Kanne 19.12.2013 – Axa Versicherung v. komissio
(Asia T-677/13)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asianosaiset
Kantaja: Axa Versicherung AG (Köln, Saksa) (edustajat: asianajaja C. Bahr, asianajaja S. Dethof ja asianajaja A. Malec)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
kumoamaan riitautetun epäävän päätöksen
toissijaisesti, kumoamaan osittain riitautetun epäävän päätöksen
velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kantaja riitauttaa komission 29.10.2013 tekemän päätöksen, joka koskee kantajan uudistettuja hakemuksia saada tutustua asiaa COMP/39.125 – Autonlasi koskeviin komission asiakirjoihin.
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.
Ensimmäinen kanneperuste: Asetuksen (EY) N:o 1049/20011 2 ja 4 artiklan mukaisen velvollisuuden, jonka mukaan pyydetyt asiakirjat on tutkittava konkreettisesti ja erikseen, laiminlyönti
Kantaja väittää tältä osin, ettei komissio ole noudattanut velvollisuuttaan tutkia pyydettyjä asiakirjoja konkreettisesti ja erikseen asetuksen N:o 1049/2001 2 ja 4 artiklan mukaisesti. Sen sijaan se luokitteli kyseiset asiakirjat lainvastaisesti muodollisilla perusteilla.
Toinen kanneperuste: Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen ja kolmannen luetelmakohdan ja 4 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan rikkominen, koska oikeutta saada tutustua asiakirja-aineiston tiettyihin asiakirjoihin ei annettu.
Tämän kanneperusteen yhteydessä kantaja esittää, että komissio on lainvastaisesti tulkinnut asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan poikkeussäännöksen soveltamisalaa liian laajasti. Kantaja katsoo, ettei asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisia taloudellisia etuja vahingoiteta ja ettei komissio voi vedota asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannen luetelmakohdan mukaiseen tutkintatoimien tarkoituksen suojaan.
Päätöksentekomenettelyä ei myöskään vahingoiteta vakavasti (asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdan toinen alakohta).
Lisäksi komissio katsoo virheellisesti, ettei ylivoimainen yleinen etu edellytä pyydettyjen asiakirjojen ilmaisemista.
Kolmas kanneperuste: Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohdan rikkominen, koska tiettyjen asiakirjojen tutustuttavaksi antamisesta on kieltäydytty kokonaan.
– Kantaja esittää tältä osin, ettei komissio ole antanut kyseisiä asiakirjoja tutustuttavaksi myöskään vain osittain ja on siten rikkonut asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohtaa. Kantaja väittää, ettei komissio ole asetuksen N:o 1049/2001 säännösten vastaisesti tutkinut sitä, onko osa asiakirjoista annettava tutustuttaviksi.
Neljäs kanneperuste: Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen ja kolmannen luetelmakohdan ja 4 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan ja 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen, koska komission asiakirja-aineiston sisällysluettelon täydellisen version tutustuttavaksi antamisesta on kieltäydytty.
Tämän kanneperusteen yhteydessä kantaja väittää, että komissio tulkitsee liian laajasti asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan poikkeuksia myös kantajan pyynnön saada tutustua sisällysluettelon täydelliseen versioon osalta. Kantaja katsoo, ettei myöskään tältä osin voida vahingoittaa asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisia taloudellisia etuja tai asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannen luetelmakohdan mukaista tutkintatoimien tarkoitusta.
Lisäksi kantaja väittää, ettei myöskään asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaista yksityiselämän suojaa vahingoiteta.
Viides kanneperuste: Perusteluvelvollisuuden loukkaaminen
– Kantaja väittää, että komissio on käyttänyt kantajan asiakirjoihin tutustumisesta esittämän hakemuksen hylkäämisessä vain yleisiä toteamuksia eikä ole käsitellyt vaaditulla tavalla yksittäisiä asiakirjoja tai oikein muodostettuja asiakirjaryhmiä.
____________1 Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, s. 43).