Language of document :

Kanne 11.3.2022 – Euroopan komissio v. Italian tasavalta

(asia C-197/22)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: G. Gattinara, E. Sanfrutos Cano)

Vastaaja: Italian tasavalta

Vaatimukset

Komissio vaatii, että unionin tuomioistuin

1)    toteaa, että Italian tasavalta ei ole noudattanut ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta 3.11.1998 annetun neuvoston direktiivin 98/83/EY (EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32) 4 artiklan 1 kohdan, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin liitteessä I olevan B osan kanssa, mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä direktiivin 98/83/EY liitteessä I olevassa B osassa mainittujen arvojen noudattamiseksi

–    arseenipitoisuuden osalta Bagnoregion kunnassa vuodesta 2018 lähtien, Civitella d’Aglianon kunnassa vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla, vuoden 2019 jälkimmäisellä puoliskolla ja vuodesta 2020 lähtien vuoden 2021 jälkimmäistä puoliskoa lukuun ottamatta, Fabrica di Roman kunnassa vuonna 2013 ja vuodesta 2015 lähtien, Farnesen kunnassa vuonna 2013 ja sen jälkeen vuodesta 2018 lähtien, Ronciglionen kunnassa vuonna 2013 ja sen jälkeen vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla, vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla ja vuodesta 2020 lähtien ja Tuscanian kunnassa vuodesta 2018 lähtien vuoden 2019 ensimmäistä puoliskoa lukuun ottamatta

–    fluoridipitoisuuden osalta Bagnoregion kunnassa vuodesta 2018 lähtien vuoden 2019 ensimmäiseen puoliskoon asti ja Fabrica di Roman kunnassa vuonna 2018, vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla ja vuoden 2021 jälkimmäisellä puoliskolla

2)    toteaa, että Italian tasavalta ei ole noudattanut direktiivin 98/83/EY 8 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut mahdollisimman pian korjaavia toimenpiteitä veden laadun parantamiseksi Bagnoregion, Civitella d’Aglianon, Fabrica di Roman, Farnesen, Ronciglionen ja Tuscanian kunnissa arseenipitoisuuden osalta ja Bagnoregion ja Fabrica di Roman kunnissa fluoridipitoisuuden osalta

3)    velvoittaa Italian tasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäisessä kanneperusteessaan komissio katsoo, että Italian tasavalta ei ole noudattanut direktiivin 98/83/EY 4 artiklan 1 kohdan, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin liitteen I kanssa, mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole varmistanut kyseisen direktiivin liitteessä I olevassa B osassa arseenille ja fluoridille säädettyjen arvojen noudattamista. Tarkemmin sanottuna arseenipitoisuuden osalta tämä noudattamatta jättäminen koskee Bagnoregion kuntaa vuodesta 2018 lähtien, Civitella d’Aglianon kuntaa vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla, vuoden 2019 jälkimmäisellä puoliskolla ja vuodesta 2020 lähtien vuoden 2021 jälkimmäistä puoliskoa lukuun ottamatta, Fabrica di Roman kuntaa vuonna 2013 ja vuodesta 2015 lähtien, Farnesen kuntaa vuonna 2013 ja sen jälkeen vuodesta 2018 lähtien, Ronciglionen kuntaa vuonna 2013 ja sen jälkeen vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla, vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla ja vuodesta 2020 lähtien ja Tuscanian kuntaa vuodesta 2018 lähtien vuoden 2019 ensimmäistä puoliskoa lukuun ottamatta. Nämä laiminlyönnit jatkuvat edelleen. Fluoridipitoisuuden osalta direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa, luettuna yhdessä liitteen I kanssa, säädetyn velvoitteen noudattamatta jättäminen koskee Bagnoregion kuntaa vuodesta 2018 lähtien vuoden 2019 ensimmäiseen puoliskoon asti ja Fabrica di Roman kuntaa vuonna 2018, vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla ja vuoden 2021 jälkimmäisellä puoliskolla.

Toisessa kanneperusteessa komissio katsoo, että Italian tasavalta ei ole noudattanut direktiivin 98/83/EY 8 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut mahdollisimman pian korjaavia toimenpiteitä veden laadun parantamiseksi Bagnoregion, Civitella d’Aglianon, Fabrica di Roman, Farnesen, Ronciglionen ja Tuscanian kunnissa arseenipitoisuuden osalta ja Bagnoregion ja Fabrica di Roman kunnissa fluoridipitoisuuden osalta.

____________