UNIONIN TUOMIOISTUIMEN PRESIDENTIN MÄÄRÄYS
6 päivänä marraskuuta 2023 (*)
[4.12.2023 annetulla määräyksellä oikaistu teksti]
Muutoksenhaku – Väliintulo – Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 40 artiklan toinen kohta – Euroopan parlamentin jäsenten tekemä hakemus – Hylkääminen
Asiassa C‑249/23 P,
jossa on kyse Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 56 artiklaan perustuvasta valituksesta, joka on pantu vireille 18.4.2023,
ClientEarth AISBL, kotipaikka Bryssel (Belgia), edustajinaan aluksi O. W. Brouwer ja T. C. van Helfteren, sittemmin O. W. Brouwer, T. C. van Helfteren ja M. C. Lawton, advocaten,
valittajana,
ja jossa muuna osapuolena on
Euroopan komissio, asiamiehinään C. Ehrbar, G. Gattinara ja A. Spina,
vastaajana ensimmäisessä oikeusasteessa,
UNIONIN TUOMIOISTUIMEN PRESIDENTTI,
ottaen huomioon esittelevän tuomarin J.-C. Bonichot’n ehdotuksen,
kuultuaan julkiasiamies M. Szpunaria,
on antanut seuraavan
määräyksen
1 ClientEarth AISBL vaatii valituksessaan unionin tuomioistuinta kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen 1.2.2023 antaman tuomion ClientEarth v. komissio (T‑354/21, EU:T:2023:34), jolla unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi sen kumoamiskanteen 7.4.2021 annetusta komission päätöksestä C(2021) 4348 final, jolla evätään oikeus tutustua tiettyihin asiakirjoihin, joita on pyydetty Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL 2001, L 145, s. 43) ja tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin 6.9.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1367/2006 (EUVL 2006, L 264, s. 13) nojalla.
2 Grace O’Sullivan ja Caroline Roose, jotka ovat Euroopan parlamentin jäseniä, pyysivät unionin tuomioistuimen kirjaamoon 11.8.2023 toimitetulla asiakirjalla saada osallistua asian käsittelyyn väliintulijoina tukeakseen ClientEarthin vaatimuksia (jäljempänä väliintulohakemuksen tekijät).
3 Unionin tuomioistuimen kirjaajan annettua väliintulohakemuksen asianosaisille tiedoksi työjärjestyksen 131 artiklan 1 kohdan, jota sovelletaan muutoksenhakumenettelyyn työjärjestyksen 190 artiklan 1 kohdan nojalla, mukaisesti ClientEarth ja Euroopan komissio esittivät määräajassa kirjalliset huomautuksensa tästä hakemuksesta. Pelkästään komissio vaati heidän hakemuksensa hylkäämistä.
Väliintulohakemus
Alustavat huomautukset
4 Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 40 artiklan toisen kohdan mukaan jokaisella luonnollisella henkilöllä, joka osoittaa, että unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetun asian ratkaisu koskee hänen etuaan, on oikeus olla väliintulijana tässä asiassa lukuun ottamatta jäsenvaltioiden keskinäisiä asioita, Euroopan unionin toimielimien keskinäisiä asioita sekä jäsenvaltioiden ja unionin toimielimien välisiä asioita.
5 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kyseisessä määräyksessä tarkoitettu käsite ”asian ratkaisu koskee heidän etuaan” on määriteltävä ottamalla huomioon itse oikeusriidan kohde, ja sen on katsottava tarkoittavan sitä, että nimenomaan vaatimuksista annettavan ratkaisun eikä esitettyjen perusteiden tai väitteiden pitää vaikuttaa suoraan ja tosiasiallisesti asianomaisten etuihin. Ilmaisulla ”asian ratkaisu” viitataan näet pyydettyyn lopulliseen ratkaisuun sellaisena kuin se esitetään annettavan tuomion tuomiolauselmassa (ks. mm. unionin tuomioistuimen presidentin määräys 27.2.2015, Mory ym. v. komissio, C‑33/14 P, EU:C:2015:135, 7 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
6 Väliintulointressin on lisäksi oltava riittävän ilmeinen. Väliintulointressi katsotaan riittäväksi siltä osin kuin asian ratkaisu voi muuttaa väliintulohakemuksen tekijän oikeudellista asemaa (ks. mm. unionin tuomioistuimen presidentin määräys 31.5.2022, Naturgy Energy Group v. komissio, C‑698/21 P, EU:C:2022:417, 7 kohta).
7 Lopuksi on todettava, että parlamentin jäsenillä ei voi olla riittävän ilmeistä intressiä silloin, kun esiin tuotu intressi perustuu yksinomaan siihen, että he ovat parlamentin jäseniä (ks. vastaavasti määräys 3.7.1986, Ranska v. parlamentti, 358/85, EU:C:1986:286, 10 kohta).
Asianosaisten lausumat
8 Väliintulohakemuksen tekijät väittävät hakemuksensa tueksi erityisesti, että he edustavat parlamentin jäseninä ja parlamentin kalatalousvaliokunnan jäseninä merkittävää määrää kalastusteollisuudessa toimivia tai siitä riippuvaisia kansalaisia, kuten järjestökin.
9 He vetoavat myös erityiseen vastuuseensa ja työskentelyynsä parlamentissa ympäristönsuojelun ja kalastuksen alalla ja erityisesti siihen, että he ovat olleet mukana tarkistamassa yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta 20.11.2009 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1224/2009 (EUVL 2009, L 343, s. 1).
10 He väittävät olevansa työssään riippuvaisia ympäristönsuojelujärjestöjen toimittamista tiedoista, joten 1.2.2023 annettu unionin yleisen tuomioistuimen tuomio ClientEarth v. komissio (T‑354/21, EU:T:2023:34) – josta on tehty valitus, jonka yhteydessä väliintulohakemuksen tekijät ovat hakemuksensa jättäneet – vaikuttaa suoraan heidän toimintaansa siltä osin kuin siinä tulkitaan suppeasti niitä edellytyksiä, joilla ympäristönsuojelujärjestöillä on oikeus tutustua kyseessä oleviin asiakirjoihin. Komission asiakirjat, joihin ClientEarth haluaa saada oikeuden tutustua, sisältävät lisäksi sellaisia yksityiskohtaisia tietoja asetuksen N:o 1224/2009 soveltamisesta ja täytäntöönpanosta kahdessa jäsenvaltiossa, joista olisi heille hyötyä kyseistä asetusta myöhemmin tarkistettaessa.
11 He toteavat lisäksi, että kalastusteollisuudella on ollut muita toimijoita paremmat tiedot niistä ongelmista, jotka tulevat esiin kyseistä asetusta tarkistettaessa.
12 [Sellaisena kuin se on oikaistuna 4.12.2023 annetulla määräyksellä] He väittävät lopuksi, että koska heidän intressinsä ei ole sama kuin parlamentin intressi ja koska parlamentti ei ole edes nyt käsiteltävän oikeusriidan asianosainen, heidän tilanteensa on erotettava tilanteesta, joka oli kyseessä 3.7.1986 annetussa määräyksessä Ranska v. parlamentti (358/85, EU:C:1986:286), jolla parlamentin jäsenten väliintulohakemus hylättiin.
Asian arviointi
13 Aluksi on todettava, ettei sellaisen valituksen ratkaisulla, joka koskee sen laillisuutta, että komissio on kieltäytynyt hyväksymästä ClientEarthin tekemää hakemusta saada tutustua asiakirjoihin, voida muuttaa väliintulohakemuksen tekijöiden oikeudellista asemaa.
14 Erityisesti on huomautettava – ja kuten komissio väittää –, että väliintulohakemuksen tekijöiden intressi saada valittajalta tietoja, joita valittaja voisi hankkia nyt käsiteltävässä asiassa saamalla oikeuden tutustua kyseessä oleviin asiakirjoihin, on ainoastaan välillinen intressi, jota ei myöskään voida pitää edelleen olemassa olevana, koska väliintulohakemuksen tekijät väittävät olennaisilta osin, että näistä tiedoista olisi heille hyötyä vasta, kun asetusta N:o 1224/2009 muutetaan tulevaisuudessa.
15 Tämän jälkeen ja ennen kaikkea siltä osin kuin väliintulohakemuksen tekijät vetoavat siihen, että he ovat poliittisia edustajia ja että heillä on parlamentissa erityistä vastuuta ympäristönsuojelun alalla ja he tekevät työtä kalastusalan parissa, on ilmeistä, että heidän väitetty väliintulointressinsä on täysin sama kuin parlamentinkin intressi. Nyt käsiteltävän asian ja 3.7.1986 annetun määräyksen Ranska v. parlamentti (358/85, EU:C:1986:286) taustalla olevan asian olosuhteiden väliset poikkeavuudet, joita väliintulohakemuksen tekijät ovat korostaneet, eivät ole omiaan kumoamaan tätä toteamusta.
16 Parlamentti ei kuitenkaan ole pyytänyt saada osallistua asian käsittelyyn väliintulijana siitä huolimatta, että sillä on siihen oikeus Euroopan unionin tuomioistuimen 40 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla, jossa määrätään, että jäsenvaltiot ja unionin toimielimet voivat olla väliintulijoina unionin tuomioistuimessa vireillä olevissa asioissa.
17 Tästä seuraa, että väliintulohakemuksen tekijät eivät ole osoittaneet, että asian ratkaisu koskee heidän etuaan Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 40 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetulla tavalla.
18 Heidän väliintulohakemuksensa on siis hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
19 Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdassa, jota sen 184 artiklan 1 kohdan nojalla sovelletaan myös muutoksenhakuun, määrätään, että asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska Grace O’Sullivanin ja Caroline Roosen väliintulohakemus on hylätty ja koska komissio on vaatinut heidän velvoittamistaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, on päätettävä, että he vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan ja heidän on lisäksi korvattava komissiolle tästä hakemuksesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut. ClientEarth vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Näillä perusteilla unionin tuomioistuimen presidentti on määrännyt seuraavaa:
1) Grace O’Sullivanin ja Caroline Roosen väliintulohakemus hylätään.
2) Grace O’Sullivan ja Caroline Roose vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja heidän on korvattava Euroopan komissiolle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.
3) ClientEarth AISBL vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Allekirjoitukset