Asia T‑299/11
(julkaistu otteina)
European Dynamics Luxembourg SA ym.
vastaan
sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)
Julkiset palveluhankinnat – Tarjouspyyntömenettely – Ohjelmahallinnointia, projektinhallintaa ja teknistä konsultointia informaatioteknologian alalla koskevien ulkopuolisen suorittamien palvelujen tarjoaminen – Tarjoajan sijoittaminen etusijajärjestykseen – Sopimuksen tekoperusteet – Yhtäläiset mahdollisuudet – Avoimuus – Ilmeinen arviointivirhe – Perusteluvelvollisuus – Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Mahdollisuuden menettäminen
Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 7.10.2015
1. Euroopan unionin julkiset hankinnat – Tarjouspyyntömenettely – Velvollisuus noudattaa tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta – Velvollisuus huolehtia yhdenvertaisista mahdollisuuksista ja noudattaa avoimuusperiaatetta – Ulottuvuus – Sellaisen tekoperusteen, jota ei ole mainittu tarjouspyyntöasiakirjoissa tai josta ei ole ilmoitettu etukäteen tarjoajille, eri osatekijöiden painottamista ei voida hyväksyä
(Neuvoston asetuksen N:o 1605/2002 89 artiklan 1 kohta)
2. Euroopan unionin julkiset hankinnat – Sopimuksen tekeminen tarjouspyynnön perusteella – Toimielinten harkintavalta – Tuomioistuinvalvonta – Rajat
3. Euroopan unionin julkiset hankinnat – Tarjouspyyntömenettely – Hankintasopimuksen sopimuspuolen valinta – Tekoperusteet – Velvollisuus noudattaa tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja avoimuuden periaatetta – Ulottuvuus – Selkeyden ja täsmällisyyden puuttuminen – Perusteluvelvollisuuden laiminlyönti
(SEUT 296 artiklan toinen kohta; neuvoston asetuksen N:o 1605/2002 100 artiklan 2 kohta)
4. Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Päätöksen perusteluissa, jotka ovat muilta osin riittävät, oleva tosiseikkoja koskeva virhe tai laskuvirhe ei vaikuta päätöksen lainmukaisuuteen
(SEUT 296 artikla)
5. Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Palveluja koskevan julkisen hankinnan tekomenettelyn yhteydessä tehty päätös tarjouksen hylkäämisestä – Velvollisuus ilmoittaa kirjallisen pyynnön jälkeen valitun tarjouksen ominaisuudet ja suhteelliset edut sekä sopimuspuoleksi valitun nimi – Hankintaviranomaisella ei ole velvollisuutta toimittaa tarkkaa vertailevaa analyysiä hyväksytystä tarjouksesta ja hylätyn tarjoajan tarjouksesta – Vastausten, jotka toimielin antaa hylätyn tarjoajan esittämiin pyyntöihin, huomioon ottaminen perusteluina – Rajat
(SEUT 296 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1605/2002 100 artiklan 2 kohta; komission asetuksen N:o 2342/2002 149 artiklan 3 kohta)
6. Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Vastuun syntymisen edellytykset – Syy-yhteys – Vahinko, joka tarjoajalle syntyy hankintasopimuksen menettämisestä tarjouskilpailumenettelyssä – Toimielimen tekemä hankintasopimuksen sopimuspuolen valintaa koskeva päätös, jolla loukataan yhtäläisten mahdollisuuksien periaatetta ja avoimuusperiaatetta ja jossa on tehty ilmeisiä arviointivirheitä – Syy-yhteyden olemassaolo
(SEUT 340 artiklan toinen kohta)
7. Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Vastuun syntymisen edellytykset – Lainvastaisesta toimesta aiheutunut todellinen ja varma vahinko – Käsite – Julkisen hankintasopimuksen sopimuspuoleksi valituksi tulemista koskevan mahdollisuuden menettäminen kuuluu todellisen ja varman vahingon käsitteen soveltamisalaan – Arviointiperusteet
(SEUT 340 artiklan toinen kohta; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla)
8. Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Vahinko – Arvioiminen – Sellaisten seikkojen puuttuminen, joiden perusteella unionin tuomioistuimet voivat ottaa kantaa unionin tekemät lainvastaisuudet toteavassa tuomiossa – Korvauksen määrittäminen menettelyn myöhemmässä vaiheessa
(SEUT 340 artikla)
9. Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Vastuun syntymisen edellytykset – Lainvastaisesta toimesta aiheutunut todellinen ja varma vahinko – Vahinko, joka aiheutuu hylätyn tarjoajan maineen ja uskottavuuden vahingoittamisesta unionin tuomioistuinten kumoamassa hankintamenettelyssä – Sellainen riidanalaisen toimen kumoaminen, jolla on varmistettu aiheutuneen vahingon asianmukainen korvaaminen
(SEUT 340 artikla)
1. Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen nojalla hankintaviranomaisen on huolehdittava tarjouspyyntömenettelyn jokaisessa vaiheessa yhdenvertaisen kohtelun noudattamisesta ja näin ollen kaikkien tarjoajien yhtäläisistä mahdollisuuksista. Yhdenvertaisen kohtelun periaate merkitsee myös sitä, että tarjoajien on oltava yhdenvertaisia sekä tarjouksiaan valmistellessaan että hankintaviranomaisen arvioidessa niitä. Tämä edellyttää erityisesti, että tekoperusteet on muotoiltava tarjouspyyntöasiakirjoissa tai hankintailmoituksessa siten, että kaikki kohtuullisen valistuneet ja tavanomaisen huolelliset tarjoajat pystyvät tulkitsemaan niitä samalla tavoin, ja että tarjouksia arvioitaessa näitä tekoperusteita sovelletaan kaikkiin tarjoajiin objektiivisesti ja yhdenmukaisesti. Lisäksi avoimuusperiaate, jonka pääasiallisena tarkoituksena on taata, ettei hankintaviranomainen harjoita suosintaa tai käytä mielivaltaa, edellyttää, että kaikki sopimuksen tekomenettelyn ehdot ja yksityiskohtaiset säännöt esitetään selvästi, täsmällisesti ja yksiselitteisesti hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa siten, että yhtäältä mahdollistetaan kaikille kohtuullisen valistuneille ja tavanomaisen huolellisille tarjoajille niiden täsmällisen laajuuden ymmärtäminen ja niiden tulkitseminen samalla tavalla ja että toisaalta mahdollistetaan hankintaviranomaiselle sen tarkistaminen, vastaavatko tarjoajien tarjoukset kyseessä olevaa hankintaa säänteleviä perusteita.
Näissä olosuhteissa hankintaviranomainen ei voi suorittaa osatekijöiden painotusta, jota se ei ole etukäteen saattanut tarjoajien tietoon. Painottaessaan kyseisen tekoperusteen eri osatekijöitä, vaikka siitä ei ollut mainittu tarjouspyyntöasiakirjoissa tai ilmoitettu etukäteen tarjoajille, hankintaviranomainen on siten loukannut hylättyjen tarjoajien vahingoksi yhtäläisten mahdollisuuksien periaatetta ja avoimuusperiaatetta.
(ks. 44, 48 ja 53 kohta)
2. Ks. tuomion teksti.
(ks. 58 kohta)
3. Perusteluja on pidettävä puutteellisina SEUT 296 artiklan toisessa kohdassa, luettuna yhdessä Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun asetuksen N:o 1605/2002 100 artiklan 2 kohdan kanssa, tarkoitetulla tavalla, mikäli tarjouspyyntöasiakirjojen epätäsmällisyyden sekä tarjoajien tarjousten arviointikomitean arvioinnin suppeuden ja epämääräisyyden vuoksi niin hylätyn tarjoajan kuin unionin yleisen tuomioistuimen on mahdotonta tarkistaa vastaavan projektipäällikön ja projektipäällikön sisällyttämistä koskevan kritiikin hyväksyttävyyttä ja siten käsitellä kysymystä sitä, liittyykö siihen ilmeistä arviointivirhettä.
(ks. 85 ja 86 kohta)
4. Pelkillä tosiseikkoja koskevilla virheillä tai laskuvirheillä, joilla ei voi olla vaikutusta menettelyn lopputulokseen, ei voida perustella riitautetun toimen kumoamista.
(ks. 107 kohta)
5. Hankintaviranomaisen ei voida Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun asetuksen N:o 1605/2002 100 artiklan 2 kohdan nojalla edellyttää toimittavan tarjoajalle, jonka tarjousta ei ole hyväksytty, tämän tarjouksen hylkäämisperusteiden lisäksi pikkutarkkaa tiivistelmää tavasta, jolla tarjoajan tarjouksen jokainen yksityiskohta otettiin huomioon tarjousta arvioitaessa, eikä siltä edellytetä sen ilmoittaessa valitun tarjouksen ominaisuudet ja suhteelliset edut, että se ryhtyisi valitun tarjouksen ja hylätyn tarjoajan tarjouksen pikkutarkkaan vertailuun. Hankintaviranomaisella ei myöskään ole velvollisuutta toimittaa hylätylle tarjoajalle tämän kirjallisesta pyynnöstä täydellistä jäljennöstä arviointikertomuksesta. Unionin tuomioistuimet tarkistavat kuitenkin, onko hankintaviranomaisen tarjousten teknisessä arvioinnissa noudattama menetelmä ilmoitettu selvästi tarjouspyyntöasiakirjoissa, mukaan lukien eri tekoperusteet, niiden suhteellinen painoarvo arvioinnissa, toisin sanoen kokonaispistemäärässä, sekä kunkin tekoperusteen osalta vähimmäis- ja enimmäispistemäärä.
Lisäksi kun hankintaviranomainen lähettää kirjeen sellaisen pyynnön johdosta, jossa vaaditaan lisäselvityksiä hankintaa koskevasta päätöksestä ennen kanteen nostamista, mutta asetuksen N:o 1605/2002 soveltamissäännöstä annetun asetuksen N:o 2342/2002 149 artiklan 3 kohdassa säädetyn päivämäärän jälkeen, tämä kirje voidaan myös ottaa huomioon sen tutkimista varten, olivatko asian perustelut riittävät. Perusteluvelvollisuutta on nimittäin arvioitava niiden tietojen mukaan, jotka kantajalla on ollut käytettävissään kanteensa nostamishetkellä, ja samalla on kuitenkin selvää, että toimielimellä ei ole oikeutta vaihtaa alkuperäisiä perusteluita täysin uusiin perusteluihin.
(ks. 129 ja 130 kohta)
6. Unioni on SEUT 340 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetussa sopimussuhteen ulkopuolisessa vastuussa elintensä lainvastaisesta toiminnasta aiheutuneesta vahingosta ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: toimielinten moitittu toiminta on lainvastaista, vahinko on tosiasiallisesti syntynyt ja toiminnan ja väitetyn vahingon välillä on syy-yhteys
Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä, johon liittyy useita perustelujen puutteellisuuksia, on todettava, että ei ole mahdollista katsoa, että todettujen perustelujen puutteellisuuksien ja hylätyn tarjoajan väittämien vahinkojen välillä olisi syy-yhteys, koska perustelujen puutteellisuus ei itsessään voi johtaa unionin vastuuseen, etenkään kun se ei ole omiaan osoittamaan, että ilman tätä puutteellisuutta sopimuksen sopimuspuoleksi olisi voitu tai jopa pitänyt valita kantaja.
Sitä vastoin tarkasteltaessa yhtäältä todettujen aineellisten lainvastaisuuksien eli yhtäläisten mahdollisuuksien periaatteen ja avoimuusperiaatteen loukkaamisen ja ilmeisten arviointivirheiden ja toisaalta mahdollisuuden menettämisen välistä syy-yhteyttä on todettava, että hankintaviranomainen ei voi tyytyä väittämään, että koska sillä on hankintaviranomaisena laaja harkintavalta, se ei ollut velvollinen valitsemaan kantajaa puitesopimuksen sopimuspuoleksi. On todettava, että hankintaviranomaisen aineelliset lainvastaisuudet sen suorittamassa sopimuspuoliksi valittujen tarjoajien tarjousten yksilöllisessä ja vertailevassa arvioinnissa olivat omiaan vaikuttamaan kantajan mahdollisuuteen tulla luokitelluksi etusijajärjestysmenetelmässä ensimmäiselle tai toiselle sijalle. Tämä koskee erityisesti kyseisten tarjousten vertailevaa arviointia ensimmäisen tekoperusteen nojalla, sillä tämän arvioinnin yhteydessä hankintaviranomaisen päättelyä ohjasi tarjouspyyntöasiakirjojen selvästi virheellinen tulkitseminen.
(ks. 140–144 kohta)
7. Hylätyn tarjoajan nostamasta kanteesta, jolla vaaditaan vahingonkorvausta hankintasopimuksen sopimuspuoleksi valituksi tulemista koskevan mahdollisuuden menettämisestä, on todettava, että vaikka hankintaviranomaisen laaja harkintavalta sopimuksen antamisessa otettaisiin huomioon, kantajan mahdollisuuden menettäminen merkitsee tässä tapauksessa todellista ja varmaa vahinkoa.
Tästä on todettava, että tilanteessa, jossa unionin yleisessä tuomioistuimessa käydyn oikeudenkäynnin päättyessä on olemassa merkittävä riski siitä, että kyseinen hankintasopimus on jo pantu kokonaisuudessaan täytäntöön, se, että unionin tuomioistuimet eivät tunnusta tällaista mahdollisuuden menettämistä ja tarvetta myöntää tältä osin korvausta, olisi vastoin Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistettua tehokkaan oikeussuojan periaatetta. Tällaisessa tilanteessa hankintaa koskevan päätöksen taannehtiva kumoaminen ei tuo hylätylle tarjoajalle enää mitään etua, minkä vuoksi mahdollisuuden menettäminen on korjaamatonta. Lisäksi on otettava huomioon, että unionin yleisen tuomioistuimen presidentin välitoimimenettelyjä koskevien edellytysten vuoksi tarjoaja, jonka tarjous on arvioitu ja hylätty lainvastaisesti, voi käytännössä vain harvoin saada tällaisen päätöksen täytäntöönpanolle lykkäyksen.
Mitä tulee mahdollisuuden menettämistä koskevan vahingon laajuuteen, on otettava huomioon kyseisen hankintasopimuksen arvioitu arvo sellaisena kuin se on hyväksytty hankintailmoituksessa, kantajan tarjouksen menestymisen todennäköisyys, sopimuspuoleksi valitun kanssa tehdyn hankintasopimuksen kesto, nettovoitto, jonka kantaja olisi voinut toteuttaa kyseisen sopimuksen täytäntöönpanon kuluessa, sekä voitto, joka kantajalle on muutoin kertynyt sen johdosta, että sitä ei valittu hankintasopimuksen sopimuspuoleksi, liiallisen korvauksen estämiseksi. Lisäksi menetetyn mahdollisuuden vuoksi korvattavan kokonaismäärän selvittämiseksi vahvistettu nettovoitto on kerrottava onnistumisen todennäköisyyden asteella.
(ks. 144, 145 ja 149–154 kohta)
8. Mikäli unionin yleinen tuomioistuin ei kykene asiakirja-aineiston perusteella ottamaan lopullisesti kantaa siihen, kuinka suuri korvaus unionin on myönnettävä kantajalle mahdollisuuden menettämisestä, prosessiekonomian vuoksi on asianmukaista ratkaista unionin vastuu ensimmäisessä vaiheessa välituomiolla. Unionin tekemien lainvastaisuuksien perusteella korvattavat määrät määritetään siis myöhemmin joko asianosaisten yhteisellä sopimuksella tai – jollei sopimukseen päästä – unionin yleisessä tuomioistuimessa.
(ks. 147 kohta)
9. Hylätyn tarjoajan kanteesta, jossa vaaditaan korvausta sen maineen ja uskottavuuden vahingoittamisesta, on todettava, että se, että unionin yleinen tuomioistuin mahdollisesti kumoaa hankintaa koskevan päätöksen, riittää periaatteessa korjaamaan tästä loukkauksesta aiheutuneen vahingon ilman, että olisi tarpeen lausua siitä, onko sitä, että hankintaviranomainen luokitteli, mahdollisesti perusteettomasti hylätyn tarjoajan tarjouksen etusijajärjestysmenetelmän mukaisesti perusteettomasti pidettävä tällaisena vahingoittamisena.
(ks. 155 kohta)