Language of document :

Valitus, jonka Lukáš Wagenknecht on tehnyt 1.3.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-350/20, Wagenknecht v. komissio, 17.12.2020 antamasta määräyksestä

(asia C-130/21 P)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Lukáš Wagenknecht (edustaja: A. Koller, advokátka)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

kumoaa kokonaan unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-350/20 Wagenknecht v. komissio antaman määräyksen

velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäinen valitusperuste perustuu unionin yleisen tuomioistuimen tuomari Laitenbergeristä johtuvasta eturistiriidasta aiheutuneeseen puolueettomuusvelvollisuuden noudattamatta jättämiseen, joka seuraa ensinnäkin siitä tosiseikasta, että hän työskenteli vuoteen 2019 asti Euroopan komission pääjohtajana, ja toiseksi siitä, että hän ilmaisi tuossa toimessaan vuonna 2018 valittajan kanssa käydyssä yhteydenpidossa tiedottajansa välityksellä virallisen kannan, jonka mukaan Euroopan komission oli vältettävä Agrofert Groupin hyväksi mahdollisesti tulevan sääntöjenvastaisen valtiontuen tutkimista. Tällainen tilanne antaa objektiivisesti vaikutelman tuomari Laitenbergerin eturistiriidasta siitä riippumatta, rikottiinko eturistiriitasääntöä konkreettisesti.

Toinen valitusperuste perustuu unionin yleisen tuomioistuimen tuomareiden tunnollisuusvelvollisuuden noudattamatta jättämiseen, joka seuraa heidän kykenemättömyydestään tunnistaa tämän asian perustavanlaatuinen merkitys EU:n toimielinten perustoiminnan ja sen perusarvojen kannalta ja sopeuttaa menettelyä ja siitä seuraavaa määräystä näiden näkökulmien mukaisesti.

Kolmas valitusperuste perustuu unionin yleisen tuomioistuimen kahdeksannen jaoston tuomareiden riippumattomuusvelvollisuuden noudattamatta jättämiseen, koska he hyväksyivät ilman kritiikkiä Euroopan komission prosessistrategian, jolla pyritään estämään sen julkisena instituutiona tekemien toimien aineellinen valvonta, kuten myös siksi, että siinä luovutaan tosiasiassa Euroopan unionin toimielinten mukaan lukien Euroopan komissio tuomioistuinvalvonnasta sen niillä olevan velvollisuuden osalta, joka koskee eturistiriitakiellon täytäntöönpanoa EU:n talousarvion osalta.

Neljäs valitusperuste, joka perustuu siihen, että unionin yleinen tuomioistuin on evännyt valittajalta oikeussuojan ollessaan sallimatta, että EU:n julkisille instituutioille, mukaan lukien Euroopan komissio, määrätään seuraamuksia, jos ne rikkovat konkreettisia EU-oikeuden määräyksiä ja säännöksiä ja loukkaavat EU:n perusarvoja. Se, että EU:n kansalaisia ja heidän valittuja edustajiaan estetään nostamasta tällaisia toimielimiä vastaan laiminlyöntikannetta, on ”oikeussuojan epäämistä”.

Viides valitusperuste perustuu siihen, että valittajan oikeutta elämään on loukattu, koska unionin yleinen tuomioistuin ei tutkinut valittajan todistein tukemaa väitettä, jonka mukaan hänen henkensä on uhattuna sen takia, että hän ajaa unionin yleisessä tuomioistuimessa oikeuksiaan, jotka koskevat – vaikkakin välillisesti – Tšekin pääministerin Andrej Babišin eturistiriitaa.

Kuudes valitusperuste perustuu siihen, että oikeutta Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa tarkoitettuun puolueettomaan tuomioistuimeen on loukattu ensinnäkin sen takia, että suurinta osaa valittajan argumenteista ei ole arvioitu valittajan argumenttien sekä määrällisen että laadullisen huomiotta jättämisen takia, toiseksi sen takia, että joidenkin valittajan argumenttien osalta oli tehty ”argumentaatiovirheitä”, jotka koostuivat valittajien argumenttien positiivisesta ja negatiivisesta väärintulkinnasta, ja kolmanneksi siksi, että valittajan argumentteja ei ole arvioitu ollenkaan.

Seitsemäs valitusperuste perustuu demokratian perusarvon loukkaamiseen sen tosiseikan takia, että EU:n toimielinten yleinen viivyttely Tšekin pääministerin eturistiriitaongelman ratkaisemisessa on niille edullinen, koska Euroopan komissio ja muut jäsenvaltiot voivat sen johdosta helpommin ”saada suostumuksen” Tšekin tasavallalta Eurooppa-neuvostossa sellaisissa asioissa, jotka ovat näiden toisten jäsenvaltioiden ja Euroopan komission intressien mukaisia, mutta jotka eivät ole Tšekin tasavallan intressin mukaisia, mikä tosiasiallisesti vähentää Tšekin tasavallalla jäsenvaltiona Eurooppa-neuvostossa olevien äänten arvoa.

Kahdeksas valitusperuste perustuu siihen, että unionin yleinen tuomioistuin on loukannut oikeusvaltion perusarvoa todetessaan, että jäsenvaltion parlamentin jäsenellä ei ole tarvetta sitä koskevan kysymyksen esittämiseen unionin tuomioistuimelle, noudattaako EU:n toimeenpanovallan käyttäjä (komissio) EU:n sitovasta lainsäädännöstä sille seuraavia velvollisuuksia ja että EU:n veronmaksajalla ei ole tarvetta siihen, että hän pyytää unionin tuomioistuinta valitun edustajansa, Tšekin tasavallan pysyvän edustajiston puheenjohtajan välityksellä valvomaan julkisten varojen jakamisen laillisuutta ja sitä, toimiiko EU:n toimeenpanovallan käyttäjä (komissio) veronmaksajien rahojen asianmukaista jakamista koskevien sääntöjen mukaisesti ja paneeko se ne asianmukaisesti täytäntöön.

Yhdeksäs valitusperuste perustuu siihen, että unionin yleinen tuomioistuin on loukannut perusarvoa yhdenvertaisuudesta lain edessä, koska EU ei olisi enää kansainvälinen järjestö, joka kunnioittaa perusarvoa yhdenvertaisuudesta lain edessä, jos – kuten komissio on esittänyt ja unionin yleinen tuomioistuin vahvistanut – jotkut henkilöt ja instituutiot (kansallisia) olisivat sidottuja varainhoitoasetuksen1 61 artiklaan ja SEUT 325 artiklan 1 kohtaan kun taas muut henkilöt (komission jäsenet) ja toimielimet (komissio) eivät tosiasiallisesti olisi sidottuja näihin määräyksiin ja säännöksiin, koska kukaan ei voisi nostaa niitä vastaan kannetta unionin tuomioistuimessa siinä tapauksessa, että kyseiset kaksi viimeksi mainittua tahoa rikkoisivat näitä artikloja näistä artikloista seuraavien velvollisuuksien noudattamatta jättämisestä koostuvalla laiminlyönnillä.

Kymmenes valitusperuste perustuu oikeusvaltion perusarvon loukkaamiseen takia, että asian ratkaisemisesta kieltäytymistä, jolla rikotaan EU:n perusarvoja, ei voida korjata sillä, että komissio kieltäytyy jatkuvasti ratkaisemasta asiaa.

Yhdestoista valitusperuste perustuu jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien yhteisten periaatteiden loukkaamiseen, erityisesti viranomaisten, joihin sisältyvät hallituksen jäsenet, eturistiriitojen kieltämistä koskeva periaate, joka pitää sisällään myös tämän periaatteen tehokkaan täytäntöönpanon, mikä vuorostaan edellyttää, että henkilöllä, jolla on eri intressi kuin Europan unionin toimielimillä, mukaan lukien Euroopan komissio, on mahdollisuus nostaa Euroopan komission laiminlyönnin takia kanne, jotta eturistiriitakielto saadaan pantua tehokkaasti täytäntöön.

____________

1 Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18.7.2018 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046 (EUVL 2018, L 193, s. 1).