VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO
(ensimmäinen jaosto)
16 päivänä tammikuuta 2007
Asia F-92/05
Emmanuel Genette
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio
Henkilöstö – Eläkkeet – Ennen yhteisöjen palvelukseen tuloa ansaitut eläkeoikeudet – Siirto yhteisön järjestelmään – Siirtohakemuksen peruuttaminen, jotta voitaisiin vedota uusiin, edullisempiin määräyksiin
Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklan nojalla nostettu kanne, jossa Emmanuel Genette vaatii komission sellaisen päätöksen kumoamista, jolla yhtäältä ei ole sallittu kantajan peruuttavan 2001 tekemäänsä hakemusta, joka koski hänen Belgiassa ansaitsemiensa eläkeoikeuksien siirtoa, eikä toisaalta ole sallittu hänen esittävän uutta hakemusta näiden oikeuksien siirtämisestä
Ratkaisu: Komission 25.1.2005 tekemä päätös kumotaan. Komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja Genetten oikeudenkäyntikuluista. Väliintulijana Belgian kuningaskunta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Tiivistelmä
1. Henkilöstö – Eläkkeet – Ennen yhteisöjen palvelukseen tuloa ansaitut eläkeoikeudet – Siirto yhteisön järjestelmään
(Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohta)
2. Henkilöstö – Eläkkeet – Ennen yhteisöjen palvelukseen tuloa ansaitut eläkeoikeudet – Siirto yhteisön järjestelmään
(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla sekä liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohta)
3. Henkilöstö – Eläkkeet – Ennen yhteisöjen palvelukseen tuloa ansaitut eläkeoikeudet – Siirto yhteisön järjestelmään
(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla; liitteessä VIII oleva 11 artiklan 2 kohta ja liitteessä XIII olevan 26 artiklan 3 kohta; neuvoston asetus N:o 723/2004)
4. Henkilöstö – Eläkkeet – Ennen yhteisöjen palvelukseen tuloa ansaitut eläkeoikeudet – Siirto yhteisön järjestelmään
(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla; liitteessä XIII olevan 26 artiklan 3 kohta; neuvoston asetus N:o 723/2004)
5. Henkilöstö – Eläkkeet – Ennen yhteisöjen palvelukseen tuloa ansaitut eläkeoikeudet – Siirto yhteisön järjestelmään
(Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohta; neuvoston asetus N:o 723/2004)
1. Kumoamisvaatimukset, jotka on kohdistettu päätökseen, jolla ei ole sallittu kantajan peruuttavan hakemustaan, joka koski hänen kansallisessa eläkejärjestelmässä ansaitsemiensa eläkeoikeuksien siirtoa yhteisön järjestelmään, on tulkittava siten, että niillä vaaditaan kumoamaan kieltäytyminen peruuttamasta päätöstä, jolla on vahvistettu niiden palvelusvuosien lukumäärä, joka on otettu vastattavaksi yhteisön eläkejärjestelmästä näiden oikeuksien osalta. Eläkeoikeuksien siirto on toimenpide, joka sisältää kaksi asianomaisen hakemuksesta ja sidotun toimivallan perusteella tehtyä päätöstä, sillä yhtäältä eläkejärjestelmää hallinnoivan kansallisen elimen on laadittava siinä ansaittuja oikeuksia koskeva laskelma ja toisaalta yhteisön toimielimen on vahvistettava näiden oikeuksien perusteella palvelusvuodet, jotka se ottaa huomioon yhteisön eläkejärjestelmässä aikaisemman työskentelyjakson osalta. Näin ollen edellytykset, joiden täyttyessä kansallisessa eläkejärjestelmässä ansaittujen oikeuksien siirto voidaan peruuttaa, ovat edellytykset, joiden täyttyessä siirtotoimenpiteen muodostavat edellä mainitut päätökset voidaan saada peruutetuiksi.
(ks. 42, 45–47 ja 50 kohta)
2. Se, että hallinto toimittaa virkamiehelle, joka on esittänyt hakemuksen ennen yhteisön palvelukseen tuloa ansaittujen eläkeoikeuksien siirrosta, muistion, jossa ilmoitetaan hänelle yhteisön järjestelmässä huomioon otettavien palvelusvuosien määrä, ei voida pitää asianomaiselle osoitettuna sopimusehdotuksena. Se on hallinnon sidotun toimivallan perusteella virkamiehen pyynnöstä laatima yksipuolinen päätösluonnos, josta tulee aineellisesti toimielimen päätös ja joka tulee voimaan vasta sen jälkeen, kun asianomainen henkilö on vahvistanut siirtohakemuksensa. Tämän päätöksen laatimista ja voimaantuloa koskevat epätyypilliset säännöt, jotka edellyttävät asianomaisen suostumusta, eivät vaikuta sen yksipuolisuuteen. Kun kyseessä on yksipuolinen päätös, sen lopullisuus ei voi perustua asianomaisen nimenomaiseen suostumukseen, joten siihen ei voida hyödyllisesti vedota asianomaista vastaan. Virkamiehiä koskevista toimielinten yksipuolisista päätöksistä tulee lopullisia sen jälkeen, kun henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklassa hallinnolliselle valitukselle ja kanteen nostamiselle asetetut määräajat päättyvät, jolloin niitä ei voida riitauttaa tuomioistuimessa.
(ks. 55, 56, 104 ja 109 kohta)
3. Uuden lainsäädännön antaminen on uusi merkittävä seikka, myös virkamiehille, jotka eivät kuulu sen soveltamisalaan, jos tämä lainsäädäntö aiheuttaa perusteetonta erilaista kohtelua viimeksi mainittujen ja lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvien välille. Tällainen uusi seikka on ollut sellaisen virkamiehen kannalta, jonka Belgiassa ansaitsemat eläkeoikeudet on siirretty tiettyjen suhteiden vahvistamisesta Belgian eläkejärjestelmien ja kansainvälisen julkisoikeuden piiriin kuuluvien toimielinten eläkejärjestelmien välillä 21.5.1991 annetun lain nojalla, eläkeoikeuksien siirrosta Belgian eläkejärjestelmien ja kansainvälisen julkisoikeuden piiriin kuuluvien toimielinten eläkejärjestelmien välillä 10.2.2003 annetun Belgian lain ja Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta annetulla asetuksella N:o 723/2004 lisätyn henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 26 artiklan 3 kohdan voimaantulo siirron jälkeen.
Koska näet yhtäältä henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 26 artiklan 3 kohdan säännöksissä annetaan virkamiehille, jotka eivät ole aiemmin jättäneet ennen tuloaan yhteisöjen palvelukseen ansaitsemiensa eläkeoikeuksien siirtoa koskevaa hakemusta tai joiden eläkeoikeuksia ei ole vielä siirretty, mahdollisuus esittää näiden oikeuksien siirtoa yhteisön eläkejärjestelmään koskeva hakemus henkilöstösääntöjen mukaisin edellytyksin. Näissä säännöksissä annetaan erityisesti virkamiehille, jotka ovat ansainneet aikaisemmin eläkeoikeuksia Belgiassa ja jotka eivät ole vakinaistamisen yhteydessä esittäneet siirtohakemusta tai joiden oikeuksia ei ole vielä siirretty yhteisön järjestelmään vuoden 1991 Belgian lain edellytysten mukaisesti, mahdollisuus siirtää nämä eläkeoikeudet vuoden 2003 Belgian lain edullisemmin edellytyksin. Virkamies, jonka Belgiassa ansaitsemat eläkeoikeudet on siirretty vuoden 1991 Belgian lain mukaisesti mutta joka ei ole saanut kyseisten eläkeoikeuksien siirtoa hyväkseen henkilöstösäännöissä tarkoitetulla tavalla ja siinä säädetyin edellytyksin, on henkilöstösääntöjen säännösten kannalta samassa tilanteessa kuin henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut virkamiehet.
Toisaalta on olemassa epäilyksiä tämän virkamiehen ja henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen virkamiesten ryhmien erilaisen kohtelun laillisuuden osalta, kun otetaan huomioon oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteet. Kyseinen erilainen kohtelu ei näet ollut ennakoitavissa silloin, kun asianomaiset virkamiehet tekivät vakinaistamisensa yhteydessä päätöksen siirtohakemuksen tekemisestä tai tekemättä jättämisestä. Luottamuksensuojan ja oikeusvarmuuden periaatteet ovat näet esteenä sille, että virkamieheen ei sovellettaisi edullisempaa lainsäädäntöä sellaisen valinnan perusteella, jonka seuraukset eivät olleet ennakoitavissa silloin, kun valinta tehtiin.
(ks. 69, 70, 72, 73, 79, 83 ja 84 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia 9/81, Williams v. tilintarkastustuomioistuin, 6.10.1982 (Kok. 1982, s. 3301, 14 kohta); asia C‑63/93, Duff ym., 15.2.1996 (Kok. 1996, s. I‑569, 20 kohta); asia C‑107/97, Rombi ja Arkopharma, 18.5.2000 (Kok. 2000, s. I‑3367, 66 kohta) ja asia C‑389/98 P, Gevaert v. komissio, 11.1.2001 (Kok. 2001, s. I‑65, 49 kohta).
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑182/96, Partex v. komissio, 16.9.1999 (Kok. 1999, s. II‑2673, 191 kohta).
4. Koska uusi, merkittävä seikka, jonka vuoksi nimittävän viranomaisen virkamiehen Belgian lainsäädännön perusteella ansaitsemien eläkeoikeuksien siirrosta yhteisön järjestelmään vuonna 2002 tekemien päätösten uudelleentarkastelua koskeva vaatimus on perusteltu, on ilmennyt 10.2.2003 annetun Belgian lain ja henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 26 artiklan 3 kohdan tultua voimaan, kohtuullinen määräaika, jonka kuluessa asianomainen saattoi perustellusti vedota tähän uuteen seikkaan, alkoi kulua vasta henkilöstösääntöjen voimaantulosta eli 1.5.2004.
Asianomaisen huolellisuutta arvioitaessa on otettava huomioon, että siirrettyjen eläkeoikeuksien laskentasäännöt ovat niin monimutkaisia, että virkamies kykenee vain hankaluuksin yksin selvittämään, vaikuttaako Belgian uusi lainsäädäntö hänen tilanteeseensa edullisesti vai ei. Lisäksi on huomautettava, että kantaja on esittänyt vaatimuksensa edellä mainittujen päätösten uudelleentarkastelusta kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun yhteisön lainsäätäjä on henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 26 artiklan 3 kohdan nojalla antanut virkamiehille, joiden eläkeoikeuksia ei ole siirretty, mahdollisuuden esittää sitä koskeva hakemus.
(ks. 88, 90 ja 91 kohta)
5. Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan säännöksiä, sekä sellaisena kuin se oli voimassa ennen Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta annetun asetuksen N:o 723/2004 voimaantuloa että sellaisena kuin se on voimassa tämän asetuksen perusteella, tai mitään muutakaan henkilöstösääntöjen säännöstä ei voida tulkita siten, että niiden perusteella ennen asetuksen N:o 723/2004 voimaantuloa tehdyn, ennen yhteisöjen palvelukseen tuloa ansaittujen eläkeoikeuksien siirtoa koskevan päätöksen peruuttaminen ei olisi mahdollista.
Vaikka näet ensinnäkin henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan säännöksillä, sellaisina kuin ne olivat voimassa ennen asetuksen N:o 723/2004 voimaantuloa, rajoitettiin ajallisesti virkamiehen mahdollisuutta hakea eläkeoikeuksiensa siirtoa vakinaistamisajanjaksona, niissä ei sen sijaan asetettu mitään rajoitusta mahdollisuudella vaatia eläkeoikeuksien siirron peruuttamista.
Toiseksi siinä tapauksessa, että tällainen päätös peruutettaisiin, uusi siirtohakemus olisi esitetty määräajassa, joka on nyttemmin pidennetty 10 vuoteen, ja henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisin edellytyksin, siinä muodossa kuin tämä säännös on asetuksen N:o 723/2004 perusteella.
Kolmanneksi ei voida vedota siihen, että henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan säännöksissä, siinä muodossa kuin se on asetuksen N:o 723/2004 perusteella, annetaan virkamiehelle mahdollisuus käyttää vain yhden kerran mahdollisuutta esittää hakemus hänen aikaisemmin ansaitsemiensa eläkeoikeuksien siirrosta, ja päätellä, että näissä säännöksissä kiellettäisiin siirtohakemuksen peruuttaminen. Mahdollisuus esittää toinen siirtohakemus ei näet ole sama asia kuin ensimmäisen hakemuksen peruuttamista koskeva mahdollisuus. Toisaalta edellä mainittuja 1.5.2004 voimaan tulleita säännöksiä ei voida soveltaa siirtohakemukseen, joka on esitetty ennen tätä päivämäärää, eivätkä ne näin ollen voi estää sitä, että siinä tapauksessa, että kyseinen siirtohakemus peruutettaisiin, sen esittäjä voisi kuitenkin esittää uuden hakemuksen nykyään voimassa olevin edellytyksin.
Koska yhteisön oikeudessa ei ole asiasta erityissäännöstä, edellytyksinä ennen asetuksen N:o 723/2004 voimaantuloa tehdyn eläkeoikeuksien siirtoa koskevan päätöksen peruuttamiselle ovat yleiset edellytykset, jotka koskevat oikeuksia luovien yksittäispäätösten peruuttamista. Näiden päätösten tekijä ei voi peruuttaa niitä yksipuolisesti, koska ne ovat laillisia. Tarve suojella luottamusta näin luodun tilanteen vakauteen estää hallintoa tässä tapauksessa peruuttamasta päätöstään.
Tällaiseen kieltoon, jolla pyritään suojelemaan edunsaajan oikeuksia, ei voida kuitenkaan kiellon tarkoituksenkaan vuoksi vedota tätä vastaan. Hallintoviranomainen, joka on tehnyt tämän oikeuksia luovan päätöksen, voi edunsaajan vaatimuksesta peruuttaa päätöksen ja korvata sen hakemuksen esittäjän kannalta edullisemmalla päätöksellä sillä edellytyksellä, että peruuttamisella ei heikennetä kolmansien osapuolten oikeuksia. Vaikka näet hallinnollisen päätöksen peruuttaminen on lähtökohtaisesti sallittua, siinä yhteydessä on noudatettava tarkasti oikeusvarmuuden periaatteen vaatimuksia.
Tältä kannalta Belgiassa ansaittujen eläkeoikeuksien siirrosta tiettyjen suhteiden luomisesta Belgian eläkejärjestelmien ja kansainvälisen julkisoikeuden piiriin kuuluvien toimielinten eläkejärjestelmien välillä 21.5.1991 annetun Belgian lain perusteella tehdyn päätöksen peruuttaminen ei ole omiaan heikentämään Belgian eläkejärjestelmien oikeuksia.
Yhtäältä näet tässä laissa säädetyllä mekanismilla, jonka mukaan yhteisön toimielin tulee virkamiehen sijaan, ei ole muutettu näiden järjestelmien oikeuksia eikä velvollisuuksia siirtohetkellä, koska ne eivät siinä yhteydessä maksa mitään yhteisön eläkejärjestelmään, sillä nämä järjestelmät ovat edelleen virkamiesten eläkeoikeuksien velallisina ja niiden velvollisuutena on, samalla tavoin kuin aikaisemmin, suorittaa vastaava eläke kuukausittain siitä päivästä, jolloin virkamies alkaa nauttia yhteisön eläkettään. Ainoa muutos koskee virkamiehen ja toimielimen välisiä suhteita, sillä toimielin antaa virkamiehelle yhteisön järjestelmässä hänen belgialaisten eläkeoikeuksiensa vakuutusmatemaattisesti lasketun määrän ja tulee vastaavasti virkamiehen sijaan niiden eläkeoikeuksien osalta, jotka tämä on ansainnut Belgian eläkejärjestelmissä. Koska eläkeoikeuksien siirto sijaantulomekanismin perusteella ei heikennä Belgian eläkejärjestelmien oikeuksia, myöskään tämän siirron vahvistamiseksi tehtyjen päätösten peruuttaminen ei ole omiaan heikentämään niitä.
Toisaalta vuoden 1991 Belgian lain 9 §:ssä annettiin virkamiehelle myös oikeus peruuttaa siirtohakemuksensa niin kauan kuin sijaantulo ei ollut vielä tullut voimaan, ilman muuta edellytystä kuin toimielimen suostumus.
(ks. 120–122, 124–126 ja 128–130 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: yhdistetyt asiat 7/56 ja 3/57–7/57, Algera ym. v. EHTY:n edustajakokous, 12.7.1957 (Kok. 1957, s. 81, 114 ja 115 kohta).