Asia T‑376/12

(julkaistu otteina)

Helleenien tasavalta

vastaan

Euroopan komissio

EMOTR – Tukiosasto – Maataloustukirahasto ja maaseuturahasto – Rahoituksen ulkopuolelle jätetyt menot – Kuivatut viinirypäleet – Viini – Kreikan menot – Kertaluontoinen rahoitusoikaisu – Laskentatapa – Tilien tarkastus- ja hyväksymismenettelyn luonne – Yhteys unionin rahoittamiin menoihin 

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 10.7.2014

1.      Maatalous – Yhteinen maatalouspolitiikka – EMOTR:sta, maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta maksettava rahoitus – Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen – Tarkoitus

(Neuvoston asetuksen N:o 1258/1999 7 artiklan 4 kohta, neuvoston asetuksen N:o 1493/1999 2 artiklan 3 kohta ja neuvoston asetuksen N:o 1290/2005 31 artikla)

2.      Maatalous – Yhteinen maatalouspolitiikka – EMOTR:sta, maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta maksettava rahoitus – Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen – Kertaluontoinen rahoitusoikaisu, jolla ei ole riittävää yhteyttä rahastoista rahoitettuihin menoihin, jää tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn soveltamisalan ulkopuolelle – Sitä, että rahastoille aiheutuneiden tappioiden määrä on jätetty arvioimatta, vaikka käytettävissä oli tätä koskevia tietoja, ei voida hyväksyä

(Neuvoston asetuksen N:o 1258/1999 7 artiklan 4 kohta, neuvoston asetuksen N:o 1493/1999 2 artiklan 3 kohta, neuvoston asetuksen N:o 1290/2005 31 artikla ja neuvoston asetuksen N:o 479/2008 86 artiklan 1 kohta)

1.      Jäsenvaltioiden esittämien Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettuja menoja koskevien tilien tarkastusta ja hyväksymistä koskevan menettelyn, joka perustuu yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen N:o 1258/1999 7 artiklan 4 kohtaan ja yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen N:o 1290/2005 31 artiklaan, tarkoituksena on muun muassa sen varmistaminen, että menot ovat todellisia ja asianmukaisia. Tässä sääntöjenmukaisuuden tarkastamista koskevassa menettelyssä komissiolla on velvollisuus tehdä rahoitusoikaisu, jos niitä menoja, joille rahoitusta on haettu, ei ole suoritettu unionin sääntöjen mukaisesti, koska tällaisen rahoitusoikaisun tarkoituksena on estää se, että rahastojen vastattaviksi tulisi menoja, joita ei käytetä kyseisessä unionin lainsäädännössä asetetun tavoitteen rahoittamiseen.

(ks. 163 kohta)

2.      Tilien tarkastus- ja hyväksymismenettelyä ja siitä seuraavia rahoitusoikaisuja sovelletaan ainoastaan, jos kyseessä ovat jäsenvaltioiden toteuttamat menot ja jos ne on rahoitettu maataloustukirahastosta tai maaseuturahastosta. Jos rahoitusoikaisulla ei ole riittävää yhteyttä mihinkään rahastoista rahoitettuihin menoihin, jotka olisi toteutettu unionin säännöstön vastaisesti, tällaista oikaisua ei voida toteuttaa tilien tarkastus- ja hyväksymismenettelyn yhteydessä.

Tilien tarkastuksen ja hyväksymisen avulla on ainoastaan mahdollista tehdä päätelmät viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen N:o 1493/1999 2 artiklan 3 kohdan nojalla sääntöjenvastaisesti tehdyistä säännönmukaistamisista rahastoista rahoitettujen menojen osalta. Näin ollen komission soveltamalta rahoitusoikaisulta, jolla ei ole yhteyttä kyseisistä rahastoista rahoitettuihin menoihin, puuttuu oikeusperusta ja se on suoraan sekä yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen N:o 1290/2005 31 artiklan että viinialan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen N:o 479/2008 86 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan vastainen.

Sama pätee komission käyttämään laskentatapaan, jos komissio ei ole pyrkinyt määrittämään rahastoille aiheutuneiden niiden tappioiden määrää, jotka johtuvat asetuksen N:o 1493/1999 2 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla sääntöjenvastaisesti säännönmukaistetuista viiniköynnöksistä, vaikka sen käytettävissä oli tietoja, joiden avulla sen oli mahdollista selvittää tämä seikka. Myöskään missään asetuksen N:o 479/2008 säännöksessä ei säädetä mahdollisuudesta säännönmukaistaa laittomasti istutettuja viiniköynnöksiä siten, että kyseinen jäsenvaltio maksaa komissiolle kyseistä maksua vastaavan määrän tilien tarkastuksen ja hyväksymisen yhteydessä, koska asetuksen N:o 479/2008 86 artiklan 1 kohdan toiseen alakohtaan sisältyvällä varauksella ei voi olla tällaista vaikutusta.

(ks. 167, 172, 177, 178, 181, 188, 191, 197 ja 200 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)