Kanne 28.4.2014 – Argus Security Projects v. komissio
(Asia T-266/14)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Argus Security Projects Ltd (Limassol, Kypros) (edustajat: asianajajat T. Bontinck ja E. van Nuffel d’Heynsbroeck)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
kumoamaan EUBAM Libyan päätöksen olla hyväksymättä tarjousta, jonka Agnus-yhtiö teki turvallisuuspalvelujen suorittamista Euroopan unionin Libyassa toteutettavaa yhdennetyn rajavalvonnan avustusoperaation yhteydessä koskevassa tarjouskilpailussa (sopimus EUBAM-13-020), ja tehdä hankintasopimus Gardan kanssa
velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.
Ensimmäinen kanneperuste perustuu varainhoitoasetuksen1 110 artiklan, tarjouspyyntöasiakirjoissa tarjouskilpailun ratkaisemiselle vahvistettujen sääntöjen ja erityisesti tarjoajille annettujen ohjeiden 4.1 ja 4.2 kohdan rikkomiseen sekä tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja syrjintäkiellon periaatteen loukkaamiseen, koska EUBAM ei kantajien mukaan tarkistanut kohtuudella edellytettävällä vähimmäistarkkuudella toimijan, jonka kanssa se teki hankintasopimuksen, kykyä täyttää hankintasopimusta hankintasopimuksen ehtojen mukaisesti eikä käyttänyt valitulta tarjoukselta odotettuja teknisiä laatuvaatimuksia.
Kantaja väittää, että toimijan, jonka kanssa hankintasopimus tehtiin, vakavat puutteet ja sen kyvyttömyys täyttää tekemäänsä hankintasopimusta, paljastavat epärealistisen tarjouksen, jota hankintaviranomaisen ei olisi pitänyt hyväksyä.
Toinen kanneperuste perustuu hankintasopimuksen alkuperäisten ehtojen sellaiseen olennaiseen muuttamiseen, joka on omiaan vääristämään tarjouskilpailun tulosta.
Kantaja väittää, että yhteydet niiden pisteiden välillä, jotka annettiin toimijalle, jonka kanssa hankintasopimus tehtiin, ja kantajalle kaikkien arviointiperusteiden perusteella, olisivat kääntyneet toisinpäin, jos hyväksyttyä tarjousta olisi arvioitu siten, että huomioon olisi otettu olosuhteet, joissa yritys, jonka kanssa hankintasopimus tehtiin, täyttää kyseisen hankintasopimuksen.
Kolmas kanneperuste perustuu perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiin, koska hankintaviranomainen ei kantajan mukaan noudattanut varainhoitoasetuksen 113 artiklaa eikä varainhoitoasetuksen soveltamisasetuksen2 161 artiklan 2 kohtaa, sillä tarjouksen ominaisuuksia ja suhteellisia etuja ei ilmoitettu 15 kalenteripäivän määräajassa siitä lukien, kun kantaja esitti tätä koskevan pyynnön.
________________________1 Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25.10.2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, s. 1).
2 Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä 29.10.2012 annettu komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012 (EUVL L 362, s. 1).