Asia T‑247/14

Meica Ammerländische Fleischwarenfabrik Fritz Meinen GmbH & Co. KG

vastaan

sisämarkkinoiden harmonisointivirasto

(tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Yhteisön tavaramerkki – Väitemenettely – Hakemus kuviomerkin STICK MiniMINI Beretta rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi – Aikaisempi yhteisön sanamerkki MINI WINI – Suhteellinen hylkäysperuste – Sekaannusvaaran puuttuminen – Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta – Asetuksen (EY) N:o 216/96 8 artiklan 3 kohta 

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 4.2.2016

1.      Yhteisön tavaramerkki – Muutoksenhakumenettely – Valituslautakuntien käsiteltäväksi saatettu valitus – Vastaaja riitauttaa huomautuksissaan riidanalaisen päätöksen – Asetuksen N:o 207/2009 60 artiklassa säädettyjen edellytysten soveltamatta jättäminen

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 60 artikla; komission asetuksen N:o 216/96 8 artiklan 3 kohta)

2.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Väite, jonka on tehnyt sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltija, joka on sama tai samankaltainen kuin haettu tavaramerkki ja joka on rekisteröity samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten – Sekaannusvaara haetun tavaramerkin ja aikaisemman tavaramerkin välillä – Arviointiperusteet

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

3.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Väite, jonka on tehnyt sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltija, joka on sama tai samankaltainen kuin haettu tavaramerkki ja joka on rekisteröity samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten – Sekaannusvaara haetun tavaramerkin ja aikaisemman tavaramerkin välillä – Rekisteröimisen epääminen, vaikka suhteellinen hylkäysperuste on olemassa ainoastaan osassa unionia

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

4.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Väite, jonka on tehnyt sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltija, joka on sama tai samankaltainen kuin haettu tavaramerkki ja joka on rekisteröity samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten – Kyseessä olevien tavaramerkkien samankaltaisuus – Arviointiperusteet – Moniosainen tavaramerkki

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

5.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Väite, jonka on tehnyt sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltija, joka on sama tai samankaltainen kuin haettu tavaramerkki ja joka on rekisteröity samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten – Sekaannusvaara haetun tavaramerkin ja aikaisemman tavaramerkin välillä – Aikaisemman tavaramerkin vahva erottamiskyky – Arviointiperusteet

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

6.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Väite, jonka on tehnyt sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltija, joka on sama tai samankaltainen kuin haettu tavaramerkki ja joka on rekisteröity samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten – Sekaannusvaara haetun tavaramerkin ja aikaisemman tavaramerkin välillä – Kuviomerkki STICK MiniMINI Beretta ja sanamerkki MINI WINI

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

1.      Sisämarkkinoilla toimivan yhdenmukaistamisviraston (tavaramerkit ja mallit) valituslautakuntien menettelysäännöistä annetun asetuksen N:o 216/96 8 artiklan 3 kohdan sanamuodosta käy ilmi, että valituslautakunnassa käydyssä menettelyssä vastaaja voi huomautuksissaan käyttää oikeuttaan riitauttaa riidanalainen päätös. Vastaajalla on siis pelkästään vastaaja-asemansa perusteella oikeus riitauttaa erityisesti väiteosaston päätöksen pätevyys. Lisäksi mainitussa säännöksessä ei rajoiteta tätä oikeutta koskemaan ainoastaan niitä perusteita, jotka on jo esitetty valituksessa. Siinä nimittäin säädetään, että vaatimusten on koskettava sellaista seikkaa, jota ei ole esitetty valituksessa. Kyseisessä säännöksessä ei sitä paitsi viitata lainkaan siihen seikkaan, olisiko vastaajalla ollut mahdollisuus itse valittaa riidanalaisesta päätöksestä. Mainittu päätös voidaan siten riitauttaa joko yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 207/2009 60 artiklassa tarkoitetulla itsenäisellä valituksella tai asetuksen N:o 216/96 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuilla vaatimuksilla.

Siitä, että katsottaisiin, että kantajan vastauksensa yhteydessä esittämät vaatimukset voidaan ottaa tutkittaviksi, ei seuraa, että valituslautakunnassa käytävän menettelyn vastaajalla olisi mahdollisuus tehdä valitus ilman velvollisuutta noudattaa asetuksen N:o 207/2009 60 artiklassa säädettyjä määräaikoja ja maksaa siinä säädettyä valitusmaksua. Asetuksen N:o 216/96 8 artiklan 3 kohdan sanamuodosta käy näet selvästi ilmi, että mahdollisuus esittää vaatimuksia, joiden tarkoituksena on riitautetun päätöksen mitätöiminen tai muuttaminen valituksessa mainitsemattomilta osin, koskee ainoastaan inter partes ‑menettelyjä. Nämä vaatimukset on esitettävä tällaisten menettelyjen yhteydessä toimitetuissa vastauksissa. Tästä syystä tässä säännöksessä säädetään, että tällaiset vaatimukset tulevat aiheettomiksi, jos kantaja peruuttaa valituksensa valituslautakunnassa. Jotta väiteosaston päätös voidaan riitauttaa, asetuksen N:o 207/2009 60 artiklassa säädetty itsenäinen valitus on näin ollen ainoa oikeussuojakeino, jonka avulla varmistetaan, että kantaja voi esittää tietyt väitteensä. Tästä seuraa, että asetuksen N:o 216/96 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut vaatimukset, joiden tarkoituksena on riitautetun päätöksen mitätöiminen tai muuttaminen valituksessa mainitsemattomilta osin, eroavat asetuksen N:o 207/2009 60 artiklassa tarkoitetusta valituksesta. Näin ollen asetuksen N:o 207/2009 60 artiklassa säädettyjä edellytyksiä ei sovelleta mainittuihin vaatimuksiin.

Tämän perusteella vastaaja, joka esittää vastauksensa yhteydessä ja asetetussa määräajassa vaatimuksia, joissa vaadittiin väiteosaston päätöksen muuttamista, ei tarvitse noudattaa asetuksen N:o 207/2009 60 artiklassa säädettyjä määräaikoja ja maksaa siinä säädettyä valitusmaksua.

(ks. 22–25 kohta)

2.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 32–34, 37 ja 66 kohta)

3.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 38 kohta)

4.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 45–47 ja 53 kohta)

5.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 67 ja 68 kohta)

6.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 73–80 kohta)