Kanne 30.1.2024 – Euroopan komissio v. Belgian kuningaskunta

(Asia C-68/24)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: E. Schmidt ja F. van Schaik)

Vastaaja: Belgian kuningaskunta

Vaatimukset

Komissio vaatii, että unionin tuomioistuin

toteaa, että Belgian kuningaskunta ei ole noudattanut vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta ja neuvoston direktiivin 2010/18/EU kumoamisesta 20.6.2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin¹ 20 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä tai se ei ainakaan ole ilmoittanut tästä komissiolle

velvoittaa Belgian kuningaskunnan maksamaan komissiolle seuraavien rahamäärien suuruisen uhkasakon ja kiinteämääräisen hyvityksen:

SEUT 260 artiklan 3 kohdan nojalla 3 360 euroa päivässä kerrottuna niiden päivien lukumäärällä, joina jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen on jatkunut kansallisen oikeusjärjestyksen osaksi saattamiselle direktiivissä säädetyn määräajan päättymistä seuraavasta päivästä rikkomisen päättymispäivään tai, jollei rikkominen pääty, siihen päivään asti, jona tuomio nyt käsiteltävässä asiassa julistetaan, tai

2 352 000 euron kiinteämääräisen hyvityksen.

toteaa, että jos ensimmäisessä luetelmakohdassa todettu jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen jatkuu vielä nyt käsiteltävässä asiassa annettavan tuomion julistamispäivänä, Belgian kuningaskunta velvoitetaan maksamaan komissiolle 15 120 euroa viivästymisen jokaiselta päivältä laskettuna tässä asiassa annettavan unionin tuomioistuimen tuomion julistamispäivästä siihen päivään asti, jona Belgian kuningaskunta täyttää direktiivin (EU) 2019/1158 mukaiset velvoitteensa täysimääräisesti

velvoittaa Belgian kuningaskunnan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Määräaika direktiivin saattamiselle osaksi kansallista oikeusjärjestystä on päättynyt 2.8.2022.

Direktiivin (EU) 2019/1158 tavoitteena on unionin oikeussääntöjen lujittaminen ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen vahvistamalla vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat isyysvapaata, vanhempainvapaata ja omaishoitovapaata sekä joustavia työjärjestelyjä työntekijöille, jotka ovat vanhempia, tai omaistaan hoitaville. Direktiivin (EU) 2019/1158 20 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 2.8.2022 ja ilmoitettava tästä viipymättä komissiolle.

Belgian kuningaskunta ei ole noudattanut näitä velvoitteita. Tämän vuoksi komissio lähetti 21.9.2022 Belgian kuningaskunnalle virallisen huomautuksen. Viralliseen huomautukseen annetuista vastauksista ilmeni, että Belgian oli vielä toteutettava tarvittavat toimenpiteet direktiivin (EU) 2019/1158 noudattamiseksi täysimääräisesti. Koska tarvittavia toimenpiteitä ei ollut ajan kuluessa vieläkään toteutettu tai komissiolle ei ainakaan ollut ilmoitettu niiden täysimääräisestä täytäntöönpanosta, komissio lähetti 19.4.2023 Belgian kuningaskunnalle perustellun lausunnon. Vastauksena perusteltuun lausuntoon Belgian kuningaskunta myönsi 19.6.2023 päivätyssä kirjeessä, ettei direktiiviä (EU) 2019/1158 ollut pantu täysimääräisesti täytäntöön asetetussa määräajassa, ja esitti komissiolle katsauksen toimenpiteistä, jotka oli vielä toteutettava direktiivin (EU) 2019/1158 noudattamiseksi täysimääräisesti.

Komissio katsoo, että Belgian kuningaskunta ei ole noudattanut direktiivin (EU) 2019/1158 20 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, joiden mukaan sen oli saatettava direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 2.8.2022 ja ilmoitettava viipymättä tästä komissiolle. Näin ollen SEUT 260 artiklan 3 kohdan soveltamisen edellytykset täyttyvät.

Komissio vaatii unionin tuomioistuinta velvoittamaan SEUT 260 artiklan 3 kohdan nojalla Belgian kuningaskunnan maksamaan kiinteämääräisen hyvityksen ja uhkasakon, joiden rahamäärän komissio on laskenut taloudellisista seuraamuksista rikkomusmenettelyissä annetun tiedonannon¹ perusteella.

____________

¹ EUVL 2019, L 188, s. 79.

¹ EUVL 2023, C 2, s. 1.