Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.11.2018 – Banco Santander v. komissio
(asia T-227/10)1
(Valtiontuet – Yhteisöverosäännökset, joiden perusteella yritykset, joiden verotuksellinen kotipaikka on Espanjassa, voivat kirjata omistusosuuksien hankkimisesta yrityksissä, joiden verotuksellinen kotipaikka on ulkomailla, johtuvan liikearvon kuluksi – Päätös, jossa tuki todetaan yhteismarkkinoille soveltumattomaksi, ja jossa määrätään se perittäväksi takaisin – Valtiontuen käsite – Valikoivuus – Viitejärjestelmä – Poikkeus – Kohtelun erilaisuus – Erilaisen kohtelun perusteltavuus – Toimenpiteestä hyötyvät yritykset – Luottamuksensuoja)
Oikeudenkäyntikieli: espanja
Asianosaiset
Kantaja: Banco Santander, SA (Santander, Espanja) (edustajat: aluksi asianajajat J. Buendía Sierra, E. Abad Valdenebro, M. Muñoz de Juan ja R. Calvo Salinero, sitten J. Buendía Sierra, E. Abad Valdenebro, R. Calvo Salinero ja asianajaja A. Lamadrid de Pablo)
Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: R. Lyal ja C. Urraca Caviedes)
Oikeudenkäynnin kohde
SEUT 263 artiklaan perustuva kanne, jolla vaaditaan Espanjassa sovelletusta omistusosuuden hankkimisesta ulkomaisissa kohteissa johtuvan liikearvon kirjaamisesta kuluksi 28.9.2009 tehdyn komission päätöksen C 45/07 (ex NN 51/07, ex CP 9/07) (EUVL 2011, L 7, s. 48) 1 artiklan 1 kohdan ja toissijaisesti kyseisen päätöksen 4 artiklan kumoamista.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Banco Santander, SA vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.
____________
1 EUVL C 195, 17.7.2010.