Language of document :

Valitus, jonka Danske Slagtermestre on tehnyt 17.2.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-486/18, Danske Slagtermestre v. komissio, 1.12.2020 antamasta määräyksestä

(asia C-99/21 P)

Oikeudenkäyntikieli: tanska

Asianosaiset

Valittaja: Danske Slagtermestre (edustaja: H. Sønderby Christensen, advokat)

Muut osapuolet: Euroopan komissio ja Tanskan kuningaskunta

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-486/18 1.12.2020 antaman määräyksen.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäinen valitusperuste, jonka mukaan unionin yleinen tuomioistuin sovelsi virheellisesti suoraan koskemisen edellytystä. Tämän valitusperusteen tueksi valittaja esittää, että suoraan koskemisen osalta on riittävää, että Danske Slagtermestre selitti, miksi portaittainen järjestelmä voi asettaa sen jäsenet epäedulliseen kilpailutilanteeseen (ks. yhdistetyissä asioissa C-622/16 P–C-624/16 P annetun tuomion 47 ja 50 kohta).1 Unionin yleinen tuomioistuin teki siten virheen, kun se katsoi valituksenalaisen määräyksen 103 kohdassa, että Danske Slagtermestren on osoitettava, mihin yksittäisiin jäseniin vaikutukset ovat kohdistuneet ja miten portaittainen järjestelmä tarkalleen ottaen vaikuttaa niiden kilpailutilanteeseen.

Toinen valitusperuste, jonka mukaan unionin yleinen tuomioistuin jätti huomiotta sen, että erikseen koskemisen edellytystä ei sovelleta SEUT 263 artiklan neljännen kohdan kolmannessa osassa tarkoitetuissa tapauksissa. Näin ollen valittaja väittää, että unionin yleisen tuomioistuimen määräys on virheellinen siltä osin kuin suoraan koskemisen edellytyksen arvioinnissa 103 kohdassa viitataan 71–77 kohdassa esitettyihin seikkoihin, jotka koskevat erikseen koskemisen edellytystä. Unionin yleinen tuomioistuin toteaa nimenomaisesti 63 kohdassa, joka on määräyksen kyseisen osan ensimmäinen kohta, ja 82 kohdassa, joka on kyseisen osan viimeinen kohta, että 71–77 kohta koskevat ainoastaan erikseen koskemisen edellytystä.

Kolmas valitusperuste, jonka mukaan unionin yleinen tuomioistuin jätti huomiotta sen, että unionin tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-622/16 P–C-624/16 P soveltamat kriteerit vahvistavat sen, että suoraan koskemisen edellytys täyttyy nyt käsiteltävässä asiassa. Valittaja väittää siten, että Danske Slagtermestre on asianmukaisesti todennut, että toiminta on samankaltaista, että sen jäsenet toimivat samoilla tavaroiden ja palvelujen markkinoilla kuin tuensaajayritys, ja että sen jäsenet toimivat samoilla maantieteellisillä markkinoilla kuin tuensaajayritys. Nyt käsiteltävässä asiassa sen jäsenten toiminta ei ole ainoastaan samankaltaista vaan se on samanlaista kuin tuensaajayrityksen toiminta.

Neljäs valitusperuste, jonka mukaan unionin yleinen tuomioistuin käytti sanaa ”osoitti” väärin 103 kohdassa, koska kyseinen sana on huomattavasti voimakkaampi kuin sana ”selitti” tai ”esitti”. Tältä osin valittaja väittää, että on virheellistä katsoa, että Danske Slagtermestre ei ole selittänyt, miksi jäseniin kohdistuu kilpailua, jota portaittainen järjestelmä vääristää. Vaatimus siitä, että tuensaaja vapautetaan kustannuksista, joista sen olisi muuten vastattava liikkeenjohdossaan tai tavanomaisessa toiminnassaan, täyttyy jo. Tämä ilmenee unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä (ks. mm. asia C-172/03, Heiser, 55 kohta).2

Viides valitusperuste, jonka mukaan unionin yleinen tuomioistuin joka tapauksessa arvioi virheellisesti asian tosiseikkoja, ja siten 71–77 kohdassa on oikeudellisia virheitä. Valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin teki virheen, kun se ensinnäkin esitti varauman tietyistä Danske Slagtermestren esittämistä tiedoista, vaikka komissio tai Tanskan hallitus eivät ole riitauttaneet niitä, ja toiseksi, kun se ei ottanut huomioon useita tärkeitä seikkoja, jotka Danske Slagtermestre esitti useaan otteeseen kanteessaan, vastineessaan ja liitteissä.

____________

1 Unionin tuomioistuimen tuomio 6.11.2018, Scuola Elementare Maria Montessori v. komissio, komissio v. Scuola Elementare Maria Montessori ja komissio v Ferracci (C-622/16 P–C-624/16 P, EU:C:2018:873).

2 Unionin tuomioistuimen tuomio 3.3.2005, Heiser (C‑172/03, EU:C:2005:130).