteella, jotka ilmenevät itse välitoimia koskevan hakemuksen sanamuodosta ja sen liitteenä olevista asiakirjoista, joilla pyritään selventämään sen sisältöä. Vaikka tästä ei voida päätellä, että kaikki väitteet, jotka perustuvat sellaiseen asiakirjaan, jota ei ole liitetty välitoimia koskevaan hakemukseen, on välttämättä jätettävä käsittelyn ulkopuolelle, tällaista väitettä koskevaa näyttöä ei kuitenkaan voida katsoa esitetyn siinä tapauksessa, että riidan toinen osapuoli tai tämän vaatimuksia tukeva väliintulija kiistää kyseisen väitteen oikeellisuuden. Välitoimia koskevaa hakemusta voidaan tukea ja täydentää tietyiltä osin viittaamalla sen liitteenä olevien asiakirjojen kohtiin, mutta viittaamalla yleisluonteisesti joihinkin asiakirjoihin, vaikka ne olisivatkin välitoimia koskevan hakemuksen liitteinä, ei korjata sitä, että välitoimia koskevassa hakemuksessa ei ole mainittu olennaisia seikkoja. Kun Käytännön ohjeiden VII kohdan 2 kappaleessa edellytetään, että tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevat perusteet, joihin kanne pohjautuu ja joista ilmenee, että kanne on ensi näkemältä eli ilmeisesti perusteltu, esitetään erittäin lyhyesti ja tiiviisti, sitä ei tässä yhteydessä voida edellä esitettyä sääntöä kiertämättä tulkita siten, että siinä sallittaisiin yleisluonteinen viittaus liitteenä olevaan asiakirjaan, jossa perustelut toistetaan yksityiskohtaisesti.
(ks. 86–88 ja 97 kohta)
4. Välitoimimenettelyssä asianosaista ei voida arvostella siitä, että se on esittänyt asiakirjat vasta asian käsittelyn kuluessa, mikäli sen tarkoituksena on ollut tukea niillä vastapuolen tai väliintulijoiden kirjelmissä esittämiä perusteluja koskevia huomautuksiaan, eikä tässä yhteydessä ole merkitystä sillä, että liitteenä oleva asiakirja on päivätty välitoimia koskevan hakemuksen jättämispäivää myöhemmäksi tai että se on sama tai samankaltainen kuin kannekirjelmän liitteenä oleva asiakirja.
(ks. 93 kohta)
5. Välitoimihakemuksen kiireellisyyttä on arvioitava sen perusteella, onko asiassa tarpeen antaa väliaikainen ratkaisu, jotta vältyttäisiin siltä, että välitoimia pyytäneelle asianosaiselle aiheutuu vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa. Toimen täytäntöönpanon lykkäämistä vaatineen asianosaisen kuuluu näyttää, että se ei voi odottaa pääasiassa annettavaa päätöstä kärsimättä seurauksiltaan vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa. Väitetyn vahingon on oltava varma tai se on ainakin näytettävä toteen riittävällä todennäköisyydellä, ja kantajan on esitettävä tosiseikat, joiden katsotaan osoittavan tämän vahingon todennäköisyyden.
(ks. 240, 241 ja 427 kohta)
6. Mikäli katsottaisiin, että immateriaalioikeuden haltijan yksinomaisten etuoikeuksien loukkaaminen on sellaisenaan ja kuhunkin yksittäistapaukseen liittyvistä seikoista riippumatta vakava ja korjaamaton vahinko, tämä merkitsisi sitä, että täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva kiireellisyysedellytys täyttyy aina, kun yritys velvoitetaan komission päätöksellä myöntämään kyseisiä oikeuksia koskevia lisenssejä. Välitoimista päättävän tuomioistuimen on siten tällaisessa tilanteessa tutkittava, onko edellä mainittujen immateriaalioikeuksien loukkaus kyseiseen tapaukseen liittyvät seikat huomioon ottaen sellainen, että se aiheuttaa siihen saakka, kunnes riidan asiakysymys ratkaistaan, kyseisten oikeuksien haltijan yksinomaisten etuoikeuksien loukkauksen lisäksi myös vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa.
(ks. 248, 250 ja 251 kohta)
7. Vaikka on kiistatonta, että kun tähän saakka – joko immateriaalioikeuden perusteella tai liikesalaisuutena – salassa pidetty tieto saadaan selville, tieto voi jäädä julkiseksi, että tällaista tietojen luovuttamista koskevan komission päätöksen mahdollisella kumoamisella ei näin ollen kyetä pyyhkimään muistista tätä tietoa ja että korvauksen suorittaminen olisi erittäin vaikeaa, koska tiedon luovutuksen arvoa ei todennäköisesti kyettäisi arvioimaan numeraalisesti, on kuitenkin tällaisen päätöksen täytäntöönpanon lykkäystä pyytävän yrityksen asiana osoittaa, mitä korjaamatonta vahinkoa sille voisi aiheutua pelkästään siitä, että sen luovuttamat tiedot olisivat kolmansien osapuolten tiedossa, verrattuna siihen, että näitä tietoja käytetään. Tähän saakka salassa pidetyn tiedon luovuttaminen ei myöskään välttämättä merkitse vakavan vahingon syntymistä.
(ks. 253 ja 254 kohta)
8. Taloudellisen vahingon vakavuutta, johon yritys vetoaa täytäntöönpanon lykkäämisen kiireellisyyden oikeuttamiseksi välitoimista päättävässä tuomioistuimessa, on arvioitava suhteessa yrityksen taloudellisiin voimavaroihin.
(ks. 257 kohta)
9. Lähtökohtaisesti kaikki EY 82 artiklan nojalla tehtävät päätökset, joilla velvoitetaan määräävässä asemassa oleva yritys lopettamaan asemansa väärinkäyttö, aiheuttaa väistämättä muutoksen kyseisen yrityksen myyntipolitiikassa. Yritykselle asetetulla velvoitteella muuttaa käyttäytymistään ei siten voida katsoa sellaisenaan aiheutettavan vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa, ellei katsota, että kiireellisyysedellytys täyttyy aina, kun päätöksessä, jonka täytäntöönpanon lykkäämistä vaaditaan, määrätään määräävän aseman väärinkäytön lopettamisesta. Kun kantaja vetoaa liiketoiminnallisen vapauden loukkaamiseen pyrkiessään osoittamaan, että pyydetyn välitoimen määrääminen on kiireellistä, sen on esitettävä näyttö joko siitä, että riidanalaisen päätöksen täytäntöönpano pakottaisi sen muuttamaan tiettyjä myyntipolitiikkansa olennaisia osatekijöitä ja että tämän päätöksen täytäntöönpanon vaikutukset estäisivät sitä jatkamasta alkuperäistä myyntipolitiikkaansa siinäkin tapauksessa, että sen pääasiassa esittämät vaatimukset menestyisivät annettavassa tuomiossa, tai siitä, että nämä vaikutukset aiheuttaisivat sille toisenlaista vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa, mutta on muistettava, että väitettyä vahinkoa on arvioitava kuhunkin yksittäistapaukseen liittyvien seikkojen valossa. Välitoimista päättävän tuomarin on täten arvioitava yritysten vapaudelle määritellä myyntipolitiikkansa aiheutuvan loukkauksen vaikutuksia päätöksen täytäntöönpanon vaikutusten valossa.
(ks. 291–293 ja 409 kohta)
10. Ei ole poissuljettua, että tuotteen ja kilpailijoiden tuotteen yhteentoimivuutta koskevien tietojen luovuttaminen, johon määräävässä markkina-asemassa oleva yritys on komission päätöksellä velvoitettu, muuttaa markkinaolosuhteita sillä tavoin, että tämä yritys menettäisi markkinaosuuksia ja ettei sillä myöskään olisi enää mahdollisuutta saada edellä mainittuja menetettyjä markkinaosuuksia takaisin, mikäli päätös kumottaisiin, ja tämän vuoksi tällainen velvoite voidaan katsoa vakavaksi ja korjaamattomaksi vahingoksi, jonka johdosta asianosainen voi pyytää välitoimena edellä mainitun päätöksen täytäntöönpanon lykkäämistä. On kuitenkin asianosaisen asiana esittää perusteluitaan tukeva näyttö ja osoittaa erityisesti, että olisi olemassa esteitä, joiden vuoksi se ei saisi takaisin merkittävää osuutta markkinaosuuksista, jotka se saattaisi menettää korjaavan toimenpiteen vaikutuksesta.
(ks. 319 kohta)
11. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 109 artiklan mukaan välitoimea koskevan hakemuksen hylkääminen ei estä sitä, että sen esittänyt asianosainen esittää toisen hakemuksen uusien tosiseikkojen perusteella. Tässä tapauksessa ei voida poissulkea sitä, että ”uutena seikkana” voitaisiin pitää riidanalaisen päätöksen täytäntöönpanoon liittyvistä tietyistä yksityiskohtaisista menettelytavoista edelleen vallitsevaa erimielisyyttä.
(ks. 325 kohta)
12. Kantajalle aiheutuva vahinko, joka olisi lähinnä ylimääräisiä kehityskuluja ja joka sen vuoksi, ellei muuta osoiteta, olisi taloudellista vahinkoa, on korjaamatonta ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa.
(ks. 413 ja 435 kohta)
13. Välitoimia koskevan hakemuksen kiireellisyyttä on arvioitava siten, että otetaan huomioon tarve antaa väliaikainen ratkaisu, jotta vältyttäisiin siltä, että toimea pyytäneelle asianosaiselle aiheutuu vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa. Näin ollen siltä osin kuin kolmansille saattaisi aiheutua vahinkoa, sitä ei kiireellisyyttä arvioitaessa voida ottaa huomioon, ellei osoiteta, että edellä mainittu vahinko aiheuttaisi osaltaan vahinkoa toimea pyytäneelle asianosaiselle.
(ks. 416 kohta)
14. Pelkästään se seikka, että komission päätös saattaisi tietyssä määrin loukata immateriaalioikeuksia, on päinvastaisten selvitysten puuttuessa riittämätön, jotta voitaisiin katsoa vakavan ja korjaamattoman vahingon syntyvän ainakaan kyseisen loukkauksen konkreettisista vaikutuksista riippumatta.
(ks. 473 kohta)