Kanne 1.6.2021 – SV v. EIP

(asia T-311/21)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: SV (edustajat: asianajajat L. Levi ja M. Vandenbussche)

Vastaaja: Euroopan investointipankki (EIP)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan kantajan vuoden 2019 arviointikertomuksen,

kumoamaan sekä johtavan lakimiehen 26.6.2020 tekemän päätöksen, jolla vuoden 2019 arviointikertomus vahvistettiin henkilöstön arvioinnin yhteydessä, että henkilöstöasioiden pääosaston 22.2.2021 tekemän päätöksen, jolla kantajan esittämä hallinnollista uudelleentarkastelua koskeva pyyntö hylättiin,

korvaamaan kantajalle aiheutunut aineellinen vahinko kanteessa esitetyn mukaisesti,

korvaamaan kantajalle aiheutunut aineeton vahinko, jonka kohtuulliseksi määräksi on arvioitu 5 000 euroa,

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kuuteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että arviointia ei tarkistettu kaikilta osin – EIP:n täytäntöönpanosääntöjä rikottiin.

Kantaja väittää, että johtava lakimies ei tarkistanut suoritusten arviointia kaikilta osin EIP:n täytäntöönpanosäännöissä edellytetyn mukaisesti vaan suoritti rajallisen tarkistuksen ainoastaan sen selvittämiseksi, oliko kertomuksessa ilmeinen arviointivirhe. Lisäksi kantaja väittää, että henkilöstöasioiden pääosasto ei myöskään tarkistanut suoritusten arviointia kaikilta osin, mikä on ristiriidassa EIP:n täytäntöönpanosääntöjen vaatimusten kanssa.

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että kantajan tavoitteita ja pätevyyttä arvioitiin lainvastaisesti pisteytettäessä suorituksia – Suoritusten arviointia koskevia ohjeita rikottiin.

Kantajan esimiehen suorittama arviointi tavoitteista ja pätevyydestä ei ole suoritusten arviointia koskevien ohjeiden mukainen siltä osin kuin se perustuu suhteelliseen arviointiin jaostossa, yksikössä ja osastolla sen sijaan, että se perustuisi kantajan saavutuksiin ja näyttöön pätevyydestä. Johtava lakimies ja henkilöstöasioiden pääosasto hyväksyivät tämän virheellisen arvioinnin ja sovelsivat sitä, joten nämäkin päätökset ovat lainvastaisia.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu perusteluvelvollisuuden noudattamatta jättämiseen ja suoritusten arviointia koskevien ohjeiden 3 luvun 4 kohdan rikkomiseen.

Kantaja väittää, että vastaaja ei perustellut arviointikertomusta asianmukaisesti, koska kantajan ja hänen esimiehensä väliset keskustelut eivät ilmene siitä ja koska esitetyt perustelut ovat riittämättömät sen ymmärtämiseksi, miksi kantaja ei yltänyt edellisvuoden tasolle.

Neljäs kanneperuste, joka perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen ja siihen, että kantajan suorituksia ei arvioitu oikeudenmukaisesti, objektiivisesti ja kattavasti – Hyvää hallintoa koskevaa velvoitetta ja huolellisuusvelvoitetta ei noudatettu – Suoritusten arviointia koskevia ohjeita rikottiin.

Kantaja katsoo, että hänen esimiehensä suorittamassa arvioinnissa, jonka johtava lakimies ja henkilöstöasioiden pääosasto hyväksyivät, ei otettu asianmukaisesti huomioon kaikkia seikkoja ja siinä on ilmeisiä virheitä.

Viides kanneperuste, joka perustuu perusteluvelvollisuuden noudattamatta jättämiseen ja ilmeiseen arviointivirheeseen siltä osin kuin on kyse esimiehen suorittamasta tarkistuksesta ja erityisesti siitä, että kantajaa ei ylennetty tehtäväryhmään D.

Kantaja väittää, että hän täytti kaikki ylennykseen vaadittavat kriteerit erityisesti sen vuoksi, että hän on suoriutunut hyvin nykyisessä tehtävässään, hänellä on kyky ja mahdollisuudet suoriutua tehtävässä ylemmällä tasolla, minkä hänen esimiehensä on useaan otteeseen vahvistanut hänelle, ja hän on osoittanut olevansa motivoitunut työskentelemään ylemmällä tasolla, kun otetaan erityisesti huomioon se, että hän on jatkuvasti hoitanut vastaavia ylemmän tasoisia tehtäviä. Kantaja väittää, että vastaaja ei perustellut päätöstään olla ylentämättä häntä. Perusteluja ei esitetty johtavan lakimiehen päätöksessä sen paremmin kuin henkilöstöasioiden pääosaston päätöksessäkään.

Kuudes kanneperuste, joka perustuu siihen, että kuulluksi tulemista koskevaa oikeutta loukattiin.

Vuoden 2019 suorituksia koskevat tulokset eivät vastaa kahden kesken käytyä keskustelua suorituksista ja tulivat yllätyksenä kantajalle.

____________