Language of document : ECLI:EU:T:2021:716

UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (seitsemäs jaosto)

20 päivänä lokakuuta 2021 (*)

Henkilöstö – Virkamiehet – Kurinpitomenettely – SEUT 266 artikla – Hallinnolliset tutkimukset – Hyvän hallinnon periaate – Puolueettomuusperiaate – Kumoamis- ja vahingonkorvauskanteet

Asiassa T-220/20,

Petrus Kerstens, kotipaikka La Forclaz (Sveitsi), edustajanaan asianajaja C. Mourato,

kantajana,

vastaan

Euroopan komissio, asiamiehinään B. Mongin ja A.-C. Simon,

vastaajana,

jossa on kyse SEUT 270 artiklaan perustuvasta vaatimuksesta yhtäältä kumota 27.3.2017 päivätty komission muistio, jolla ilmoitettiin kantajalle kurinpitomenettelyn aloittamisesta uudelleen, ja 11.7.2019 tehty päätös, jolla hänelle annettiin huomautus, ja toisaalta määrätä korvausta vahingosta, jota hän väittää aiheutuneen kolmen kurinpitomenettelyn kohteeksi joutumisen ja niiden pitkän keston vuoksi,

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (seitsemäs jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja R. da Silva Passos sekä tuomarit V. Valančius (esittelevä tuomari) ja L. Truchot,

kirjaaja: hallintovirkamies L. Ramette,

ottaen huomioon asian käsittelyn kirjallisessa vaiheessa ja 22.4.2021 pidetyssä istunnossa esitetyn,

on antanut seuraavan

tuomion

 Asian tausta

1        Kantaja Petrus Kerstens on Euroopan komission entinen virkamies. Hän työskenteli ”Henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimistossa” (PMO), jossa hän toimi yksikön päällikkönä vuosina 2003–2011, ja tämän jälkeen pääosaston (PO) ”Henkilöstöhallinto ja turvallisuus” neuvonantajana. Hän jäi eläkkeelle 1.4.2016.

2        Kantaja laati ensinnäkin 20.7.2012 ratkaistaessa riitaa, jossa hän oli vastakkain komission kanssa, sisäisen muistion, jonka perusteella komissio päätti aloittaa kurinpitomenettelyn viitenumerolla CMS 12/063 sen vuoksi, että tähän muistioon sisältyi loukkaavina pidettyjä lausumia. Tämä menettely johti 15.4.2014 tehtyyn päätökseen, jolla kantajalle annettiin varoitus (jäljempänä 15.4.2014 tehty päätös).

3        Euroopan unionin virkamiestuomioistuin hylkäsi 15.4.2014 tehdystä päätöksestä nostetun kanteen 18.3.2016 antamallaan tuomiolla Kerstens v. komissio (F-23/15, EU:F:2016:65).

4        Kantaja teki tästä tuomiosta valituksen, jonka unionin yleinen tuomioistuin hyväksyi 14.2.2017 antamallaan tuomiolla Kerstens v. komissio (T‑270/16 P, ei julkaistu, EU:T:2017:74).

5        Unionin yleinen tuomioistuin korosti tässä yhteydessä 14.2.2017 antamansa tuomion Kerstens v. komissio (T‑270/16 P, ei julkaistu, EU:T:2017:74) 62–70 kohdassa, että kurinpitomenettely CMS 12/063 oli aloitettu ilman edeltävää hallinnollista tutkimusta, ilman että kantajaa olisi ensin kuultu ja ilman, että tällaisen tutkimuksen päätteeksi olisi laadittu asianmukaisesti tutkimusraportti, millä oli laiminlyöty komissiolle kuuluvia velvoitteita. Se päätteli tästä kyseisen tuomion 88 ja 89 kohdassa, että nämä puutteet rasittivat olennaisella tavalla kurinpitomenettelyä, joka nimittävän viranomaisen olisi pitänyt suorittaa tällaisen tutkimuksen ja sen päättäneen tutkimusraportin perusteella ja kantajan kuulemisen jälkeen, joten ei voitu pitää mahdottomana, että tämä menettely olisi voinut johtaa erilaiseen lopputulokseen, jos siihen sovellettavia sääntöjä olisi noudatettu ja jos kantajaa olisi kuultu. Unionin yleinen tuomioistuin kumosi näin ollen 15.4.2014 tehdyn päätöksen.

6        Nimittävä viranomainen ilmoitti 6.4.2017 päivätyllä muistiolla kantajalle, että se oli 14.2.2017 annetun tuomion Kerstens v. komissio (T‑270/16 P, ei julkaistu, EU:T:2017:74) täytäntöön panemiseksi antanut komission tutkinta- ja kurinpitotoimistolle ohjeet yhtäältä aloittaa uudelleen kurinpitomenettely CMS 12/063 alusta uudella CMS-numerolla ja toisaalta poistaa kantajan henkilöstökansiosta varoitusseuraamus, joka hänelle oli määrätty 15.4.2014 tehdyllä päätöksellä.

7        Kantaja teki 18.4.2017 oikaisuvaatimuksen 6.4.2017 päivätystä nimittävän viranomaisen muistiosta.

8        Nimittävä viranomainen hylkäsi kyseisen oikaisuvaatimuksen 25.7.2017.

9        Toiseksi nimittävä viranomainen päätti 7.9.2015 aloittaa kantajaa vastaan toisen kurinpitomenettelyn viitenumerolla CMS 15/017, koska se epäili tämän paljastaneen luottamuksellisia tietoja toimielimen ulkopuoliselle henkilölle. Kurinpitolautakunta antoi 7.4.2016 perustellun lausunnon, jossa se katsoi, että kantaja ei ollut noudattanut lojaalisuusvelvoitettaan ja että rahamääräisiä seurauksia merkitsevä kurinpitoseuraamus oli perusteltu. Koska kantaja oli kuitenkin valittanut 18.3.2016 annetusta tuomiosta Kerstens v. komissio (F-23/15, EU:F:2016:65), nimittävä viranomainen päätti lykätä tätä kurinpitomenettelyä odottaakseen tämän valitusasian ratkaisua ja ilmoitti tästä kantajalle 19.9.2016 päivätyllä muistiolla.

10      Komissio ilmoitti kantajalle 27.3.2017 päivätyllä muistiolla, että kurinpitomenettely CMS 15/017 oli aloitettu uudelleen 14.2.2017 annetun tuomion Kerstens v. komissio (T‑270/16 P, ei julkaistu, EU:T:2017:74) jälkeen ja että koska tutkinta- ja kurinpitotoimisto ei ollut suorittanut hallinnollista tutkimusta ennen kantajan kuulemista Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) liitteessä IX olevan 3 artiklan mukaisesti, se oli antanut tutkinta- ja kurinpitotoimistolle ohjeet aloittaa tämä kurinpitomenettely uudelleen vaiheesta, jossa oli tapahtunut tämä sääntöjenvastaisuus, joka oli saman luonteinen kuin unionin yleisen tuomioistuimen menettelyn CMS 12/063 osalta toteama. Nimittävä viranomainen hylkäsi 25.7.2017 kantajan tästä muistiosta 18.4.2017 tekemän oikaisuvaatimuksen.

11      Kantaja nosti 10.11.2017 kumoamiskanteen kyseisestä 27.3.2017 päivätystä muistiosta samoin kuin edellä 6 kohdassa mainitusta 6.4.2017 päivätystä muistiosta. Unionin yleinen tuomioistuin totesi 26.6.2018 päivätyllä määräyksellä Kerstens v. komissio (T-757/17, ei julkaistu, EU:T:2018:391), että riidanalaiset muistiot eivät olleet asianomaiselle vastaisia toimia, koska niitä oli pidettävä valmistelevina toimina vireillä olevissa kurinpitomenettelyissä. Tämä määräys pysytettiin muutoksenhaussa 22.1.2019 annetulla määräyksellä Kerstens v. komissio (C‑577/18 P, ei julkaistu, EU:C:2019:129).

12      Nimittävä viranomainen aloitti kolmanneksi 27.9.2016 kantajaa vastaan viitenumerolla CMS 16/009 erillisen kurinpitomenettelyn, joka koski ”henkilöstösääntöjen vastaisia menettelytapoja”, joita hän oli kohdistanut hallinnon jäseniin kurinpitomenettelyn CMS 15/017 yhteydessä.

13      Tutkinta- ja kurinpitotoimisto toimitti 21.6.2017 päivätyllä muistiolla kantajalle tutkimusta koskevat toimeksiannot menettelyissä CMS 15/017 (josta oli tullut CMS 17/009) ja CMS 12/063 (josta oli tullut CMS 17/010). Kantajan pyynnöstä hänen kuulemistaan näiden menettelyjen ja menettelyn CMS 16/009 yhteydessä lykättiin useaan kertaan. Tutkinta- ja kurinpitotoimisto antoi 4.4.2018 kantajalle tiedoksi muistion, jossa mainittiin teot, joista häntä moitittiin, ja kehotti häntä toimittamaan huomautuksensa 10 päivän kuluessa. Hallinnollinen tutkimusraportti toimitettiin pääosastolle ”Henkilöstöhallinto ja turvallisuus” 1.8.2018. Kantajan kuuleminen järjestettiin 28.1.2019.

14      Nimittävä viranomainen totesi 11.7.2019 tekemällään päätöksellä (jäljempänä riidanalainen päätös), jolla päätettiin menettelyt CMS 16/009, CMS 17/009 ja CMS 17/010, että kantajan menettely merkitsi henkilöstösääntöjen 11, 12 ja 17 artiklan rikkomista. Se päätti kuitenkin olla aloittamatta kurinpitomenettelyä häntä vastaan ja antaa hänelle huomautuksen henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla.

15      Kantaja teki tästä päätöksestä oikaisuvaatimuksen 29.8.2019. Nimittävä viranomainen hylkäsi tämän oikaisuvaatimuksen 19.12.2019.

 Oikeudenkäynti ja asianosaisten vaatimukset

16      Kantaja on nostanut nyt käsiteltävän kanteen unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 16.4.2020 toimittamallaan kannekirjelmällä.

17      Oikeudenkäynnin kirjallinen vaihe päätettiin 4.11.2020.

18      Kantaja pyysi 30.11.2020 istunnon järjestämistä unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 106 artiklan nojalla.

19      Unionin yleinen tuomioistuin (seitsemäs jaosto) hyväksyi esittelevän tuomarin esityksestä kantajan pyynnön ja aloitti menettelyn suullisen vaiheen.

20      Unionin yleinen tuomioistuin kuuli asianosaisten lausunnot ja vastaukset esittämiinsä suullisiin kysymyksiin 22.4.2021 pidetyssä istunnossa.

21      Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

–        kumoaa riidanalaisen päätöksen sekä 27.3.2017 päivätyn nimittävän viranomaisen muistion, jolla hänelle ilmoitettiin menettelyn CMS 15/017 (josta on tullut CMS 17/009) aloittamisesta uudelleen

–        velvoittaa komission suorittamaan hänelle 30 000 euron suuruisen vahingonkorvauksen väitetystä henkisestä kärsimyksestä ja

–        velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

22      Komissio vaatii lähinnä, että unionin yleinen tuomioistuin

–        hylkää kanteen kokonaisuudessaan ja

–        velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

 Oikeudellinen arviointi

 Kumoamisvaatimukset

23      Aluksi on muistutettava, että unionin yleinen tuomioistuin totesi jo 26.6.2018 antamassaan määräyksessä Kerstens v. komissio (T-757/17, ei julkaistu, EU:T:2018:391), että 27.3.2017 päivätty muistio ei ollut asianomaiselle vastainen toimi. Näin ollen on todettava, että tämän muistion kumoamista koskeva vaatimus ei täytä tutkimisedellytyksiä.

24      Kantaja esittää kumoamisvaatimustensa tueksi kolme kanneperustetta. Hän vetoaa ensimmäisessä perusteessaan SEUT 266 artiklan rikkomiseen sillä perusteella, että komissio olisi toteuttanut epäasianmukaisia toimenpiteitä pannakseen täytäntöön 14.2.2017 annetun tuomion Kerstens v. komissio (T‑270/16 P, ei julkaistu, EU:T:2017:74), joka koski 15.4.2014 tehtyä päätöstä, jolla hänelle oli annettu varoitus kurinpitomenettelyssä CMS 12/063 (josta on tullut CMS 17/010), ja loukannut non bis in idem ‑periaatetta. Hän vetoaa toisessa perusteessaan SEUT 266 artiklan rikkomiseen, hyvän hallinnon periaatteen, johon kuuluu asioiden puolueettoman ja oikeudenmukaisen käsittelyn velvoite, ja syyttömyysolettaman periaatteen sekä puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen. Hän vetoaa kolmannessa kanneperusteessaan lopuksi SEUT 266 artiklan sekä hallinnollisiin tutkimuksiin ja kurinpitomenettelyihin sovellettavien menettelysääntöjen rikkomiseen, puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen ja perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiin.

25      Unionin yleinen tuomioistuin arvioi, että toinen kanneperuste on tutkittava ensin.

26      Kantaja vetoaa tämän kanneperusteen yhteydessä lähinnä siihen, että kaikissa uusissa kurinpitomenettelyissä on annettava puolueettomuuden ja oikeudenmukaisuuden takeet, kuten Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 41 artiklassa vahvistettu hyvän hallinnon periaate edellyttää. Hän korostaa, että puolueettomuusperiaate on kaksiosainen, sekä subjektiivinen että objektiivinen, mikä velvoittaa kurinpitoviranomaista yhtäältä olemaan ilmaisematta käyttäytymisellään ennakolta määritettyä kantaa tai henkilökohtaisia ennakkoluuloja ja toisaalta olemaan objektiivisesti puolueeton antamalla kaikki riittävät takeet, jotta kaikki perustellut tätä koskevat epäilyt voidaan sulkea pois.

27      Kantajan mukaan kurinpitomenettelyjen aloittamisesta uudelleen on seurannut tässä tapauksessa, että samat hallintoviranomaiset ja samat vastuuhenkilöt ovat edellä 26 kohdassa mainittujen periaatteiden vastaisesti saaneet tehtäväkseen tutkia uudelleen asiakirja-aineistot, joita he olivat jo käsitelleet.

28      Kantaja väittää lisäksi, että kun nimittävä viranomainen on yhdistänyt yhteen tutkimukseen kolme kurinpitomenettelyä CMS 12/063 (josta on tullut CMS 17/010), CMS 15/017 (josta on tullut CMS 17/009) ja CMS 16/009, se on laiminlyönyt objektiivista puolueettomuutta koskevan velvoitteensa. Tässä yhdistämisessä nimittäin näkyy kantajan mielestä nimittävän viranomaisen tahto lisätä hänelle aiheutuvaa rasitetta ja saada menettely CMS 12/063 (josta on tullut CMS 17/010) kurinpitolautakunnan tutkittavaksi. Kantajan mielestä nämä kolme hallinnollista tutkimusta on suoritettu erikseen, ja vasta tehtäessä päätelmiä näistä tutkimuksista kolme raporttia on yhdistetty liitteinä tutkinta- ja kurinpitotoimiston yhteen loppuraporttiin.

29      Kantaja korostaa lopuksi, että tutkimuksista tutkinta- ja kurinpitotoimistossa vastuussa oleva henkilö on kahdessa kurinpitomenettelyssä CMS 12/063 (josta on tullut CMS 17/010) ja CMS 15/017 (josta on tullut CMS 17/009) henkilö, joka teki ilmoituksen viimeksi mainitun menettelyn yhteydessä tutkituista teoista. Hän kyseenalaistaa tämän henkilön ja pääosaston ”Henkilöstöhallinto ja turvallisuus” pääjohtajan subjektiivisen puolueettomuuden, sillä viimeksi mainittu on osallistunut useisiin häntä koskeneisiin menettelyihin. Hän kyseenalaistaa myös yhteisen tutkimusmenettelyn objektiivisen puolueettomuuden, koska kyseinen ilmoituksen tekijä osallistui tähän tutkimukseen sen suorittamisesta vastanneena henkilönä.

30      Komissio esittää, että kantajaa koskevat kolme kurinpitomenettelyä on yhdistetty prosessiekonomian nimissä. Komission mukaan tutkinta- ja kurinpitotoimisto ja nimittävä viranomainen eivät ole näin menetellessään pyrkineet hankaloittamaan kantajan tilannetta tai toimimaan hänen vahingokseen vaan ovat päinvastoin mahdollistaneet sen, että hänelle määrätään vain yksi huomautus kaikista näiden kolmen menettelyn taustalla olevista teoista.

31      Komissio väittää tutkimuksista vastuussa olleen henkilön sekä pääosaston ”Henkilöstöhallinto ja turvallisuus” pääjohtajan puolueettomuuden kyseenalaistamisesta, että kantaja esittää vain vihjauksia tai pelkoja, jotka eivät ole todennettavissa. Sama pätee komission mielestä tutkimusmenettelyn puolueettomuuden kyseenalaistamiseen sillä perusteella, että menettelyn CMS 15/017 (josta on tullut CMS 17/009) taustalla olleista teoista tehdyn ilmoituksen tekijä osallistui menettelyyn sen vastuuhenkilönä.

32      On muistettava, että perusoikeuskirjan 41 artiklassa, jolla on SEU 6 artiklan 1 kohdan nojalla sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla, vahvistetaan oikeus hyvään hallintoon. Tämä oikeus merkitsee perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohdan nojalla muun muassa sitä, että jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi puolueettomasti Euroopan unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa.

33      Oikeuskäytännön mukaan hallinto on hyvän hallinnon periaatteen nojalla velvollinen tutkimaan huolellisesti ja puolueettomasti kaikki käsiteltävänään olevaan tapaukseen liittyvät merkitykselliset seikat ja kokoamaan kaikki tarvittavat tosiseikat ja oikeudelliset seikat, jotta se kykenee käyttämään harkintavaltaansa sekä varmistamaan toteuttamiensa menettelyjen asianmukaisen kulun ja tehokkuuden (ks. tuomio 26.9.2014, B&S Europe v. komissio, T-222/13, ei julkaistu, EU:T:2014:837, 39 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

34      Lisäksi on muistettava, että puolueettomuusvaatimus kattaa yhtäältä subjektiivisen puolueettomuuden siinä mielessä, ettei yhdelläkään kyseessä olevan toimielimen jäsenistä, jonka hoidettavana asia on, saa olla ennakolta määritettyä kantaa tai henkilökohtaisia ennakkoluuloja, ja toisaalta objektiivisen puolueettomuuden siinä mielessä, että toimielimen on annettava riittävät takeet, jotta kaikki perustellut epäilykset voidaan tältä osin sulkea pois (ks. tuomio 7.11.2019, ADDE v. parlamentti, T-48/17, EU:T:2019:780, 43 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Tutkittaessa kollegiaalisen menettelyn puolueettomuutta se, että epäily selkeän puolueettomuuden vaatimuksen vaarantumisesta koskee vain yhtä henkilöä kollegiaalisessa elimessä, ei ole välttämättä ratkaisevaa, kun otetaan huomioon se, että kyseisellä henkilöllä on voinut olla ratkaiseva vaikutusvalta päätöksenteossa (tuomio 7.11.2019, ADDE v. parlamentti, T-48/17, EU:T:2019:780, 58 kohta).

35      Subjektiivisen puolueettomuuden osalta oikeuskäytännöstä ilmenee, että henkilöiden oletetaan olevan subjektiivisesti puolueettomia, kunnes toisin todistetaan (ks. tuomio 27.11.2018, Mouvement pour une Europe des nations et des libertés v. parlamentti, T-829/16, EU:T:2018:840, 49 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

36      Tässä yhteydessä on korostettava, että kantaja ei ole esittänyt näyttöä, jonka perusteella olisi epäiltävä tutkimusmenettelyn subjektiivista puolueettomuutta.

37      Unionin yleinen tuomioistuin on jo todennut tutkimuksen objektiivisesta puolueettomuudesta, että se ei ollut puolueeton, kun oli osoitettu, että yksi tutkijoista oli ennen tutkimuksen aloittamista tiennyt sen kohteena olevista teoista, koska kantelija oli tiedustellut häneltä niistä henkilökohtaisesti, ja kyseinen toimielin olisi voinut nimetä tutkijaksi henkilön, joka ei olisi tuntenut lainkaan näitä seikkoja entuudestaan eikä siten olisi herättänyt mitään perusteltua epäilystä puolueettomuudestaan toiseen osapuoleen nähden (ks. vastaavasti tuomio 20.9.2019, UZ v. parlamentti, T-47/18, valitus vireillä, EU:T:2019:650, 51–56 kohta).

38      Tässä tapauksessa on kiistatonta, että henkilö, joka oli vastuussa kolmessa menettelyssä CMS 16/009, CMS 15/017 (josta on tullut CMS 17/009) ja CMS 12/063 (josta on tullut CMS 17/010) aloitetun yhteisen tutkimuksen suorittamisesta, oli henkilö, joka oli tehnyt ilmoituksen menettelyn CMS 15/017 (josta on tullut CMS 17/009) kohteena olleista teoista, eli yksikön ”HR tutkinta- ja kurinpitotoimisto 1” päällikkö.

39      On lisäksi kiistatonta, että kyseisellä ilmoituksen tekijällä on voinut olla myöhemmin aktiivinen rooli suoritettaessa tutkimusta menettelyssä CMS 15/017 (josta on tullut CMS 17/009), koska hän oli henkilö, jonka tehtävänä oli johtaa kaikkia kolmea kurinpitomenettelyä koskenutta yhteistä tutkimusta. Tämä henkilö näet yhtäältä ilmoitti 21.6.2017 päivätyllä muistiolla kantajalle saaneensa 1.6.2017 tehtäväkseen johtaa kyseistä tutkintaa ja nimittäneensä tätä tarkoitusta varten kaksi tutkijaa. Toisaalta hän oli allekirjoittanut lopullisen tutkimusraportin, mikä osoittaa hänen osallistuneen tosiasiallisesti tutkimukseen.

40      Komissio on tässä yhteydessä myöntänyt istunnossa, että vaikka tämän henkilön aktiivista roolia ei ole osoitettu täsmällisesti, hänellä oli kyseisen tutkimuksen seurannasta, laadusta ja kattavuudesta vastaavana henkilönä mahdollisuus puuttua siihen tutkimushankkeen tulosten vastaanottamisen yhteydessä.

41      Samansuuntaisesti on jo todettu, että tutkija käyttää tutkimusvaltuuksiaan hallinnollisesta tutkimuksesta vastaavan henkilön alaisuudessa, ja tämä voi antaa hänelle ohjeita (tuomio 5.10.2020, Broughton v. Eurojust, T-87/19, ei julkaistu, EU:T:2020:464, 70 kohta). Tästä seuraa, että hallinnollisesta tutkimuksesta vastaavan henkilön tehtävä ei ole ainoastaan passiivinen vaan antaa hänelle aina mahdollisuuden puuttua vireillä olevaan tutkimukseen.

42      On siis katsottava, että riidanalaiseen tilanteeseen, jossa edellä 38 kohdassa todetulla tavalla henkilöt ovat samat, liittyi se objektiivinen vaara, että yhteisen tutkimuksen suorittamisesta vastaavalla henkilöllä on voinut olla ennakolta määritetty kanta tai ennakkoluulo siitä, että kantaja oli osallistunut tekoihin, joista häntä moitittiin menettelyn CMS 15/017 (josta on tullut CMS 17/009) yhteydessä, ennen kuin tutkimusta oli edes suoritettu. Kun otetaan erityisesti huomioon kyseisen henkilön rooli tutkimuksen suorittamisessa ja vaikutusvalta, jota hänellä on voinut olla sen loppuraportin sisältöön, on katsottava, että tällainen tilanne on omiaan synnyttämään kantajassa perusteltuja epäilyjä tämän tutkimuksen objektiivisesta puolueettomuudesta. Tässä yhteydessä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että unionin yleinen tuomioistuin ei ole velvollinen selvittämään, oliko yhteisen tutkimuksen suorittamisesta vastaavalla henkilöllä tosiasiallisesti ollut ennakkoluuloja kantajaa kohtaan, koska on riittävää, että tältä osin on olemassa perusteltu epäily, jota ei voida sulkea pois (ks. vastaavasti tuomio 27.3.2019, August Wolff ja Remedia v. komissio, C‑680/16 P, EU:C:2019:257, 37 kohta).

43      Tällaisissa olosuhteissa kantaja voi perustellusti väittää, että komissio ei ole järjestänyt kolmen kurinpitomenettelyn uudelleenaloittamisen yhteydessä suoritettua tutkimusmenettelyä tavalla, jolla hänelle olisi annettu riittävät takeet tämän menettelyn objektiivisesta puolueettomuudesta. Tämä seikka rasittaa kurinpitomenettelyä kokonaisuutena.

44      Vakiintuneessa oikeuskäytännössä on kuitenkin todettu, että jotta prosessuaalinen sääntöjenvastaisuus voisi olla toimen kumoamisen perusteena, edellytetään, että menettelyssä olisi ilman tätä sääntöjenvastaisuutta voitu päätyä erilaiseen lopputulokseen (ks. vastaavasti tuomio 14.2.2017, Kerstens v. komissio, T‑270/16 P, ei julkaistu, EU:T:2017:74, 74 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

45      Tämän tarkastelun yhteydessä on otettava huomioon kaikki tapaukseen liittyvät olosuhteet ja erityisesti väitteiden laatu ja prosessuaalisten sääntöjenvastaisuuksien laajuus verrattuna takeisiin, jotka virkamies on voinut saada hyväkseen (tuomio 15.4.2015, Pipiliagkas v. komissio, F-96/13, EU:F:2015:29, 65 kohta).

46      Henkilöstösääntöjen liitteessä IX vahvistetussa kurinpitomenettelyssä on kaksi erillistä vaihetta. Ensimmäisen vaiheen muodostaa puolueeton hallinnollinen tutkimus, joka pannaan vireille nimittävän viranomaisen päätöksellä ja jota seuraa tutkintaraportin laatiminen ja tämän vaiheen päättäminen kyseisen raportin perusteella tehdyillä päätelmillä sen jälkeen kun asianosaista on kuultu teoista, joista häntä moititaan. Toisen vaiheen muodostaa varsinainen kurinpitomenettely, jonka nimittävä viranomainen panee vireille tämän tutkimusraportin perusteella ja joka sisältää tutkimuksesta tehtyjen päätelmien ja asianomaisen henkilön tutkimuksesta esittämien huomautusten mukaisesti joko kurinpitomenettelyn aloittamisen ilman kurinpitolautakunnan kuulemista tai asian saattamisen kyseisen lautakunnan käsiteltäväksi nimittävän viranomaisen laatiman raportin perusteella.

47      Tästä seuraa, että hallinnollisen tutkimuksen rooli on merkittävä, ja se on omiaan vaikuttamaan kurinpitomenettelyyn. Nimittävä viranomainen arvioi näet tämän tutkimuksen ja asianomaisen virkamiehen kuulemisen perusteella ensinnäkin, onko kurinpitomenettelyä syytä aloittaa, toiseksi, onko sen johdettava tarvittaessa käsittelyyn kurinpitolautakunnassa, ja kolmanneksi, jos se aloittaa menettelyn kurinpitolautakunnassa, kyseisen lautakunnan käsiteltäväksi saatettavat tosiseikat.

48      Näin ollen ei voida sulkea pois sitä, että jos hallinnollinen tutkimus olisi suoritettu kaikkien puolueettomuuden takeiden mukaisesti, kyseinen tutkimus olisi voinut johtaa siihen, että tosiseikkoja olisi arvioitu eri tavalla ja olisi siten päädytty erilaisiin seurauksiin (ks. vastaavasti tuomio 14.2.2017, Kerstens v. komissio, T‑270/16 P, ei julkaistu, EU:T:2017:74, 82 kohta).

49      Näissä olosuhteissa kantajalla saattoi olla perusteltuja epäilyjä tutkimuksen ja siten häneen kohdistuneiden kurinpitomenettelyjen objektiivisesta puolueettomuudesta.

50      Edellä esitetyn perusteella toinen kanneperuste on hyväksyttävä ja näin ollen riidanalainen päätös on kumottava ilman että olisi tarpeen tutkia kantajan esittämiä muita kanneperusteita.

 Vahingonkorvausvaatimukset

51      Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta velvoittamaan komission suorittamaan hänelle yhteensä 30 000 euron suuruisen vahingonkorvauksen henkisestä kärsimyksestä, jota hän arvioi itselleen aiheutuneen. Hän vetoaa siihen, että riidanalaiset kolme kurinpitomenettelyä, jotka ovat kestäneet lähes kahdeksan vuotta, kuusi vuotta ja neljä vuotta, ovat aiheuttaneet hänelle stressiä sekä terveydellisiä ongelmia. Hän väittää lisäksi, että ne ovat vahingoittaneet hänen mainettaan ja kunniaansa, vaikka hänen uransa oli ollut moitteeton niiden vireilletuloon saakka.

52      Komissio kiistää kantajan perustelut ja vaatii vahingonkorvausvaatimuksen hylkäämistä.

53      On muistettava, että henkilöstöä koskevan vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin vastuun syntyminen edellyttää, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: toimielimen moitittu toiminta on lainvastaista, vahinko on tosiasiassa syntynyt ja väitetyn toiminnan ja väitetyn vahingon välillä on syy-yhteys (ks. vastaavasti tuomio 1.6.1994, komissio v. Brazzelli Lualdi ym., C‑136/92 P, EU:C:1994:211, 42 kohta ja tuomio 16.12.2010, komissio v. Petrilli, T‑143/09 P, EU:T:2010:531, 45 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Nämä kolme edellytystä ovat kumulatiivisia, joten jos jokin niistä ei täyty, unionin ei voida katsoa olevan vastuussa (ks. tuomio 26.10.2017, Paraskevaidis v. Cedefop, T-601/16, EU:T:2017:757, 78 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

54      Tästä seuraa, että vaikka unionin toimielimen, elimen tai laitoksen virhe olisi näytetty toteen, unionin vastuu voi tosiasiallisesti syntyä vain erityisesti sillä edellytyksellä, että kantaja on pystynyt näyttämään, että hänelle on todella aiheutunut vahinkoa (ks. tuomio 26.10.2017, Paraskevaidis v. Cedefop, T-601/16, EU:T:2017:757, 79 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

55      Lisäksi on muistettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan lainvastaisuuden rasittaman toimen kumoaminen voi sellaisenaan olla asianmukainen ja lähtökohtaisesti riittävä korvaus kaikesta henkisestä kärsimyksestä, jota tämä toimi on saattanut aiheuttaa (ks. vastaavasti tuomio 9.7.1987, Hochbaum ja Rawes v. komissio, 44/85, 77/85, 294/85 ja 295/85, EU:C:1987:348, 22 kohta ja tuomio 9.11.2004, Montalto v. neuvosto, T-116/03, EU:T:2004:325, 127 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

56      Lainvastaisuuden rasittaman toimen kumoaminen ei voi kuitenkaan sellaisenaan olla asianmukainen korvaus, jos kantaja osoittaa, että hänelle on aiheutunut henkistä kärsimystä, joka on erotettavissa kumoamisen perusteena olevasta lainvastaisuudesta ja jota ei voida kokonaan korvata tällä kumoamisella (ks. tuomio 19.11.2009, Michail v. komissio, T‑49/08 P, EU:T:2009:456, 88 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

57      Tässä tapauksessa on todettava, että henkinen kärsimys, johon kantaja vetoaa, perustuu suoraan riidanalaisten kolmen kurinpitomenettelyn uudelleenaloittamisen yhteydessä vireille pantua tutkimusmenettelyä rasittavaan lainvastaisuuteen.

58      Vaikka kantaja väittää, että kyseiset menettelyt ovat niiden pitkän keston vuoksi aiheuttaneet hänelle stressiä sekä terveydellisiä ongelmia ja että ne ovat vahingoittaneet hänen mainettaan ja kunniaansa, hän ei kuitenkaan esitä väitteidensä tueksi mitään seikkaa, joka voisi osoittaa, että tällaista vahinkoa olisi todellisuudessa aiheutunut.

59      Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin arvioi, että kaikki henkinen kärsimys, jota kantajalle on saattanut aiheutua, korvataan asianmukaisella ja riittävällä tavalla riidanalaisen päätöksen kumoamisella.

60      Vahingonkorvausvaatimukset on näin ollen hylättävä.

61      Edellä esitetyn perusteella kanne on hyväksyttävä siltä osin kuin siinä vaaditaan riidanalaisen päätöksen kumoamista ja hylättävä muilta osin.

 Oikeudenkäyntikulut

62      Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 3 kohdassa määrätään, että jos asiassa osa vaatimuksista ratkaistaan toisen asianosaisen ja osa toisen asianosaisen hyväksi, kukin asianosainen vastaa omista kuluistaan. Unionin yleinen tuomioistuin voi kuitenkin päättää, että asianosainen vastaa omista kuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan suhteellinen osuus vastapuolen kuluista, jos tämä on perusteltua asiassa ilmenneiden seikkojen vuoksi.

63      Koska kanne on osittain hyväksytty, on asiassa ilmenneiden seikkojen vuoksi perusteltua päättää, että kantaja vastaa yhdestä kolmanneksesta oikeudenkäyntikuluistaan, jolloin komissio velvoitetaan korvaamaan hänelle aiheutuneet kulut muilta osin, minkä lisäksi viimeksi mainittu vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Näillä perusteilla,

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (seitsemäs jaosto)

on ratkaissut asian seuraavasti:

1)      Huomautuksen antamisesta Petrus Kerstensille 11.7.2019 tehty Euroopan komission päätös kumotaan.

2)      Kanne hylätään muilta osin.

3)      Komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, minkä lisäksi se velvoitetaan korvaamaan kaksi kolmasosaa Kerstensin oikeudenkäyntikuluista.

da Silva Passos

Valančius

Truchot

Julistettiin Luxemburgissa 20 päivänä lokakuuta 2021.

Allekirjoitukset


*      Oikeudenkäyntikieli: ranska.