Kanne 15.5.2017 – Optile v. komissio

(Asia T-309/17)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Île-de-Francen kuljetusalan ammattijärjestö (Optile) (Pariisi, Ranska) (edustajat: asianajajat F. Thiriez ja M. Dangibeaud)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

Ensisijaisesti kumoaa osittain Ile-de-Francen alueen julkisen liikenteen yrityksille myöntämästä oletetusta tuesta 2.2.2017 tehdyn komission päätöksen 2017 SA.26763, mutta ainoastaan siltä osin kuin on katsottava, että Île-de-Francen alueella käyttöön otetussa tukijärjestelmässä on kyse ”sääntöjenvastaisesti myönnetystä” uudesta tukijärjestelmästä

Toissijaisesti kumoaa osittain Ile-de-Francen alueen julkisen liikenteen yrityksille myöntämästä oletetusta tuesta 2.2.2017 tehdyn komission päätöksen 2017 SA.26763 1 artiklan siltä osin kuin siinä todetaan, että tukijärjestelmä on ”sääntöjenvastaisesti myönnetty” toukokuun 1994 ja 25.12.2008 välisenä aikana.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste koskee sitä, että komission 2.2.2017 tekemä päätöksen valtiontukijärjestelmästä SA.26763 2014/C (ex 2012/NN), [C (2017) 439 final] (jäljempänä riidanalainen päätös), joka on otettu käyttöön Île-de-Francen alueella Île-de-Francen alueen bussiritysten hyväksi, tarkasteltavana olevassa järjestelyssä on kyse uudesta tukijärjestelmästä. Tältä osin kantaja esittää seuraavat perusteet:

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 13.7.2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 1589/2015 (EUVL 2015, L 248, s. 9) (jäljempänä asetus N:o 2015/1589) 1 artiklan b alakohdan i alakohtaa ei noudateta, koska tarkasteltavana olevan järjestelyn oikeusperusta on ajalta ennen Rooman sopimusta;

asetuksen N:o 1589/2015 1 artiklan b alakohdan v alakohtaa koskevat perustelut ovat riittämättömät;

on tehty tosiseikkoja koskevia virheitä ja oikeudellisia virheitä, jotka koskevat markkinoiden vapautumisen ajankohtaa.

Toinen kanneperuste koskee sitä, että riidanalaisessa päätöksessä kyseessä oleva järjestelmä luokitellaan uudeksi tukijärjestelmäksi ajanjaksolle 1994–1998. Tältä osin kantaja väittää, että:

osapuolten prosessuaalisia oikeuksia on rikottu ja oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteita on loukattu siltä osin kuin komissio on laajentanut tutkintaansa aloittamispäätöstä pidemmälle;

asetuksen 1589/2015 17 artiklaa on rikottu siltä osin kuin komissio on katsonut, että yksityisen oikeussubjektin esittämä kumoamista koskeva vaatimus keskeytti vanhentumisajan kulumisen.

____________