Tiedonanto virallisessa lehdessä

 

Anna Herrero Romeun 1.10.2002 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

    (Asia T-298/02)

    Oikeudenkäyntikieli: espanja

Anna Herrero Romeu, kotipaikka Bryssel, on nostanut 1.10.2002 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajan edustajina ovat asianajajat Ramón García-Gallardo Gil-Fournier ja Javier Guillem-Carrau.

Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

(kumoaa nimittävän viranomaisen 10.6.2002 tekemän päätöksen, jossa kantajalle ei ole tunnustettu oikeutta saada ulkomaankorvausta ja muita tähän liittyviä korvauksia asiassa Lozano annetun tuomion mukaisesti

(velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.

Kanneperusteet ja oikeudelliset perustelut

Kantaja, joka on vastaajana olevan toimielimen virkamies, vastustaa tällä kanteellaan nimittävän viranomaisen päätöstä, jossa hänelle ei ole tunnustettu oikeutta saada ulkomaankorvausta (henkilöstösääntöjen liitteessä VII oleva 4 artikla), johon kantaja katsoo olevansa oikeutettu, koska hänen tavanomainen asuinpaikkansa ja paikka, johon hänellä oli luontaiset siteet, oli henkilöstösäännöissä tarkoitettuna ajanjaksona Barcelona eikä Bryssel.

Vaatimustensa tueksi kantaja väittää seuraavaa:

( Tosiseikkoja koskeva ilmeinen arviointivirhe, sillä riidanalaisessa päätöksessä ei pidetä Espanjan itsehallintoalueen edustustolle Brysselissä tehtyä työtä "toiselle valtiolle suoritettuna palveluksena" eikä toisaalta oteta huomioon kantajan henkilökohtaista tilannetta ja hänen vahvoja siteitään asemamaahan.

( Syrjintäkiellon periaatteen loukkaaminen, sillä olennaisesti samanlaisia henkilökohtaisia tilanteita on kohdeltu eri tavalla, kun Saksan osavaltioiden tai Yhdistyneen kuningaskunnan alueiden edustustoista Brysselissä palvelukseen otettujen tiettyjen virkamiesten osalta ei ole otettu huomioon työskentelyjaksoa ennen heidän palvelukseenottoaan siten, että se olisi laskettu mukaan henkilöstösäännöissä tarkoitettuun ajanjaksoon.

Kantaja väittää lisäksi, että perusteluvelvollisuus on laiminlyöty.

____________