VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)
29 päivänä syyskuuta 2011
Asia F‑72/10
Mario Paulo da Silva Tenreiro
vastaan
Euroopan komissio
Henkilöstö – Virkamiehet – Palvelukseenotto – Henkilöstösääntöjen 7 artiklan 1 kohta – Henkilöstösääntöjen 29 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta – Ilmeinen arviointivirhe – Harkintavallan väärinkäyttö – Perustelut
Aihe: SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa Mario Paulo da Silva Tenreiro vaatii yhtäältä sen Euroopan komission tekemän päätöksen, jolla hylättiin kantajan hakemus oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden pääosaston osaston E ”oikeusasiat” johtajan virkaan, ja K:n nimittämistä tähän virkaan koskevan päätöksen kumoamista sekä toisaalta sen komission päätöksen, jolla päätettiin oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden pääosaston osaston F ”turvallisuus” johtajan viran täyttämistä koskeva menettely, ja P:n nimittämistä tähän virkaan koskevan päätöksen kumoamista.
Ratkaisu: Kanne hylätään. Kantaja velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Tiivistelmä
1. Virkamiehet – Avoin virka – Viran täyttäminen ylennyksen tai siirron kautta – Hakijoiden ansioiden vertailu
(Henkilöstösääntöjen 7 artiklan 1 kohta ja 29 artiklan 1 kohta)
2. Virkamiehet – Ilmoitus avoimesta virasta – Täytettävää virkaa koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistaminen
(Henkilöstösääntöjen 29 artikla)
1. Nimittävällä viranomaisella nimitysasioissa olevan laajan harkintavallan käyttö edellyttää, että se tutkii huolellisesti ja puolueettomasti hakemukset ja ottaa tunnollisesti huomioon avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa esitetyt vaatimukset, joten sen on hylättävä kaikki hakijat, jotka eivät vastaa näitä vaatimuksia. Avointa virkaa koskeva ilmoitus on nimittäin oikeudellinen kehys, jonka kyseinen viranomainen asettaa itse itselleen ja jota sen pitää noudattaa pikkutarkasti.
Sen valvomista varten, että nimittävä viranomainen ei ole ylittänyt tämän oikeudellisen kehyksen rajoja, tuomioistuimelle kuuluu ensimmäiseksi tiedon hankkiminen edellytyksistä, joita avoimen viran täyttämiselle on asetettu, minkä jälkeen sen on tarkastettava, täyttääkö kyseiseen virkaan valittu hakija todellakin nämä edellytykset. Lopuksi sen on tutkittava, ettei kyseinen viranomainen ole tehnyt ilmeistä arviointivirhettä kantajan kykyjen osalta pitäessään toista hakijaa parempana.
Kun otetaan huomioon ne seikat, joihin hallinto on voinut perustaa arvionsa, tällaisen tarkastelun on kuitenkin rajoituttava sen selvittämiseen, onko hallinto pitäytynyt sallituissa rajoissa, ja sen toteamiseen, ettei se ole käyttänyt harkintavaltaansa ilmeisen virheellisellä tavalla. Tuomioistuin ei siis voi korvata omalla arvioinnillaan nimittävän viranomaisen hakijoiden pätevyyksistä suorittamaa arviota.
(ks. 48–50 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: yhdistetyt asiat 341/85, 251/86, 258/86, 259/86, 262/86, 266/86, 222/87 ja 232/87, van der Stijl ja Cullington v. komissio, 28.2.1989, 51 kohta
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑169/89, Frederiksen v. parlamentti, 11.12.1991, 69 kohta; asia T‑21/96, Giannini v. komissio, 19.3.1997, 20 kohta; asia T‑159/96, Wenk v. komissio, 12.5.1998, 63–65 ja 72 kohta; asia T‑152/00, E v. komissio, 19.9.2001, 29 kohta; asia T‑174/02, Wieme v. komissio, 14.10.2003, 38 kohta; asia T‑248/02, Faita v. ETSK, 11.11.2003, 71 kohta; asia T‑370/03, Wunenburger v. komissio, 5.7.2005, 51 kohta ja asia T‑45/04, Tzirani v. komissio, 4.7.2006, 46, 48 ja 49 kohta
2. Nimittävällä viranomaisella on laaja harkintavalta määrittää täytettäviä virkoja varten vaadittuja kelpoisuuksia ja vain ilmeinen arviointivirhe kyseisen viran täyttämistä koskevien vähimmäisedellytysten määrittämisessä voi saada aikaan avointa virkaa koskevan ilmoituksen lainvastaisuuden.
(ks. 61 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑132/89, Gallone v. neuvosto, 16.10.1990, 27 kohta; asia T‑135/00, Morello v. komissio, 12.12.2002, 69 kohta ja asia T‑93/03, Konidaris v. komissio, 11.7.2007, 72 kohta