Language of document :

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Curtea de Apel Braşov (Romania) on esittänyt 30.4.2024 – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on P.P.R.

(Asia C-318/24, Breian1 )

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Curtea de Apel Braşov

Henkilö, josta on annettu eurooppalainen pidätysmääräys:

P.P.R.

Ennakkoratkaisukysymykset

1) Voidaanko puitepäätöksen 2002/584, sellaisena kuin se on muutettuna puitepäätöksellä 2009/2991 , 15 artiklan 1 kohtaa tulkita siten, että täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen lopullinen ratkaisu, jolla kieltäydytään luovuttamasta etsittyä henkilöä, on oikeusvoimainen toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevassa toisessa täytäntöönpanosta vastaavassa oikeusviranomaisessa, vai siten, että se ei ole esteenä sille, että luovutuspyyntö toistetaan peräkkäin saman eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella, jos edellisen eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanon estäneet tekijät on voitu sivuuttaa tai jos päätös kieltäytyä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta ei ole ollut unionin oikeuden mukainen, sikäli kuin uuden eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpano ei johtaisi puitepäätöksen 2002/584 1 artiklan 3 kohdan rikkomiseen ja jos luovutuspyynnön toistaminen olisi oikeasuhtaista puitepäätöksestä 2002/584 tuomiossa 31.1.2023, Puig Gordi ym. (C-158/21, 141 kohta ja vastaus kuudenteen kysymykseen) tehdyn tulkinnan mukaisesti?

2) Voidaanko puitepäätöksen 2002/584, sellaisena kuin se on muutettuna puitepäätöksellä 2009/299, 1 artiklan 3 kohtaa yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan kanssa tulkita siten, että täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen ei voi kieltäytyä rangaistuksen täytäntöönpanoa varten annetun eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta, kun ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevan velvollisuuden noudattamisen valvonnassa eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanomenettelyn yhteydessä on todettu oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan vaatimuksen osalta, kun kyseessä on perusoikeuskirjan 47 artiklan toisessa kohdassa määrätty oikeus laillisesti perustettuun tuomioistuimeen, että täytäntöönpanosta vastaavan tuomioistuimen ratkaisukokoonpanon jäsenten tuomarinvalan vannomisessa on ilmennyt sääntöjenvastaisuuksia, kun ei epäillä muiden julkisen vallan elinten puuttumista tuomareiden nimittämisprosessiin?

3) Voidaanko puitepäätöksen 2002/584, sellaisena kuin se on muutettuna puitepäätöksellä 2009/299, 1 artiklan 3 kohtaa luettuna yhdessä perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan kanssa tulkita siten, että tilanteessa, jossa eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohteena oleva henkilö väittää, että hänen luovuttamisensa pidätysmääräyksen antaneeseen jäsenvaltioon johtaisi hänen oikeutensa oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin loukkaamiseen, Interpolin asiakirjojen valvontakomission päätös, joka liittyy suoraan kyseisen henkilön tilanteeseen, ei sinänsä voi oikeuttaa sitä, että täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen kieltäytyy panemasta täytäntöön kyseistä eurooppalaista pidätysmääräystä? Mutta voiko kyseinen oikeusviranomainen sen sijaan ottaa tällaisen päätöksen huomioon muun näytön rinnalla arvioidakseen, onko tämän jäsenvaltion lainkäyttöjärjestelmän toiminnassa rakenteellisia tai yleisiä puutteita tai sellaisia puutteita, jotka vaikuttavat jonkin sellaisen objektiivisesti yksilöitävissä olevan henkilöryhmän oikeussuojaan, johon kyseinen henkilö väittämänsä mukaan kuuluu?

4)    Voidaanko puitepäätöstä 2002/584, sellaisena kuin se on muutettuna puitepäätöksellä 2009/299, tulkita siten, että se ei ole esteenä sille, että samaan eurooppalaiseen pidätysmääräykseen, jonka täytäntöönpanosta jäsenvaltion täytäntöönpanosta vastaava tuomioistuin on aikaisemmin kieltäytynyt, perustuva pyyntö luovuttaa etsitty henkilö toistetaan toisen jäsenvaltion toisessa täytäntöönpanosta vastaavassa tuomioistuimessa, jos pidätysmääräyksen antanut oikeusviranomainen itse toteaa, että aikaisempi päätös kieltäytyä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta ei ollut unionin oikeuden mukainen, kun otetaan huomioon unionin tuomioistuimen jo olemassa oleva oikeuskäytäntö, tai vain, koska unionin tuomioistuimelle on esitetty ennakkoratkaisukysymys kyseiseen asiaan sovellettavan unionin oikeuden tulkinnasta?

5) Mahdollistavatko puitepäätöksen 2002/584 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu vastavuoroisen tunnustamisen periaate ja SEU 4 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu keskinäisen luottamuksen ja vilpittömän yhteistyön periaate sekä tarve varmistaa menettelyyn osallistuvien henkilöiden tehokas oikeussuoja, kun otetaan huomioon myös puitepäätöksen 2002/584 15 ja 19 artikla, sen, että pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion oikeusviranomaiset (kun pidätysmääräyksen antanutta tuomioistuinta edustaa suoraan edustaja tai tämän tuomioistuimen pyynnöstä muut oikeusviranomaiset, kuten yhteystuomari, Eurojustin kansallinen jäsen tai pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion syyttäjä) voivat suoraan, esittämällä pyyntöjä, tarjoamalla todisteita ja osallistumalla käsittelyyn osallistua eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa koskevaan tuomioistuinmenettelyyn täytäntöönpanosta vastaavassa oikeusviranomaisessa ja hakea muutosta luovuttamisesta kieltäytymistä koskevaan päätökseen sikäli kuin oikeussuojakeinosta säädetään täytäntöönpanosta vastaavan jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä ja niillä edellytyksillä, joita tässä lainsäädännössä muutoksenhakua varten vaaditaan, vastaavuusperiaatteen perusteella ja sitä noudattaen?

6)     Voidaanko komission toimivaltaa koskevaa SEU 17 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä puitepäätöksen 2002/584 kanssa, tulkita siten, että komission toimivaltaa edistää unionin yleistä etua tekemällä tähän tarkoitukseen sopivia aloitteita ja sen toimivaltaa huolehtia unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta voidaan käyttää myös eurooppalaisen pidätysmääräyksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa eurooppalaisen pidätysmääräyksen antaneen oikeusviranomaisen pyynnöstä, jos tämä katsoo, että eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen kieltäytyminen panemasta eurooppalaista pidätysmääräystä täytäntöön vaarantaisi vakavasti keskinäisen luottamuksen ja vilpittömän yhteistyön periaatteita, jotta komissio voi toteuttaa tarpeellisiksi katsomansa toimenpiteet näiden toimivaltuuksien mukaisesti ja täysin riippumattomasti?

7)    Onko eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä 13.6.2002 tehdyllä neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS, sellaisena kuin se on muutettuna 26.2.2009 tehdyllä neuvoston puitepäätöksellä 2009/299/YOS, 1 artiklan 3 kohtaa, luettuna yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kieltoa koskevan 4 artiklan kanssa, tulkittava siten, että pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa vallitsevia vankeusolosuhteita tutkittaessa täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen ei yhtäältä voi kieltäytyä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta sellaisten tietojen perusteella, joita ole saatettu pidätysmääräyksen antaneen oikeusviranomaisen tietoon ja joiden osalta tällä ei ole ollut mahdollisuutta antaa puitepäätöksen 15 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja lisätietoja, ja että täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen ei toisaalta voi soveltaa perusoikeuskirjassa määrättyä suojelun tasoa korkeampaa tasoa yksilöimättä täsmällisesti, mihin sääntöihin se viittaa erityisesti vankeusolosuhteita koskevien vaatimusten, kuten täsmällisen rangaistuksen täytäntöönpanosuunnitelman laatimisen, määrätyn täytäntöönpanojärjestyksen laatimisen täsmällisten kriteerien sekä erityisen ainutlaatuisesta ja arkaluontoisesta tilanteesta johtuvien syrjimättömyyttä koskevien takeiden antamisen, osalta?

____________

1 Tämän asian nimi on kuvitteellinen nimi. Se ei vastaa oikeudenkäynnin minkään asianosaisen todellista nimeä.

1 Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä 13.6.2002 tehty neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS (EYVL 2002, L 190, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 26.2.2009 tehdyllä neuvoston puitepäätöksellä 2009/299 (EUVL 2009, L 81, s. 24).