Kanne 12.4.2013 – Rubinum v. komissio

(Asia T-201/13)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Rubinum, SA (Rubí, Espanja) (edustajat: asianajajat C. Bittner ja P.-C. Scheel)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 288/2013

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa pääasiallisesti seuraaviin seikkoihin:

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003¹ 13 artiklan 2 kohdan rikkominen

Kantaja väittää tässä yhteydessä, että riitautettu asetus perustuu erityisesti asetuksen N:o 1831/2003 13 artiklan 2 kohtaan ja etteivät tuon säännöksen mukaiset edellytykset täyty kanteen kohteena olevassa tapauksessa. Kantaja viittaa erityisesti siihen, että riitautettu asetus nojautuu vain olettamuksiin eikä sitä, että kyseessä oleva valmiste levittäisi antibiooteilta suojaavia resistenssejä tai että se tuottaisi toksiineja, ole millään tavoin todettu konkreettisesti.

Asetuksen N:o 1831/2003 9 artiklan 1 kohdan rikkominen

Kantaja katsoo, että komission olisi pitänyt ratkaista sille asetuksen N:o 1831/2003 10 artiklan 2 kohdan, luettuna yhdessä 7 artiklan kanssa, perusteella tehty hakemus saman asetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Asetuksen N:o 1831/2003 5 artiklan 2 kohdan rikkominen

Tältä osin kantaja katsoo osoittaneensa useissa lupamenettelyissä riittävällä tavalla, että sen valmistama rehujen lisäaine täyttää asetuksen N:o 1831/2003 5 artiklan 2 kohdan vaatimuksen siitä, ettei se vaikuta haitallisesti eläinten tai ihmisten terveyteen tai ympäristöön. Komissio ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen eivät myöskään ole osoittaneet näitä selvityksiä virheellisiksi.

Asetuksen (EY) N:o 178/2002² 6 artiklan rikkominen

Kantaja vetoaa tässä yhteydessä pääasiallisesti siihen, ettei riitautettu asetus perustu asianmukaiseen ja täydelliseen riskianalyysiin.

Asetuksen N:o 178/2002 7 artiklan 2 kohdan rikkominen

Kantaja katsoo tässä yhteydessä muun muassa, ettei komissio voi perustella riitautettua asetusta myöskään asetuksen N:o 178/2002 7 artiklan mukaisella ennalta varautumisen periaatteella. Lisäksi kantaja katsoo, että riitautettu asetus on myös ennalta varautumisen periaate huomioon ottaen asetuksen N:o 178/2002 7 artiklan 2 kohdassa säädettyjen vaatimusten vastainen.

Unionin oikeuden yleisten oikeusperiaatteiden loukkaaminen

Kantaja katsoo tässä yhteydessä, että oikeutta tulla kuulluksi, oikeutta oikeudenmukaiseen menettelyyn ja suhteellisuusperiaatetta on loukattu.

Asetuksen N:o 1831/2003 19 artiklan rikkominen

Tässä yhteydessä väitetään, ettei komissio ole noudattanut asetuksen N:o 1831/2003 19 artiklassa säädettyä elintarviketurvallisuusviranomaisen päätösten tai laiminlyöntien tarkasteltavaksi ottamista koskevaa kahden kuukauden määräaikaa vaan se on ratkaissut kantajan tekemän pyynnön elintarviketurvallisuusviranomaisen lausunnon tarkasteltavaksi ottamisesta vasta riitautetun asetuksen antamisen jälkeen. elintarviketurvallisuusviranomaisen

____________

____________

¹ Eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22.9.2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1831/2003 (EUVL L 268, s. 29).

² Elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28.1.2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002 (EYVL L 31, s. 1).