UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (neljäs jaosto)
2 päivänä joulukuuta 2021 (*)
Muutoksenhaku – Polkumyynti – Kiinasta peräisin olevan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuonti – Asetus (EY) N:o 1225/2009 – 2 artiklan 7 kohdan b ja c alakohta – Markkinatalousolosuhteissa toimivan yrityksen asema – Epääminen – 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettu aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä peräisin olevien merkittävien vääristymien käsite – Veroedut
Yhdistetyissä asioissa C‑884/19 P ja C‑888/19 P,
joissa on kyse kahdesta Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 56 artiklaan perustuvasta valituksesta, jotka on tehty 3.12. ja 4.12.2019,
Euroopan komissio, asiamiehinään aluksi L. Flynn, T. Maxian Rusche ja A. Demeneix, sittemmin L. Flynn ja T. Maxian Rusche,
valittajana,
muina osapuolina
Xinyi PV Products (Anhui) Holdings Ltd, kotipaikka Anhui (Kiina), edustajinaan Y. Melin ja B. Vigneron, avocats,
kantajana ensimmäisessä oikeusasteessa,
GMB Glasmanufaktur Brandenburg GmbH, kotipaikka Tscherniz (Saksa), edustajanaan R. MacLean, solicitor,
väliintulijana ensimmäisessä oikeusasteessa (C‑884/19 P),
ja
GMB Glasmanufaktur Brandenburg GmbH, kotipaikka Tschernitz (Saksa), edustajanaan R. MacLean, solicitor,
valittajana,
muina osapuolina
Xinyi PV Products (Anhui) Holdings Ltd, kotipaikka Anhui (Kiina), edustajinaan Y. Melin ja B. Vigneron, avocats,
kantajana ensimmäisessä oikeusasteessa, ja
Euroopan komissio, asiamiehinään aluksi L. Flynn, T. Maxian Rusche ja A. Demeneix, sittemmin L. Flynn ja T. Maxian Rusche,
vastaajana ensimmäisessä oikeusasteessa (C‑888/19 P),
UNIONIN TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto),
toimien kokoonpanossa: kolmannen jaoston puheenjohtaja K. Jürimäe (esittelevä tuomari), joka hoitaa neljännen jaoston puheenjohtajan tehtäviä, sekä tuomarit S. Rodin ja N. Piçarra,
julkisasiamies: G. Pitruzzella,
kirjaaja: A. Calot Escobar,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,
kuultuaan julkisasiamiehen 8.7.2021 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Euroopan komissio ja GMB Glasmanufaktur Brandenburg GmbH (jäljempänä GMH) vaativat valituksillaan unionin tuomioistuinta kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen 24.9.2019 antaman tuomion Xinyi PV Products (Anhui) Holdings v. komissio (T‑586/14 RENV, EU:T:2019:668; jäljempänä valituksenalainen tuomio), jolla se kumosi lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöönotetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 13.5.2014 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 470/2014 (EUVL 2014, L 142, s. 1; jäljempänä riidanalainen asetus).
Asiaa koskevat oikeussäännöt
Polkumyynnin vastainen sopimus
2 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986–1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa 22.12.1994 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/800/EY (EYVL 1994, L 336, s. 1) Marrakechissa 15.4.1994 allekirjoitetun Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamissopimuksen sekä sen liitteissä 1–3 olevat sopimukset, joihin kuuluu vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen VI artiklan täytäntöönpanoa koskeva sopimus (EYVL 1994, L 336, s. 103; jäljempänä polkumyynnin vastainen sopimus).
3 Polkumyynnin vastaisen sopimuksen 2 artiklassa määrätään säännöt polkumyynnin määrittelemiseksi.
Unionin oikeus
4 Pääasian tosiseikkojen tapahtuma-aikana Euroopan unionin polkumyynnin vastaiset säännökset sisältyivät polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30.11.2009 annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 1225/2009 (EUVL 2009, L 343, s. 51; jäljempänä perusasetus).
5 Perusasetuksen johdanto-osan kuudennessa perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:
”Normaaliarvon määrittämiseksi muissa kuin markkinatalousmaissa vaikuttaisi perustellulta määritellä menettelysäännöt, joiden mukaan viitemaaksi soveltuva kolmas maa, joka on markkinatalousmaa, valitaan, ja ellei soveltuvaa kolmatta maata ole löydettävissä, olisi säädettävä siitä, että normaaliarvo voidaan vahvistaa millä tahansa muulla kohtuullisella perusteella.”
6 Kyseisen asetuksen 2 artiklan 1–6 kohdassa vahvistetaan normaaliarvon määrittämiseen sovellettavat säännöt.
7 Kyseisen asetuksen 2 artiklan 7 kohdassa säädetään seuraavaa:
”a) Muussa kuin markkinatalousmaista [(mm. Albania, Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Kirgisia, Moldova, Mongolia, Pohjois-Korea, Tadžikistan, Turkmenistan, Uzbekistan ja Valko-Venäjä)] peräisin olevassa tuonnissa normaaliarvo määritetään kolmannessa maassa, joka on markkinatalousmaa, käytettävän hinnan tai laskennallisen arvon perusteella tai sellaisesta kolmannesta maasta muihin maihin, myös yhteisöön, vietäessä käytetyn hinnan perusteella taikka, jos tämä ei ole mahdollista, millä tahansa hyväksyttävällä perusteella, mukaan lukien samankaltaisesta tuotteesta tosiasiallisesti yhteisössä maksettu tai maksettava hinta, jota on tarvittaessa oikaistu kohtuullisella voittomarginaalilla.
– –
b) Kiinan kansantasavallasta, Vietnamista ja Kazakstanista ja muista kuin markkinatalousmaista, jotka tutkimusta vireille pantaessa ovat WTO:n jäseniä, peräisin olevaa tuontia koskevassa polkumyyntitutkimuksessa normaaliarvo määritetään 1–6 kohdan mukaisesti, jos voidaan yhden tai useamman tutkimuksen kohteena olevan tuottajan asianmukaisesti perusteltujen vaatimusten perusteella sekä c alakohdassa olevien perusteiden ja menettelyjen mukaisesti osoittaa, että kyseinen tuottaja tai kyseiset tuottajat toimivat markkinatalousolosuhteissa asianomaisen samankaltaisen tuotteen valmistuksen ja myynnin osalta. Muussa tapauksessa sovelletaan a alakohdan sääntöjä.
c) Edellä olevan b alakohdan mukai[s]en vaatimu[ksen] – – on sisällettävä riittävästi todisteita siitä, että tuottaja toimii markkinatalousolosuhteissa, mikä merkitsee, että:
– yritysten hintoja, kustannuksia sekä tuotantopanoksia kuten raaka-aineita ja teknologian ja työvoiman kustannuksia, tuotantoa, myyntiä ja investointeja koskevat päätökset tehdään markkinoihin perustuvien tarjontaa ja kysyntää heijastavien viitteiden perusteella sekä ilman merkittävää valtion puuttumista tässä suhteessa, ja että kustannukset ja huomattavat tuotantopanokset heijastavat merkittävässä määrin niiden arvoa markkinoilla;
– yrityksillä on yksi ainoa selkeä kirjanpito, joka on riippumattoman tarkastuksen kohteena kansainvälisten kirjanpitonormien mukaisesti ja jota sovelletaan kaikkeen toimintaan;
– yritysten tuotantokustannuksiin ja taloudelliseen tilanteeseen ei kohdistu aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä peräisin olevia merkittäviä vääristymiä, erityisesti varojen aliarvostuksen, muiden poistojen, vaihtokauppojen tai velkojen hyvittämisellä tapahtuneiden maksujen muodossa;
– kyseisiä yrityksiä koskee konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö, joka takaa yritysten toiminnan oikeusvarmuuden ja vakauden, ja
– valuuttakurssien muuttaminen suoritetaan markkinahintaan.
– –”
Oikeudenkäynnin tausta
8 Asian tausta, sellaisena kuin se käy ilmi valituksenalaisesta tuomiosta, voidaan tiivistää seuraavasti.
9 Xinyi PV Products (Anhui) Holdings Ltd (jäljempänä Xinyi PV) on Kiinaan sijoittautunut yhtiö, joka valmistaa siellä ja vie unioniin riidanalaisessa asetuksessa tarkoitettuja aurinkopaneeleissa käytettäviä laseja. Kantajan ainoa osakas on Hongkongiin (Kiina) sijoittautunut Xinyi Solar (Hong Kong) Ltd ‑yhtiö, joka on noteerattu Hongkongin pörssissä.
10 Riidanalaisen asetuksen antamiseen johtaneessa menettelyssä Xinyi PV esitti 21.5.2013 perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetun markkinatalousolosuhteissa toimivan yrityksen aseman (jäljempänä markkinatalouskohtelu) myöntämistä koskevan pyynnön.
11 Saatuaan Xinyi PV:ltä vastaukset polkumyyntikyselyynsä ja lisätietoja koskevaan pyyntöönsä komissio tarkasti tiedot, jotka oli toimitettu kyseisen yhtiön kiinalaiselle kotipaikalle 21.6.–26.6.2013. Xinyi PV toimitti vuoden 2013 kesäkuun lopussa ja heinäkuussa komission suostumuksella ja tämän esittämien pyyntöjen mukaisesti täydentäviä tietoja.
12 Komissio ilmoitti 22.8.2013 päivätyllä kirjeellä Xinyi PV:lle katsovansa, ettei se voinut hyväksyä sen markkinatalouskohtelupyyntöä sillä perusteella, että vaikka kyseinen yhtiö täytti perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan ensimmäisessä, toisessa, neljännessä ja viidennessä luetelmakohdassa säädetyt edellytykset, se ei sitä vastoin täyttänyt kyseisen asetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa mainittuja edellytyksiä (jäljempänä 22.8.2013 päivätty kirje). Komissio kehotti Xinyi PV:tä esittämään huomautuksensa.
13 Xinyi PV esitti 1.9.2013 huomautuksensa ja kiisti komission arvioinnit.
14 Komissio ilmoitti 13.9.2013 päivätyllä kirjeellä Xinyi PV:lle lopullisesta päätöksestään hylätä sen markkinatalouskohtelupyyntö (jäljempänä 13.9.2013 päivätty kirje).
15 Valituksenalaisen tuomion 63–65 kohdassa otteina esitetyistä 22.8. ja 13.9.2013 päivätyistä kirjeistä ilmenee, että hylkääminen perustui näkemykseen, jonka mukaan Xinyi PV ei täyttänyt perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa mainittua myöntämisperustetta, jonka mukaan yritysten tuotantokustannuksiin ja taloudelliseen tilanteeseen ei saa kohdistua aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä peräisin olevia merkittäviä vääristymiä (jäljempänä markkinatalouskohtelun kolmas myöntämisperuste). Komission mukaan Xinyi PV:hen sovellettiin kahta edullista verotusjärjestelmää eli se oli hyötynyt yhtäältä ”2 Free 3 Halve” ‑ohjelmasta, jonka perusteella ulkomaiset pääomayhtiöt saivat kahden vuoden ajan täydellisen verovapautuksen (0 prosenttia) ja kolmena seuraavana vuonna 12,5 prosentin verokannan yleisen 25 prosentin verokannan asemesta, ja toisaalta korkean teknologian yritysten verotusjärjestelmästä, jonka mukaan yhtiöön sovellettiin 25 prosentin sijasta alennettua 15 prosentin verokantaa.
16 Komissio antoi 26.11.2013 väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuonnissa asetuksen (EU) N:o 1205/2013 (EUVL 2013, L 316, s. 8; jäljempänä väliaikainen asetus).
17 Kyseisen asetuksen 34–47 perustelukappaleessa komissio muistutti syistä, joiden vuoksi neljältä yritykseltä tai konsernilta, jotka olivat tehneet yhteistyötä tutkimuksen aikana ja joiden joukossa oli Xinyi PV, oli evätty markkinatalouskohtelu. Asetuksen 43 perustelukappaleessa todettiin erityisesti seuraavaa:
”Mikään neljästä vientiä harjoittavasta tuottajasta, joko yksittäin tai ryhmänä, ei myöskään pystynyt osoittamaan, että niihin ei kohdistu aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä juontuvia merkittäviä vääristymiä. Näin ollen nämä yritykset tai yritysryhmät eivät täyttäneet markkinatalouskohtelua koskevaa vaatimusta 3. Lisäksi kaikki neljä vientiä harjoittavaa tuottajaa tai vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää hyötyi suotuisasta verokohtelusta.”
18 Komissio antoi 13.5.2014 riidanalaisen asetuksen, jolla se määräsi lopullisen polkumyyntitullin Xinyi PV:n valmistamien aurinkopaneeleissa käytettävien lasituotteiden tuonnille.
19 Komissio vahvisti riidanalaisen asetuksen 34 perustelukappaleessa väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 34–47 kappaleessa esitetyt toteamukset siitä, että kaikki markkinatalouskohtelua koskevat pyynnöt on hylättävä. Riidanalaisen asetuksen 33 perustelukappaleessa todettiin erityisesti seuraavaa:
”[Xinyi PV] väitti, että etuuskohteluun perustuvista verotusjärjestelmistä ja avustuksista saadut etuudet eivät edusta merkittävää osaa sen liikevaihdosta. On muistettava, että tätä ja muita väitteitä käsiteltiin jo komission viejälle [13.9.2013] lähettämässä kirjeessä, jossa komissio ilmoitti osapuolelle markkinatalouskohtelua koskevasta päätöksestään. Siinä painotettiin erityisesti, että etuuden luonteen vuoksi tutkimusajanjaksolla saadulla absoluuttisella etuudella ei ole merkitystä arvioitaessa, oliko vääristymä huomattava. Sen vuoksi tämä väite hylätään.”
Valitusta edeltänyt menettely ja valituksenalainen tuomio
20 Xinyi PV nosti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 7.8.2014 jättämällään kannekirjelmällä kanteen, jossa se vaati riidanalaisen asetuksen kumoamista sitä koskevin osin. Se vetosi kanteensa tueksi neljään kanneperusteeseen, joista ensimmäinen jakautui kahteen osaan ja perustui perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannen luetelmakohdan rikkomiseen.
21 Unionin yleinen tuomioistuin hyväksyi 16.3.2016 antamallaan tuomiolla Xinyi PV Products (Anhui) Holdings v. komissio (T-586/14, EU:T:2016:154) ensimmäisen kanneperusteen ensimmäisen osan lähinnä sillä perusteella, että komissio oli tehnyt ilmeisen arviointivirheen katsoessaan, että Kiinan viranomaisten Xinyi PV:lle myöntämistä veroeduista aiheutunut vääristymä oli peräisin aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä. Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin kumosi riidanalaisen asetuksen siltä osin kuin se koski Xinyi PV:tä kyseisen kanneperusteen toista osaa tutkimatta.
22 Unionin tuomioistuin kumosi kyseisen tuomion 28.2.2018 antamallaan tuomiolla komissio v. Xinyi PV Products (Anhui) Holdings (C‑301/16 P, EU:C:2018:132) sillä perusteella, että unionin yleinen tuomioistuin oli tehnyt useita oikeudellisia virheitä tulkitessaan perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa vahvistettua edellytystä aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä peräisin olevan vääristymän olemassaolosta. Unionin tuomioistuin palautti asian unionin yleiseen tuomioistuimeen ja määräsi, että oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.
23 Sen jälkeen, kun asia oli palautettu unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi, tämä jatkoi asian käsittelyä. Xinyi PV, komissio ja GMB esittivät huomautuksensa 28.2.2018 annetusta tuomiosta komissio v. Xinyi PV Products (Anhui) Holdings (C‑301/16 P, EU:C:2018:132) tehtävistä johtopäätöksistä riidan ratkaisemiseksi ja vastasivat kirjallisesti unionin yleisen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin. Asiassa pidettiin uusi istunto asianosaisten kuulemiseksi.
24 Unionin yleinen tuomioistuin hyväksyi valituksenalaisella tuomiolla Xinyi PV:n esittämän ensimmäisen kanneperusteen toisen osan sillä perusteella, että siihen, että komissio oli hylännyt kyseisen yhtiön markkinatalouskohtelupyynnön, liittyi ilmeinen arviointivirhe siltä osin kuin kyse oli kyseisen yhtiön tuotantokustannusten ja taloudellisen tilanteen merkittävästä vääristymisestä. Unionin yleinen tuomioistuin kumosi näin ollen riidanalaisen asetuksen tutkimatta kolmea muuta kantajan esittämää kanneperustetta.
Asian käsittelyn vaiheet unionin tuomioistuimessa ja asianosaisten vaatimukset
25 Komissio vaatii asiassa C‑884/19 P tekemällään valituksella, että unionin tuomioistuin
– kumoaa valituksenalaisen tuomion
– hylkää ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyn ensimmäisen kanneperusteen perusteettomana
– palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta se lausuu toisesta, kolmannesta ja neljännestä kanneperusteesta ja
– määrää, että tässä oikeusasteessa ja sitä edeltävissä oikeusasteissa eli ensimmäisessä oikeusasteessa ja edeltävässä valituksessa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.
26 GMB vaatii asiassa C‑888/19 P tekemässään valituksessa, että unionin tuomioistuin
– kumoaa valituksenalaisen tuomion
– hylkää ensimmäisessä oikeusasteessa nostetun kanteen ensimmäisen kanneperusteen toisen osan perusteettomana
– palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta se lausuu ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyistä muista kanneperusteista ja
– velvoittaa Xinyi PV:n korvaamaan GMB:lle unionin tuomioistuimessa sekä ensimmäisessä oikeusasteessa ja valitusmenettelyssä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.
27 Xinyi PV vaatii valituksiin antamassaan vastineessa, että unionin tuomioistuin
– hylkää molemmat valitukset ja
– velvoittaa komission ja GMB:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
28 Unionin tuomioistuimen presidentin 11.3.2020 antamalla määräyksellä asiat C‑884/19 P ja C‑888/19 P yhdistettiin kirjallista ja suullista käsittelyä sekä tuomion antamista varten.
Valitusten tarkastelu
29 Komissio ja GMB vetoavat kumpikin valituksensa tueksi kolmeen valitusperusteeseen, jotka ovat olennaisilta osin päällekkäisiä. Näistä valitusperusteista ensimmäinen koskee perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannen luetelmakohdan tulkinnassa ja todistustaakan jakautumisessa tehtyjä oikeudellisia virheitä, toiset tämän säännöksen soveltamisessa tehtyjä oikeudellisia virheitä ja kolmas menettelyvirheitä.
30 Aluksi on tutkittava nyt käsiteltävien valitusten tueksi esitetyt ensimmäiset valitusperusteet.
Asianosaisten lausumat
31 Komissio väittää asiassa C‑884/19 P esittämässään ensimmäisessä valitusperusteessa ja GMB väittää asiassa C‑888/19 P esittämänsä ensimmäisen valitusperusteen ensimmäisessä osassa pääasiallisesti, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt valituksenalaisen tuomion 55–61, 67 ja 68 kohdassa oikeudellisia virheitä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannen luetelmakohdan sekä – komission mukaan – kyseisen asetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan tulkinnassa. Asiassa C‑888/19 P esittämänsä ensimmäisen valitusperusteen toisessa osassa GMB moittii unionin yleistä tuomioistuinta lisäksi siitä, että se on tehnyt kyseisen tuomion 68, 69 ja 72 kohdassa oikeudellisen virheen todistustaakan jakamisessa mainitun asetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannen luetelmakohdan soveltamiseksi.
32 Komissio väittää ensimmäisessä valitusperusteessaan ja GMB väittää ensimmäisen valitusperusteensa ensimmäisessä osassa ensinnäkin, että unionin yleinen tuomioistuin on ottanut perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannen luetelmakohdan tulkitsemiseksi virheellisesti huomioon kyseisen asetuksen 2 artiklan 1–6 kohdassa normaaliarvon laskemiseksi luetellut tekijät ja todennut yhteyden yrityksen taloudellisen tilanteen merkittävän vääristymisen ja asianomaisen samankaltaisen tuotteen valmistusta ja myyntiä koskevien tekijöiden välillä.
33 Ensinnäkin komissio ja GMB huomauttavat, että unionin yleinen tuomioistuin on virheellisesti kääntänyt normaaliarvon määrittämisvaiheiden loogisen järjestyksen Kiinaa koskevassa tutkimuksessa. Toisin kuin unionin yleinen tuomioistuin on katsonut, perusasetuksen 2 artiklan 1–6 kohdalla ei ole merkitystä kyseisen asetuksen 2 artiklan 7 kohdan b ja c alakohdan kolmannen luetelmakohdan tulkinnassa. Sen soveltaminen Kiinaan kohdistuneen tutkimuksen yhteydessä on nimittäin seuraus siitä, että mainitun asetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa, jossa yhdistetään makroekonomisia ja mikroekonomisia indikaattoreita, säädetyt edellytykset täyttyvät. Näistä ainoastaan saman asetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettu peruste edellyttää konkreettista vaikutusta hintoihin ja kustannuksiin.
34 Lisäksi unionin tuomioistuin on jo todennut 16.7.2015 antamassaan tuomiossa komissio v. Rusal Armenal (C‑21/14 P, EU:C:2015:494, 47–50 ja 53 kohta), että perusasetuksen 2 artiklan 7 kohta heijastaa unionin oikeusjärjestykselle ominaista lähestymistapaa. Tämän säännöksen ja polkumyynnin vastaisen sopimuksen 2 artiklan, joka on saatettu osaksi unionin oikeusjärjestystä perusasetuksen 2 artiklan 1–6 kohdalla, välillä ei siis voida osoittaa olevan mitään vastaavuutta.
35 Toiseksi komissio ja GMB katsovat, että unionin yleinen tuomioistuin on perustellut valituksenalaisen tuomion 58 ja 59 kohdassa virheellisesti tulkintaansa, kun otetaan huomioon perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa oleva luettelo, joka koskee vääristymiä ”erityisesti varojen aliarvostuksen, muiden poistojen, vaihtokauppojen tai velkojen hyvittämisellä tapahtuneiden maksujen muodossa”.
36 Kuten unionin yleinen tuomioistuin on todennut valituksenalaisen tuomion 59 kohdassa, tämä luettelo on pelkästään suuntaa-antava.
37 Joka tapauksessa komission mukaan kyseisessä luettelossa olevista seikoista ainoastaan vaihtokaupat mainitaan perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa, eivätkä ne kuulu tekijöihin, joita käytetään normaaliarvon laskemiseksi kyseisen asetuksen 2 artiklan 1–6 kohdassa vahvistetun menetelmän mukaisesti.
38 GMB lisää asiassa C‑884/19 P valitukseen antamassaan vastineessa, että suuntaa-antavassa luettelossa luetellut seikat kuvaavat tekijöitä, jotka vaikuttavat suoraan yrityksen taloudelliseen tilanteeseen ennemmin kuin sen tuotantokustannuksiin, joten näillä tekijöillä ei voitu perustella yhteyttä perusasetuksen 2 artiklan 1–6 kohtaan. Unionin yleinen tuomioistuin ei myöskään ole esittänyt riittäviä perusteluja tämän säännöksen ja kyseisen asetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannen luetelmakohdan lähentämiselle.
39 Kolmanneksi komissio ja GMB katsovat, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen valituksenalaisen tuomion 59–61 kohdassa soveltaessaan analogisesti 19.7.2012 annettua tuomiota neuvosto v. Zhejiang Xinan Chemical Industrial Group (C‑337/09 P, EU:C:2012:471, 79–82 kohta). Kyseisessä tuomiossa unionin tuomioistuin tulkitsi ainoastaan perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan ensimmäistä osaa. Tämän säännöksen sanamuoto, tarkoitus ja kohde eroavat kuitenkin kyseisen asetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannen luetelmakohdan sanamuodosta, tarkoituksesta ja kohteesta.
40 Neljänneksi komissio ja GMB huomauttavat pääasiallisesti, että unionin yleisen tuomioistuimen omaksuma tulkinta poistaa osan perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannen luetelmakohdan tehokkaasta vaikutuksesta. Unionin lainsäätäjä on nimittäin kyseisessä säännöksessä vahvistanut kaksi erillistä arviointiperustetta eli yhtäältä markkinatalouskohtelua hakeneen yrityksen tuotantokustannusten merkittävän vääristymisen olemassaolon ja toisaalta sen taloudellisen tilanteen merkittävän vääristymisen olemassaolon. Unionin yleisen tuomioistuimen omaksuma tulkinta merkitsisi kuitenkin sitä, että taloudellisen tilanteen merkittävän vääristymisen olemassaolon edellytykseksi asetettaisiin sen osoittaminen, että tämä vääristyminen aiheuttaa tuotantokustannusten merkittävän vääristymisen.
41 Komissio korostaa tässä yhteydessä, että taloudellista tilannetta koskeva arviointiperuste on laaja ja kattaa kokonaisarvioinnin, joka ei välttämättä liity läheisesti tuotantokustannuksiin tai hintoihin. Unionin lainsäätäjä on siten olettanut, että jos taloudellinen tilanne on vääristynyt merkittävästi, yritys ei toimi markkinatalousolosuhteissa, joten sen kustannukset tai hinnat voivat olla kokonaisuudessaan vääristyneitä. Näin on silloin, kun yritys on vapautettu verosta.
42 Viidenneksi komissio katsoo, että perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan neljäs ja viides luetelmakohta tukevat sen tulkintaa kyseisen asetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannesta luetelmakohdasta. Yhtäältä näissä neljännessä ja viidennessä luetelmakohdassa tarkoitetut arviointiperusteet ovat abstrakteja eivätkä edellytä minkäänlaista arviointia todellisesta vaikutuksesta mahdollisuuteen laskea normaaliarvo kyseisen artiklan 1–6 kohdan perusteella. Toisaalta ”verovapautus/liikevaihto”-suhdeluvun huomioon ottaminen johtaa perusteettomaan syrjintään saman veroedun saajien välillä.
43 GMB vetoaa myös perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan rakenteeseen korostaakseen, että tämän säännöksen viidessä luetelmakohdassa säädetään erityisistä arviointiperusteista. Tästä seuraa, että taloudellinen tilanne on tekijä, joka liittyy asianomaisen samankaltaisen tuotteen valmistukseen ja myyntiin.
44 GMB väittää toiseksi asiassa C‑888/19 P esittämänsä ensimmäisen valitusperusteen toisessa osassa, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen mainitun tuomion 68, 69 ja 72 kohdassa katsoessaan, että komission olisi pitänyt antaa laajempi selvitys päätöksessään, jolla se hylkäsi Xinyi PV:n markkinatalouskohtelua koskevan hakemuksen, kun se tarkasteli Xinyi PV:n taloudellisen tilanteen vääristymien konkreettista vaikutusta. Näin tehdessään unionin yleinen tuomioistuin on virheellisesti siirtänyt komissiolle todistustaakan siitä, että markkinatalouskohtelun myöntämisedellytykset täyttyvät, vaikka tämä todistustaakka on unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan asianosaisella, joka hakee kyseisen kohtelun myöntämistä. GMB katsoo, että – toisin kuin valituksenalaisen tuomion 72 ja 73 kohdassa annetaan ymmärtää – Xinyi PV:n tehtävänä oli osoittaa, että kyseessä olevat etuuskohteluun perustuvat verotusjärjestelmät eivät aiheuttaneet sen taloudellisen tilanteen merkittävää vääristymistä, eikä komission tehtävänä ollut näyttää toteen päinvastaista, koska komission on ainoastaan arvioitava Xinyi PV:n esittämiä todisteita, minkä se on tehnyt nyt käsiteltävässä asiassa.
45 Xinyi PV kiistää kaikki nämä väitteet.
46 Ensinnäkin Xinyi PV ymmärtää komission perustelut siten, että komission mukaan perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdassa oleva ilmaisu ”asianomaisen samankaltaisen tuotteen valmistuksen ja myynnin osalta” koskee yksinomaan kyseisen asetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetun markkinatalouskohtelun myöntämistä koskevan ensimmäisen edellytyksen ensimmäistä osaa. Tällainen tulkinta olisi kuitenkin ristiriidassa mainitun asetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannen luetelmakohdan, joka koskee erityisesti samankaltaisen tuotteen tuotantokustannuksia, sanamuodon kanssa. Lisäksi komissio on jättänyt selittämättä, mikä on neljän muun markkinatalouskohtelun myöntämisperusteen tarkoitus, jos niiden perusteella ei voida tukeutua Kiinassa tutkimusajanjaksolla vallinneisiin kustannuksiin ja myyntihintoihin silloin, kun nämä kustannukset ja myyntihinnat sopivat normaaliarvon laskemiseksi. Komissio tulkitsee Xinyi PV:n mukaan näitä muita arviointiperusteita tavalla, joka poikkeaa saman asetuksen 2 artiklan 7 kohdan b ja c alakohdan tarkoituksesta.
47 Toiseksi Xinyi PV katsoo lähinnä, että unionin yleinen tuomioistuin saattoi perustellusti nyt käsiteltävässä asiassa tehdä rinnastuksen 19.7.2012 annettuun tuomioon neuvosto v. Zhejiang Xinan Chemical Industrial Group (C‑337/09 P, EU:C:2012:471) johtaneeseen asiaan. Kummassakin näistä asioista unionin toimielimet kieltäytyivät tutkimasta todisteita, jotka oli esitetty markkinatalouskohteluhakemuksen tueksi.
48 Lisäksi samoin kuin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan ensimmäistä luetelmakohtaa sovellettaessa komission pitäisi tämän säännöksen kolmannen luetelmakohdan yhteydessä aina arvioida vääristymän tai vääristymättömyyden vaikutusta tuottajan hintoihin tai kustannuksiin. Se ei voi tyytyä abstraktiin ja epätäsmälliseen arviointiin.
49 Kolmanneksi väitteisiin, jotka koskevat perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa käytetyn ilmaisun ”taloudellinen tilanne” tehokasta oikeusvaikutusta, Xinyi PV vastaa, että vaikka yhtiön taloudellisen tilanteen merkittävä vääristymä vaikuttaa pikemminkin sen hintoihin kuin sen kustannuksiin, unionin yleisen tuomioistuimen tulkinta ei poista näiden ilmaisujen tehokasta vaikutusta.
50 Neljänneksi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan neljännestä ja viidennestä luetelmakohdasta Xinyi PV toteaa, että on selvää, että se kyseisen säännöksen neljännen luetelmakohdan yhteydessä merkityksellinen seikka, että yhtiötä ei aseteta konkurssimenettelyyn, vääristää sen kustannuksia ja hintoja. Samoin mahdollinen kyseisen säännöksen viidennen luetelmakohdan kannalta merkityksellinen hyöty valuuttakurssista, joka on edullisempi kuin markkinahinta ulkomaanvaluutan oston tai myynnin yhteydessä, heijastuu vastaavasti yhtiön kustannuksiin ja hintaan.
51 Komissio ja GMB vastaavat asiassa C‑884/19 P jättämissään vastauskirjelmissä, ettei ole olemassa mitään yleistä vaatimusta, joka olisi yhteinen perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan viidessä luetelmakohdassa mainituille viidelle markkinatalouskohtelun myöntämisedellytykselle ja joka edellyttäisi tuotantokustannusten todellisen vääristymisen osoittamista.
52 Komissio korostaa tältä osin erityisesti, että perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b ja c alakohdan sanamuodon perusteella vaatimuksella, jonka mukaan markkinatalousolosuhteiden on oltava kyseessä olevan tuottajan kannalta ensisijaisia samankaltaisen tuotteen valmistuksen ja myynnin osalta, ei viitata lainkaan tuotantokustannuksiin ja siihen, etteivät nämä kustannukset ole tosiasiallisesti vääristyneet. Komissio ja GMB katsovat pääasiallisesti, että tämä vaatimus koskee siis pelkästään asiayhteyttä, jossa tuottaja toimii, kun taas kyseisen asetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa luetellut viisi arviointiperustetta kohdistuvat tähän asiayhteyteen liittyviin eri seikkoihin. Xinyi PV myöntää lisäksi, että neljäs ja viides peruste merkitsevät automaattisesti vaikutusta kustannuksiin. Komission ja GMB:n mukaan sama koskee kolmatta perustetta.
53 Komissio toteaa vielä, ettei perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan tarkoituksesta, joka on estää muissa kuin markkinatalousmaissa vallitsevien hintojen ja kustannusten huomioon ottaminen, voida johtaa toisenlaista tulkintaa, koska nämä muuttujat eivät näissä maissa perustu markkinavoimien normaaliin vaikutukseen. Kyse on siis alustavasta säännöksestä, kun taas tämän asetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa mainituilla perusteilla pyritään määrittämään, kuuluuko markkinatalouskohtelua hakeva yhtiö yksinomaan normaalien markkinalakien soveltamisalaan. Tämä alustava luonne olisi otettu huomioon vääristyneellä tavalla, jos kaikkien näiden perusteiden edellytyksenä olisi, kuten unionin yleinen tuomioistuin on edellyttänyt, todellisen vaikutuksen osoittaminen kunkin sellaisen tietyn tuotteen tuotantokustannusten osalta, jonka yhtiö on tuottanut ja vienyt kunakin tutkimusajanjaksona.
54 GMB lisää, että komission päätöskäytäntö vahvistaa mahdollisuuden evätä markkinatalouskohtelu perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannen luetelmakohdan nojalla sellaisten vääristymien vuoksi, jotka vaikuttavat yksinomaan asianomaisen toimijan taloudelliseen tilanteeseen esimerkiksi etuuskohteluun perustuvan verotusjärjestelmän vuoksi. Lisäksi unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että kyseisen asetuksen 2 artiklan 1–6 kohta ja 2 artiklan 7 kohta muodostavat kaksi erillisten sääntöjen kokonaisuutta.
Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta
Alustavat huomautukset
55 Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdassa otetaan kyseisen asetuksen kuudennessa perustelukappaleessa todetun mukaisesti käyttöön erityinen normaaliarvon laskentaa koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen järjestelmä muista kuin markkinatalousmaista peräisin olevaa tuontia varten (ks. analogisesti tuomio 16.7.2015, komissio v. Rusal Armenal, C‑21/14 P, EU:C:2015:494, 47 kohta).
56 Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan on siten niin, että poiketen siitä, mitä saman artiklan 1–6 kohdassa säädetään, muussa kuin markkinatalousmaista peräisin olevassa tuonnissa normaaliarvo määritetään lähtökohtaisesti kolmannessa maassa, joka on markkinatalousmaa, käytettävän hinnan tai laskennallisen arvon perusteella eli vertailumaamenetelmän mukaisesti. Tällä säännöksellä pyritään näin siihen, ettei sellaisissa maissa, jotka eivät ole markkinatalousmaita, vallitsevia hintoja ja kustannuksia oteta huomioon, koska nämä muuttujat eivät näissä maissa perustu markkinavoimien normaaliin vaikutukseen (tuomio 28.2.2018, komissio v. Xinyi PV Products (Anhui) Holdings, C‑301/16 P, EU:C:2018:132, 64 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
57 Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan kuitenkin muun muassa Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevassa polkumyyntitutkimuksessa normaaliarvo määritetään kyseisen asetuksen 2 artiklan 1–6 kohdan mukaisesti eikä siten vertailumaamenetelmän mukaisesti, jos voidaan yhden tai useamman tutkimuksen kohteena olevan tuottajan asianmukaisesti perusteltujen vaatimusten perusteella sekä kyseisen asetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa olevien perusteiden ja menettelyjen mukaisesti osoittaa, että kyseinen tuottaja tai kyseiset tuottajat toimivat markkinatalousolosuhteissa asianomaisen samankaltaisen tuotteen valmistuksen ja myynnin osalta (tuomio 28.2.2018, komissio v. Xinyi PV Products (Anhui) Holdings, C‑301/16 P, EU:C:2018:132, 65 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
58 Kuten eri asetuksista, joista perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohta on peräisin, ilmenee, kyseisellä järjestelyllä pyritään siihen, että markkinatalousolosuhteissa muun muassa Kiinassa toimiville tuottajille voidaan myöntää kohtelu, joka vastaa niiden yksilöllistä tilannetta pikemminkin kuin sen maan kokonaistilannetta, johon ne ovat sijoittautuneet (tuomio 28.2.2018, komissio v. Xinyi PV Products (Anhui) Holdings, C‑301/16 P, EU:C:2018:132, 66 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
59 Todistustaakka on siten sillä tuottajalla, joka haluaa saada markkinatalouskohtelun perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla. Perusasetuksen saman 7 kohdan c alakohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että tällaisen tuottajan tekemän vaatimuksen on sisällettävä viimeksi mainitussa säännöksessä mainittuja riittäviä todisteita siitä, että se toimii markkinatalousolosuhteissa. Tämän vuoksi unionin toimielinten ei tarvitse osoittaa, ettei tuottaja täytä mainitun aseman saamisen edellytyksiä. Toimielinten on sen sijaan arvioitava, riittävätkö kyseisen tuottajan toimittamat seikat osoittamaan mainitussa 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan ensimmäisessä alakohdassa asetettujen edellytysten täyttymisen, jotta sille myönnetään markkinatalouskohtelu, ja unionin tuomioistuinten on tarkistettava, ettei tämä arvio ole ilmeisen virheellinen (ks. vastaavasti tuomio 2.2.2012, Brosmann Footwear (HK) ym. v. neuvosto, C‑249/10 P, EU:C:2012:53, 32 kohta ja tuomio 28.2.2018, komissio v. Xinyi PV Products (Anhui) Holdings, C‑301/16 P, EU:C:2018:132, 67 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
60 On selvää, että nyt käsiteltävässä asiassa Xinyi PV:n pyyntö markkinatalouskohtelun myöntämisestä sille on hylätty ainoastaan sillä perusteella, että tämä yhtiö ei ole osoittanut, että se täyttää perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa mainitun markkinatalouskohtelun myöntämisen perusteen.
61 Mainitun säännöksen perusteella kyseessä olevan tuottajan on esitettävä riittävästi todisteita siitä, että sen tuotantokustannuksiin ja taloudelliseen tilanteeseen ei kohdistu aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä peräisin olevia merkittäviä vääristymiä, erityisesti varojen aliarvostuksen, muiden poistojen, vaihtokauppojen tai velkojen hyvittämisellä tapahtuneiden maksujen muodossa.
62 Mainitun säännöksen sanamuodosta ilmenee, että siinä vahvistetaan kaksi kumulatiivista edellytystä, joista toinen koskee kyseessä olevan yrityksen tuotantokustannusten ja taloudellisen tilanteen merkittävää vääristymää ja toinen sitä, että mainittu vääristymä osoittautuu aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä peräisin olevaksi (tuomio 28.2.2018, komissio v. Xinyi PV Products (Anhui) Holdings, C‑301/16 P, EU:C:2018:132, 70 kohta).
63 Valituksenalainen tuomio koskee vain ensimmäistä näistä edellytyksistä, koska unionin yleinen tuomioistuin on katsonut, että komissio oli tehnyt ilmeisen virheen sitä arvioidessaan.
64 Tältä osin unionin yleinen tuomioistuin on katsonut valituksenalaisen tuomion 55 kohdassa, että kun otetaan huomioon perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan sanamuoto, perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädetyt perusteet koskevat asianomaisen samankaltaisen tuotteen valmistusta ja myyntiä. Koska unionin yleinen tuomioistuin on katsonut, että tämä täsmennys kuuluu mainitun asetuksen 2 artiklan, jossa vahvistetaan normaaliarvon laskemista koskevat säännöt, asiayhteyteen, se on todennut valituksenalaisen tuomion 57 kohdassa, että saman asetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa mainittujen edellytysten kokonaisuus ”kuvaa halua varmistaa, että markkinatalouskohtelua hakeva toimija toimii asianomaisen samankaltaisen tuotteen valmistuksessa ja myynnissä normaaliarvon laskemisen mahdollistavien periaatteiden mukaisesti”.
65 Tässä asiayhteydessä unionin yleinen tuomioistuin on tulkinnut valituksenalaisen tuomion 58–61 kohdassa perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmatta luetelmakohtaa siten, että kun on kyse yrityksen yleistä taloudellista tilannetta koskevista olosuhteista tai toimenpiteistä, komission on vielä arvioitava hallinnollisen menettelyn aikana esitettyjen seikkojen valossa, ovatko nämä olosuhteet tai toimenpiteet todella syynä asianomaisen samankaltaisen tuotteen valmistusta ja myyntiä koskevien tekijöiden huomattavaan vääristymiseen.
66 Nyt käsiteltävässä asiassa unionin yleinen tuomioistuin on katsonut valituksenalaisen tuomion 66–72 kohdassa lähinnä, ettei komissio voinut tukeutua pelkkään Xinyi PV:n saamaan veroetuun eikä siihen, että tämä etu saattoi houkutella pääomasijoittajia, katsoakseen, ettei markkinatalouskohtelun myöntämistä koskeva kolmas edellytys täyttynyt. Se on tältä osin todennut kyseisen tuomion 67 kohdassa, että nämä perustelut koskevat enintään yrityksen taloudellista tilannetta lähinnä abstraktista näkökulmasta, ilman yhteyttä seikkoihin, jotka on mainittu nimenomaisesti perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa, tai muihin seikkoihin, jotka liittyvät asianomaisen samankaltaisen tuotteen valmistukseen ja myyntiin ja joiden merkittävä vääristyminen riidanalaisen edun vuoksi kyseenalaistaisi mahdollisuuden laskea normaaliarvo pätevällä tavalla perusasetuksen 2 artiklan 1–6 kohdan mukaisesti.
67 Näistä seikoista seuraa, että unionin yleinen tuomioistuin on tulkinnut perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmatta luetelmakohtaa siten, että asianomaisen tuottajan kokonaistaloudellisen tilanteen merkittävä vääristymä voi johtaa siihen, että komissio hylkää kyseisen tuottajan markkinatalouskohtelun myöntämistä koskevan hakemuksen, vain silloin, jos vääristymisellä on vaikutusta asianomaisen samankaltaisen tuotteen tuotantoon tai myyntiin, mikä komission on arvioitava.
68 Asiassa C‑884/19 P esitetyssä ensimmäisessä valitusperusteessa sekä asiassa C‑888/19 P esitetyn ensimmäisen valitusperusteen ensimmäisessä osassa komissio ja GMB riitauttavat tämän tulkinnan, joka niiden mielestä sisältää useita oikeudellisia virheitä. GMB moittii jälkimmäisessä asiassa esittämänsä ensimmäisen valitusperusteen toisessa osassa unionin yleistä tuomioistuinta myös siitä, että se on virheellisesti kääntänyt todistustaakan.
69 Näin ollen näitä kahta väitettä on tarkasteltava peräkkäin.
Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannen luetelmakohdan tulkintaa koskevat väitetyt oikeudelliset virheet
70 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin oikeuden säännöksen tai määräyksen tulkinnassa on otettava huomioon paitsi sen sanamuoto myös asiayhteys ja sillä lainsäädännöllä tavoitellut päämäärät, jonka osa säännös tai määräys on (tuomio 12.9.2019, komissio v. Kolachi Raj Industrial, C‑709/17 P, EU:C:2019:717, 82 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
71 Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmatta luetelmakohtaa, jossa säädetään markkinatalouskohtelun myöntämistä koskevasta kolmannesta perusteesta, ja tarkemmin sanottuna edellytyksestä, joka koskee kyseessä olevan yrityksen tuotantokustannusten ja taloudellisen tilanteen merkittävää vääristymistä, on tulkittava tämän oikeuskäytännön valossa.
72 Ensinnäkin tämän edellytyksen kirjaimellisesta tulkinnasta on muistutettava, että – kuten perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannesta luetelmakohdasta ja tämän tuomion 61 kohdasta ilmenee – asianomaisen tuottajan on esitettävä riittävät todisteet siitä, että ”tuotantokustannuksiin ja taloudelliseen tilanteeseen ei kohdistu – – merkittäviä vääristymiä”.
73 Konjunktion ”ja” käyttö merkitsee yksiselitteisesti, että tuottajan on osoitettava yhtäältä, etteivät sen tuotantokustannukset ole merkittävästi vääristyneet, ja toisaalta, ettei sen taloudellinen tilanne ole merkittävästi vääristynyt. Mainittu edellytys perustuu siis kahteen kumulatiiviseen ja erilliseen alaedellytykseen.
74 Tämä merkitsee sitä, että markkinatalouskohtelua ei voida myöntää, jos jokin näistä alaedellytyksistä puuttuu, riippumatta siitä, onko kyse entisestä keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä peräisin olevan kyseessä olevan tuottajan tuotantokustannusten merkittävän vääristymisen puuttumista koskevasta edellytyksestä tai sen taloudelliseen tilanteeseen kohdistuvien merkittävien vääristymien puuttumista koskevasta edellytyksestä.
75 Kun unionin yleisen tuomioistuimen tulkinnassa, sellaisena kuin se esitetään tämän tuomion 64–67 kohdassa, asetetaan markkinatalouskohtelua koskevan hakemuksen hylkäämistä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetun kyseessä olevan tuottajan taloudellisen tilanteen merkittävän vääristymän vuoksi koskevan mahdollisuuden edellytykseksi sen toteaminen, että tämä vääristymä vaikuttaa asianomaisen samankaltaisen tuotteen valmistukseen ja myyntiin, tässä sekoitetaan keskenään mainitut kumulatiiviset ja erilliset alaedellytykset ja tehdään kyseessä olevan tuottajan taloudellisen tilanteen merkittävää vääristymistä koskeva maininta merkityksettömäksi.
76 Se seikka, että kyseisessä säännöksessä on luettelo muuttujista, jotka voivat johtaa sen soveltamisalaan kuuluviin vääristymiin, ”erityisesti varojen aliarvostuksen, muiden poistojen, vaihtokauppojen tai velkojen hyvittämisellä tapahtuneiden maksujen muodossa”, ei ole omiaan kumoamaan tätä tulkintaa.
77 On nimittäin niin, kuten unionin yleinen tuomioistuin on perustellusti todennut valituksenalaisen tuomion 59 kohdassa, että adverbin ”erityisesti” käyttö osoittaa tämän luettelon viitteellisyyden, eikä siinä myöskään vahvisteta mitään nimenomaista yhteyttä siinä mainittujen muuttujien ja perusasetuksen 2 artiklan 1–6 kohdan mukaisesti normaaliarvon laskemiseksi huomioon otettujen tekijöiden välillä.
78 Tästä seuraa, että kun otetaan huomioon perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannen luetelmakohdan sanamuoto, se ei sisällä mitään viitettä pyrkimyksestä liittää kyseessä olevan tuottajan taloudellisen tilanteen huomattavaa vääristymistä koskevaan arviointiin sen tuotantokustannukset tai ne tekijät, jotka ovat merkityksellisiä määritettäessä normaaliarvo kyseisen asetuksen 2 artiklan 1–6 kohdan mukaisesti.
79 Tämä sanamuoto antaa sitä vastoin ymmärtää, että markkinatalouskohtelun myöntämistä koskeva kolmas edellytys koskee kyseisen tuottajan taloudellista tilannetta laajassa merkityksessä eikä liity välttämättä läheisesti tuotantokustannuksiin tai hintoihin.
80 Kuten komissio ja GMB väittävät, unionin yleisen tuomioistuimen tulkinta on näin ollen ristiriidassa perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannen luetelmakohdan selvän sanamuodon kanssa.
81 Toiseksi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannen luetelmakohdan asiayhteys ja yleinen rakenne kumoavat myös unionin yleisen tuomioistuimen tulkinnan ja tukevat tämän tuomion 79 kohdassa esitettyä tulkintaa.
82 Ensinnäkin siitä läheisestä yhteydestä, jonka unionin yleinen tuomioistuin on todennut kyseisen säännöksen ja perusasetuksen 2 artiklan 1–6 kohdan välillä, on muistutettava, että tämän tuomion 55–57 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaan kyseisen asetuksen 2 artiklan 7 kohdassa otetaan käyttöön erityinen järjestelmä, joka poikkeaa mainitun asetuksen 2 artiklan 1–6 kohdassa säädetyistä normaaliarvon laskentaa koskevista yleisistä säännöistä. Tätä erityisjärjestelmää sovelletaan tuontiin, joka on peräisin muista kuin markkinatalousmaista.
83 Mainittu erityisjärjestelmä perustuu lähtökohtaisesti vertailumaamenetelmään perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti, ja tätä menetelmää sovelletaan edelleen oletusarvoisesti kyseisen asetuksen 2 artiklan 7 kohdan b ja c alakohdan nojalla myös muun muassa Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa. Vain, jos kiinalainen tuottaja osoittaa oikeudellisesti riittävällä tavalla täyttävänsä kaikki kyseisen asetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa asetetut viisi edellytystä, tätä menetelmää ei sovelleta siihen ja komissiolla on velvollisuus laskea tämän tuottajan osalta normaaliarvo saman asetuksen 2 artiklan 1–6 kohdassa säädetyn menetelmän mukaisesti eli menetelmän, jota sovelletaan markkinatalousmaasta peräisin oleviin tuonteihin (ks. vastaavasti tuomio 28.2.2018, komissio v. Xinyi PV Products (Anhui) Holdings, C‑301/16 P, EU:C:2018:132, 80 kohta).
84 Kun on kyse Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevasta polkumyyntitutkimuksesta, perusasetuksen 2 artiklan 1–6 kohdan yleisten sääntöjen soveltaminen edellyttää kaikkien kyseisen asetuksen 2 artiklan 7 kohdan b ja c alakohdassa säädettyjen edellytysten täyttymistä.
85 Kun unionin yleinen tuomioistuin on valituksenalaisen tuomion 57 ja 61 kohdassa asettanut perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan soveltamisen edellytykseksi analyysin siitä, että asianomaisen tuottajan tasolla tarkistetaan, toimiiko se normaaliarvon laskemisen mahdollistavien periaatteiden mukaisesti vai johtaako näiden yleisten sääntöjen soveltaminen keinotekoisiin tuloksiin, se on sekoittanut keskenään perusasetuksen 2 artiklan 1–6 kohdassa ja 2 artiklan 7 kohdassa käyttöön otetut järjestelmät ja siten sivuuttanut näiden säännösten yleisen rakenteen.
86 Lisäksi, toisin kuin unionin yleinen tuomioistuin on katsonut valituksenalaisen tuomion 61 kohdassa, tällainen tulkinta ei voi perustua myöskään analogiaan 19.7.2012 annetun tuomion neuvosto v. Zhejiang Xinan Chemical Industrial Group (C‑337/09 P, EU:C:2012:471) 82 kohdan kanssa, jossa unionin tuomioistuin on katsonut perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan osalta, jossa vahvistetaan markkinatalouskohtelun ensimmäinen peruste, että sitä, onko valtion puuttuminen kyseisen tuottajan hintoja, kustannuksia ja tuotantopanoksia koskeviin päätöksiin merkittävää vai ei, on arvioitava suhteessa kyseisen säännöksen tavoitteeseen, joka on varmistaa, että tuottaja toimii markkinatalousolosuhteissa ja että etenkin sille aiheutuvat kustannukset ja sen soveltamat hinnat määräytyvät vapailla markkinoilla.
87 Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa vahvistettu markkinatalouskohtelun ensimmäinen arviointiperuste koskee nimenomaisesti tuottajan hintoja, kustannuksia ja tuotantopanoksia koskevia päätöksiä (ks. vastaavasti tuomio 19.7.2012, neuvosto v. Zhejiang Xinan Chemical Industrial Group, C‑337/09 P, EU:C:2012:471, 79 kohta) erona nyt käsiteltävissä asioissa kyseessä olevaan markkinatalouskohtelun kolmanteen myöntämisperusteeseen. Unionin tuomioistuin ei missään tapauksessa ole 19.7.2012 antamassaan tuomiossa neuvosto v. Zhejiang Xinan Chemical Industrial Group (C‑337/09 P, EU:C:2012:471) vahvistanut mitään suoraa yhteyttä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädettyjen markkinatalouskohtelun myöntämisedellytysten ja kyseisen asetuksen 2 artiklan 1–6 kohdan säännösten välillä.
88 Toiseksi – kuten unionin yleinen tuomioistuin onkin todennut valituksenalaisen tuomion 54 kohdassa – perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdasta ilmenee kylläkin, että markkinatalouskohtelun myöntämisen edellytyksenä on asianomaisen tuottajan esittämien asianmukaisesti dokumentoitujen vaatimusten sekä kyseisen asetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädettyjen perusteiden ja menettelyjen mukaisesti sen tutkiminen, ”toimiiko [kyseinen tuottaja] markkinatalousolosuhteissa asianomaisen samankaltaisen tuotteen valmistuksen ja myynnin osalta”.
89 Toisin kuin unionin yleinen tuomioistuin on katsonut valituksenalaisen tuomion 55 ja 57 kohdassa, tästä ei kuitenkaan voida päätellä, että kaikki perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa mainitut viisi arviointiperustetta koskisivat kyseessä olevan samankaltaisen tuotteen valmistamista ja myyntiä siinä määrin, että kyseisen säännöksen kolmannessa luetelmakohdassa vaadittaisiin, kuten kyseisen tuomion 60 kohdassa annetaan ymmärtää, että kun kyseessä ovat yrityksen taloudellista tilannetta koskevat toimenpiteet yleisesti ottaen, komission on arvioitava vielä, onko näistä toimenpiteistä tosiasiassa aiheutunut merkittävä vääristymä, jolla on vaikutusta asianomaisen samankaltaisen tuotteen tuotantoon tai myyntiin.
90 Mikään perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan rakenteessa ei viittaa siihen, että jokaista tässä säännöksessä mainituista viidestä perusteesta olisi arvioitava nimenomaisesti suhteessa tekijöihin, jotka vaikuttavat suoraan asianomaisen samankaltaisen tuotteen valmistukseen ja myyntiin. Näin ollen on huomautettava, kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 67 kohdassa, että näihin perusteisiin kuuluvat esimerkiksi kyseisen säännöksen neljännessä ja viidennessä luetelmakohdassa perusteet, jotka koskevat konkurssi- ja omaisuuslainsäädännön ja valuuttakurssien muuntamista koskevien lakien soveltamista. Näillä perusteilla ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ole suoraa yhteyttä asianomaisen samankaltaisen tuotteen valmistukseen ja myyntiin, vaikka voidaan olettaa, kuten kaikki nyt käsiteltävien valitusten osapuolet ovat sitä paitsi myöntäneet, että nämä tekijät voivat välillisesti heijastua asianomaisen tuottajan kustannuksiin tai hintoihin.
91 Kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 68 kohdassa, vastaavasti kyseisen tuottajan taloudellisen tilanteen merkittävää vääristymistä koskevalla edellytyksellä on – kun otetaan huomioon sen yleinen sanamuoto ja perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan yleinen rakenne – ymmärrettävä tarkoittavan laajassa merkityksessä kaikkia – myös yleisluonteisia – etuuskohteluun perustuvien verotusjärjestelmien kaltaisia toimenpiteitä, jotka vääristävät huomattavasti kyseisen tuottajan taloudellista tilannetta. Tämä pätee sitäkin suuremmalla syyllä, koska tällaisten toimenpiteiden yhteydessä voidaan olettaa, että toimenpiteet voivat vääristää kyseisen tuottajan kustannuksia ja hintoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisen tuottajan mahdollisuutta esittää vastanäyttöä.
92 Kolmanneksi tällainen tulkinta on myös perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdalla käyttöön otetun ja tämän tuomion 56 ja 58 kohdassa mainitun erityisjärjestelmän tavoitteen mukainen.
93 Tällä säännöksellä pyritään nimittäin välttämään sellaisissa maissa, jotka eivät ole markkinatalousmaita, vallitsevien hintojen ja kustannusten huomioon ottaminen, koska nämä muuttujat eivät näissä maissa perustu markkinavoimien normaaliin vaikutukseen, ja näin on – kuten julkisasiamies on perustellusti todennut ratkaisuehdotuksensa 69 kohdassa – niiden seuraamusten suorasta tai välillisestä luonteesta riippumatta, joita toimenpiteet, joista aiheutuu markkinataloudelle ominaisten muuttujien vääristymiä, aiheuttavat asianomaisen samankaltaisen tuotteen hinnoille ja kustannuksille.
94 Edellä esitetystä seuraa, että unionin yleisen tuomioistuimen perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannesta luetelmakohdasta tekemään tulkintaan sisältyy oikeudellisia virheitä, koska se on ristiriidassa kyseisen säännöksen selvän sanamuodon kanssa ja koska siinä ei oteta huomioon kyseisen säännöksen lainsäädännöllistä asiayhteyttä, yleistä rakennetta ja tarkoitusta.
95 Näin ollen asiassa C‑884/19 P esitetty ensimmäinen valitusperuste ja asiassa C‑888/19 P esitetyn ensimmäisen valitusperusteen ensimmäinen osa on hyväksyttävä.
Todistustaakan jakamista koskeva väitetty oikeudellinen virhe
96 GMB moittii ensimmäisen valitusperusteensa toisessa osassa unionin yleistä tuomioistuinta siitä, että se on tehnyt oikeudellisen virheen, joka koskee todistustaakan jakamista markkinatalouskohtelun myöntämistä koskevan kolmannen edellytyksen täyttymisen osalta.
97 Tältä osin on todettava, että unionin yleinen tuomioistuin on katsonut valituksenalaisen tuomion 60 kohdassa, että kun kyseessä ovat toimenpiteet, jotka koskevat kyseessä olevan tuottajan taloudellista tilannetta yleisestä näkökulmasta, komission tehtävänä on arvioida hallinnollisen menettelyn aikana esitettyjen tietojen valossa, ovatko nämä toimenpiteet tosiasiallisesti kyseisen tilanteen vääristymän taustalla asianomaisen samankaltaisen tuotteen tuotannon tai myynnin suhteen.
98 Näin tehdessään unionin yleinen tuomioistuin asettaa komission tehtäväksi osoittaa, että asianomaisen tuottajan taloudellisen tilanteen merkittävä vääristymä vaikuttaa asianomaisen samankaltaisen tuotteen tuotantoon tai myyntiin.
99 Tämän tuomion 59 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaan todistustaakka kaikkien perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa mainittujen edellytysten täyttymisestä kuuluu tuottajalle, joka haluaa saada markkinatalouskohtelun kyseisen asetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla. Komission tehtävänä ei ole osoittaa, ettei tuottaja täytä tämän kohtelun saamisen edellytyksiä, vaan sen on arvioitava, riittävätkö asianomaisen tuottajan toimittamat todisteet osoittamaan, että kyseisen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa mainitut edellytykset täyttyvät, jotta sille voidaan myöntää markkinatalouskohtelu.
100 Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin on virheellisesti kääntänyt todistustaakan, joten myös asiassa C‑888/19 P esitetyn ensimmäisen valitusperusteen toinen osa on hyväksyttävä.
101 Koska valitusten ensimmäiset valitusperusteet ovat perusteltuja, valituksenalainen tuomio on näin ollen kumottava, eikä käsiteltävien valitusten tueksi esitettyjä muita valitusperusteita ole tarpeen tutkia.
Asian käsittely ensimmäisessä oikeusasteessa
102 Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 61 artiklan ensimmäisessä kohdassa määrätään, että jos unionin yleisen tuomioistuimen päätös kumotaan, unionin tuomioistuin voi itse ratkaista asian lopullisesti, jos asia on ratkaisukelpoinen.
103 Käsiteltävässä asiassa Xinyi PV esitti kanteensa tueksi neljä kanneperustetta, joista ensimmäinen koski perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannen luetelmakohdan rikkomista, toinen perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan rikkomista, kolmas kyseisen asetuksen 2 artiklan 8 ja 9 kohdan rikkomista ja neljäs puolustautumisoikeuksien loukkaamista.
104 Kun otetaan huomioon muun muassa se, että ensimmäisestä kanneperusteesta keskusteltiin kontradiktorisesti unionin yleisessä tuomioistuimessa ja että sen tutkiminen ei edellytä mitään uusia prosessinjohtotoimia tai asian selvittämistoimia, unionin tuomioistuin katsoo, että kanne on ratkaisukelpoinen tämän kanneperusteen osalta ja että siitä on syytä antaa lopullinen ratkaisu (ks. vastaavasti tuomio 8.9.2020, komissio ja neuvosto v. Carreras Sequeros ym., C‑119/19 P ja C‑126/19 P, EU:C:2020:676, 130 kohta ja tuomio 16.9.2021, komissio v. Belgia ja Magnetrol International, C‑337/19 P, EU:C:2021:741, 158 kohta).
Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannen luetelmakohdan rikkominen
105 Ensimmäisessä kanneperusteessaan Xinyi PV väittää komission rikkoneen perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmatta luetelmakohtaa.
106 Tältä osin on muistutettava, että – kuten tämän tuomion 61 ja 62 kohdasta ilmenee – kyseisen tuottajan on perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti esitettävä riittävät todisteet sen osoittamiseksi, että sen tuotantokustannuksiin ja taloudelliseen tilanteeseen ei kohdistu aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä peräisin olevia merkittäviä vääristymiä. Tässä säännöksessä vahvistetaan siis kaksi kumulatiivista edellytystä, joista toinen koskee yhtäältä kyseessä olevan yrityksen tuotantokustannusten ja taloudellisen tilanteen merkittävää vääristymää ja toinen sitä, että mainittu vääristymä osoittautuu aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä peräisin olevaksi.
107 Xinyi PV moittii ensimmäisen kanneperusteensa ensimmäisessä osassa komissiota siitä, että riidanalainen asetus on lainvastainen, kun komissio katsoo, että kantajan saamat veroedut ovat perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettuja keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä peräisin olevia vääristymiä.
108 Nyt käsiteltävässä asiassa komissio katsoi 13.9.2013 päivätyssä kirjeessä lähinnä, että tuloverojärjestelmä, johon kyseessä olevat veroedut kuuluvat ja jossa kohdellaan suotuisasti tiettyjä yhtiöitä tai tiettyjä talouden aloja, joita Kiinan hallitus pitää strategisina, merkitsee sitä, että kyseinen järjestelmä ei perustu markkinatalouteen vaan se on vielä laajalti keskusjohtoinen.
109 Tästä on muistutettava, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmas luetelmakohta on ymmärrettävä niin, että siinä velvoitetaan tuottaja osoittamaan oikeudellisesti riittävällä tavalla, että sen tuotantokustannuksiin ja taloudelliseen tilanteeseen ei kohdistu mitään merkittävää vääristymää, joka johtuu talousjärjestelmästä, joka ei ole markkinatalous, riippumatta siitä, onko kyseessä valtiojohtoisen kaupankäynnin järjestelmä vai markkinatalouteen tiettyjen alojen osalta siirtymässä oleva järjestelmä (tuomio 28.2.2018, komissio v. Xinyi PV Products (Anhui) Holdings, C‑301/16 P, EU:C:2018:132, 85 ja 95 kohta).
110 Kun otetaan huomioon tuottajalle asetettu todistustaakka, toimenpiteen, joka muodostuu veroetujen myöntämisestä ulkomaisille investoinneille korkean teknologian kaltaisilla strategiseksi katsotuilla aloilla, liityntä Kiinassa käyttöön otettuihin eri viisivuotissuunnitelmiin riittää, jotta voidaan olettaa, että kyseinen toimenpide muodostaa kyseisessä säännöksessä tarkoitetun ”aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä peräisin olevan” vääristymän. Vaikka oletettaisiin, että Kiinan viisivuotissuunnitelmissa ei nykyisin enää määrätä kaikille talouden aloille määriteltyjä tuotantotavoitteita, kuten tehtiin vielä aikana, jona Kiina oli vielä valtiojohtoisen kaupankäynnin maa, on kuitenkin yleisesti tiedossa, että näillä suunnitelmilla on edelleen, jopa Kiinan talousjärjestelmän uudistusten jälkeen, perustavanlaatuinen merkitys tämän talouden organisoinnissa, koska ne sisältävät monien alojen osalta täsmällisiä tavoitteita, jotka sitovat kaikkia julkishallinnon tasoja (ks. vastaavasti tuomio 28.2.2018, komissio v. Xinyi PV Products (Anhui) Holdings, C‑301/16 P, EU:C:2018:132, 94 ja 95 kohta).
111 Koska nyt käsiteltävänä olevassa asiassa ei ole kiistetty sitä, että kyseessä olevat veroedut voivat liittyä Kiinassa täytäntöön pantuihin eri suunnitelmiin ja että tämän maan katsotaan edelleen olevan, huolimatta sen talousmallin uudistuksista, periaatteessa maa, jolta puuttuu markkinatalous, kuten ilmenee perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b ja c alakohdan säännöksistä, asiayhteys, jossa nämä veroedut myönnetään, on suuresti erilainen kuin se, jossa mahdollisesti samankaltaiset toimenpiteet toteutetaan markkinatalousmaissa (ks. vastaavasti tuomio 28.2.2018, komissio v. Xinyi PV Products (Anhui) Holdings, C‑301/16 P, EU:C:2018:132, 104 kohta).
112 Tästä seuraa, että nyt käsiteltävässä asiassa komissiolla oli oikeus olettaa, että kyseessä olevat toimenpiteet, jotka muodostuivat veroeduista, joilla pannaan täytäntöön viisivuotissuunnitelma, joka on ominaista keskusjohtoisille talouksille ja perustavanlaatuinen osa Kiinan talousjärjestelmää, olivat peräisin aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä.
113 Xinyi PV:n väitteet, jotka perustuvat käsiteltävänä olevassa asiassa kyseessä olevien veroetujen vertailuun komission valtiontukien alalla noudattaman käytännön kanssa, eivät horjuta tätä arviointia.
114 Unionin jäsenvaltioiden osalta on muistutettava, että tällaiset veroedut ovat periaatteessa soveltumattomia sisämarkkinoille ja siten kiellettyjä, jos ne voidaan luokitella SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuiksi valtiontuiksi, mikä edellyttää, että kyseisessä määräyksessä asetetut neljä edellytystä täyttyvät (ks. vastaavasti tuomio 28.2.2018, komissio v. Xinyi PV Products (Anhui) Holdings, C‑301/16 P, EU:C:2018:132, 105 kohta).
115 Ensimmäisen kanneperusteen ensimmäinen osa on näin ollen hylättävä perusteettomana.
116 Ensimmäisen kanneperusteensa toisessa osassa Xinyi PV väittää, että komissio on joka tapauksessa arvioinut tosiseikkoja ilmeisen virheellisesti ja tehnyt oikeudellisen virheen todetessaan, että vääristymät olivat perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla merkittäviä sen tuotantokustannuksiin ja taloudelliseen tilanteeseen nähden.
117 Tästä on muistutettava yhtäältä, että vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, että yhteisen kauppapolitiikan ja aivan erityisesti kaupallisten suojatoimenpiteiden alalla unionin toimielimillä on laaja harkintavalta, koska ne taloudelliset, poliittiset ja oikeudelliset tilanteet, joita toimielinten on arvioitava, ovat monitahoisia. Tällaista arviointia koskevassa tuomioistuinvalvonnassa on näin ollen rajoituttava tarkistamaan, että menettelysääntöjä on noudatettu, että riitautetun valinnan perustaksi hyväksytyt tosiseikat ovat aineellisesti paikkansapitäviä, että näitä tosiseikkoja arvioitaessa ei ole tehty ilmeistä virhettä ja ettei harkintavaltaa ole käytetty väärin (tuomio 16.2.2012, neuvosto ja komissio v. Interpipe Niko Tube ja Interpipe NTRP, C‑191/09 P ja C‑200/09 P, EU:C:2012:78, 63 kohta ja tuomio 11.9.2014, Gem-Year Industrial ja Jinn-Well Auto-Parts (Zhejiang) v. neuvosto, C‑602/12 P, ei julkaistu, EU:C:2014:2203, 48 kohta).
118 Toisaalta tämän tuomion 79, 91 ja 92 kohdasta ilmenee, että kun otetaan huomioon perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannen luetelmakohdan sanamuoto, asiayhteys, yleinen rakenne ja tarkoitus, asianomaisen tuottajan taloudellisen tilanteen merkittävän vääristymisen olemassaoloa koskevalla arviointiperusteella tarkoitetaan laajassa merkityksessä kaikkia toimenpiteitä – vaikka ne olisivat yleisiäkin –, jotka aiheuttavat merkittävän vääristymän kyseisen tuottajan taloudelliseen tilanteeseen.
119 Kuten tämän tuomion 12, 14 ja 15 kohdassa tarkoitetuista 22.8. ja 13.9.2013 päivätyistä kirjeistä ilmenee, nyt käsiteltävässä asiassa komissio on perustanut päätelmänsä, jonka mukaan Xinyi PV ei ollut kyennyt osoittamaan, ettei sen taloudellinen tilanteeseen ollut kohdistunut merkittävää vääristymää, toteamukseen, jonka mukaan Xinyi PV hyötyi kahdesta etuuskohteluun perustuvasta verotusjärjestelmästä. Yhtäältä ohjelman ”2 Free 3 Halve” yhteydessä ulkomaiset pääomayhtiöt voivat saada täydellisen verovapautuksen (0 %) kahden vuoden ajan ja kolmen seuraavan vuoden ajan 12,5 prosentin verokannan normaalin 25 prosentin verokannan sijaan. Toisaalta korkean teknologian yritysten verotusjärjestelmän mukaan yhtiöön sovelletaan alennettua 15 prosentin verokantaa normaalin 25 prosentin verokannan sijaan. Komission mukaan näiden verotusjärjestelmien soveltaminen vaikuttaa niiden voittojen määrään ennen veroja, jotka yrityksen on hankittava sijoittajien houkuttelemiseksi, ja järjestelmien yhdistelemisestä seuraa, että sovelletaan normaaliin verokantaan verrattuna huomattavasti alennettua verokantaa, jolla voidaan erityisesti pyrkiä houkuttelemaan pääomaa alennetuilla verokannoilla ja siten vaikuttamaan koko yhtiön rahoitustilanteeseen ja taloudelliseen tilanteeseen.
120 Tältä osin on todettava, kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 84 kohdassa ja kuten komissio on todennut, että pääoma on yksi yhtiön tuotantopanoksista, joten toimenpiteet, jotka vaikuttavat sen kustannuksiin, voivat jo määritelmällisestikin johtaa yhtiön taloudellisen tilanteen merkittävään vääristymiseen. Näin on muun muassa silloin, kun kyseinen tuottaja hyötyy etuuskohteluun perustuvista verotusjärjestelmistä.
121 Mikään Xinyi PV:n, jolla on todistustaakka tämän tuomion 59 kohdassa esiin tuodun oikeuskäytännön mukaisesti, esittämistä argumenteista ei ole omiaan osoittamaan, että näistä etuuskohteluun perustuvista verotusjärjestelmistä huolimatta sen taloudelliseen tilanteeseen ei kohdistu merkittävää vääristymää.
122 Xinyi PV väittää ensinnäkin, että kyseessä olevien verokannustimien osuus oli vain 1,34 prosenttia sen kaikista tuotantokustannuksista ja 1,14 prosenttia sen liikevaihdosta tutkimusajanjakson aikana. On kuitenkin todettava, että tämä asianosainen ei ole selittänyt, miksi sen tuotantokustannukset ja liikevaihto muodostavat merkityksellisen arviointikehyksen, kun arvioidaan etuuskohteluun perustuvien verotusjärjestelmien vaikutusta sen taloudelliseen tilanteeseen.
123 Toiseksi Xinyi PV korostaa, että kyseiset kaksi etuuskohteluun perustuvaa verotusjärjestelmää eivät ole luonteeltaan pysyviä. Tästä on todettava, että – kuten komissio väittää – Xinyi PV:n tutkimusmenettelyn aikana antamista lausunnoista ilmenee, että vaikka ”2 Free 3 Halve”-ohjelma on rajoitettu viiteen vuoteen ja korkean teknologian yritysten verotusjärjestelmän soveltamisajaksi on alun perin vahvistettu kolme vuotta, tähän viimeksi mainitun järjestelmän soveltamisalaan kuuluminen on kuitenkin tuensaajan pyynnöstä uusittavissa. Näin ollen komissio on voinut ilmeistä arviointivirhettä tekemättä katsoa, että ainakin toisesta järjestelmästä eli korkean teknologian yritysten verotusjärjestelmästä koituva hyöty on lähes pysyvä.
124 Edellä esitetystä seuraa, että Xinyi PV ei ole osoittanut, että komission arvioihin liittyisi ilmeinen arviointivirhe.
125 Ensimmäisen kanneperusteen toinen osa ja näin ollen koko kanneperuste on siis hylättävä perusteettomana.
Muut kanneperusteet
126 Toisin kuin ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyn ensimmäisen kanneperusteen osalta on todettu, asia ei ole ratkaisukelpoinen toisen, kolmannen ja neljännen kanneperusteen osalta.
127 Unionin yleinen tuomioistuin ei nimittäin 16.3.2016 antamassaan tuomiossa Xinyi PV Products (Anhui) Holdings v. komissio (T-586/14, EU:T:2016:154) eikä valituksenalaisessa tuomiossa ottanut kantaa viimeksi mainittuihin kanneperusteisiin, koska se oli kussakin näistä tuomioista kumonnut riidanalaisen asetuksen ainoastaan sille esitetyn ensimmäisen kanneperusteen ensimmäisen ja toisen osan perusteella ilman, että se olisi pitänyt tarpeellisena lausua muista kanneperusteista. Kun otetaan huomioon unionin yleisessä tuomioistuimessa käydyn oikeudenkäynnin asiakirja-aineisto, on ilmeistä, että näitä kanneperusteita ei ole tutkittu eikä käsitelty perinpohjaisesti näihin kahteen tuomioon johtaneissa menettelyissä. Kyseisiin kanneperusteisiin liittyy monimutkaisten tosiseikkojen arviointia, joiden osalta unionin tuomioistuin katsoo, ettei sillä ole tiedossaan kaikkia tarpeellisia tosiseikkoja.
128 Näin ollen asia on palautettava unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta tämä lausuu sille esitetystä toisesta, kolmannesta ja neljännestä kanneperusteesta.
Oikeudenkäyntikulut
129 Koska asia palautetaan unionin yleiseen tuomioistuimeen, oikeudenkäyntikuluista on päätettävä myöhemmin.
Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (neljäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Unionin yleisen tuomioistuimen 24.9.2019 antama tuomio Xinyi PV Products (Anhui) Holdings vastaan komissio (T‑586/14 RENV, EU:T:2019:668) kumotaan.
2) Asia palautetaan unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta se lausuu sille esitetystä toisesta, kolmannesta ja neljännestä kanneperusteesta.
3) Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.
Allekirjoitukset