Asia T-460/08

Euroopan komissio

vastaan

Acentro Turismo SpA

Välityslauseke – Virkamatkojen järjestämistä koskeva palvelunhankintasopimus – Sopimuksen täyttämättä jättäminen – Tutkittavaksi ottaminen – Velan pääoman maksaminen – Viivästyskorot

Tuomion tiivistelmä

1.      Oikeudenkäyntimenettely – Asian saattaminen unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi välityslausekkeen perusteella – Unionin yleisen tuomioistuimen toimivalta määritelty välityslausekkeessa

(EY 225 artikla; EA 140 A artikla; Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 51 artikla)

2.      Oikeudenkäyntimenettely – Asian saattaminen unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi välityslausekkeen perusteella – Unionin yleisen tuomioistuimen toimivalta määritelty yksinomaan EY 238 artiklassa tai EA 153 artiklassa ja välityslausekkeessa

(EY 238 artikla; EA 153 artikla)

1.      Unionin yleisen tuomioistuimen toimivallasta on määrätty EY 225 artiklassa ja EA 140 A artiklassa, joita on täsmennetty Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 51 artiklassa. Näiden määräysten mukaisesti unionin yleisellä tuomioistuimella on toimivalta ratkaista käsiteltäväkseen saatetut sopimuksia koskevat riita-asiat ainoastaan välityslausekkeen nojalla. Tämä välityslausekkeeseen perustuva toimivalta on poikkeus yleisesti sovellettavasta oikeudesta, joten sitä on tulkittava suppeasti.

(ks. 32 kohta)

2.      Unionin tuomioistuinten toimivaltaa ratkaista välityslausekkeen nojalla sopimusta koskeva riita-asia arvioidaan ainoastaan EY 238 artiklan tai EA 153 artiklan määräysten ja itse välityslausekkeen määräysten nojalla, eikä tältä osin voida vedota kansallisen oikeuden säännöksiin, joiden väitetään olevan esteenä sen toimivaltaisuudelle. Tästä seuraa, että vaikka sopimukseen, johon sisältyy EY 238 artiklassa tai EA 153 artiklassa tarkoitettu välityslauseke, sovelletaan sopimuksessa määrätyllä tavalla kansallista lainsäädäntöä, unionin tuomioistuinten toimivaltaan sovelletaan yksinomaan kyseessä olevaa perussopimusta ja itse välityslausekkeen määräyksiä, eikä kansallinen oikeus voi olla esteenä unionin tuomioistuinten toimivallalle. Tätä oikeuskäytäntöä sovelletaan myös silloin, kun sopimuksessa itsessään määrätään vahvistamisesta erikseen kirjallisesti.

(ks. 33 ja 37 kohta)