Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 26.6.2018 – Ranska vastaan komissio

(asia T‑259/13 RENV)

(EMOTR – Tukiosasto – Maataloustukirahasto ja maaseuturahasto – Rahoituksen ulkopuolelle jätetyt menot – Maaseudun kehittämisen tukitoimenpiteet – Luonnonhaitta-alueet – Kiinteämääräinen rahoitusoikaisu – Ranskalle aiheutuneet menot – Eläintiheyden kriteeri – Paikalla tehtävät tarkastukset)

1.      Maatalous – Yhteinen maatalouspolitiikka – Maaseuturahastosta maksettava rahoitus – Tuki maaseudun kehittämiseen – Toimien ja menojen tukikelpoisuus – Tuen vähentäminen tai epääminen – Jäsenvaltioiden velvollisuus järjestää tehokas järjestelmä hallinnollisia tarkastuksia ja paikan päällä tehtäviä tarkastuksia varten – Mahdollisuus suorittaa tarkastukset samanaikaisesti – Edellytykset – Luonnonhaitta-alueilla sijaitseville maanviljelijöille maksettujen korvausten edellytyksenä olevan karjatiheyden tarkistamiseksi suoritetut tarkastukset – Velvollisuus osoittaa, että näiden molempien tarkastusten erityispiirteet on otettu huomioon

(Komission asetuksen N:o 1975/2006 5 artiklan 2 kohta, 10 artiklan 2 kohta ja 12 artikla)

(ks. 55, 62–64 ja 68 kohta)

2.      Maatalous – Yhteinen maatalouspolitiikka – Maaseuturahastosta maksettava rahoitus – Tuki maaseudun kehittämiseen – Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen – Luonnonhaitta-alueilla sijaitseville maanviljelijöille maksetut korvaukset – Laskelma – Seuraukset paikan päällä tehtäville tarkastuksille

(Neuvoston asetuksen N:o 1698/2005 36 artiklan a alakohdan i ja ii alakohta)

(ks. 75 ja 77 kohta)

Aihe

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus kumota osittain Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta ja Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 26.2.2013 annettu komission täytäntöönpanopäätös 2013/123/EU (EUVL 2013, L 67, s. 20)

Ratkaisu

1) Kanne hylätään.

2) Ranskan tasavalta ja Euroopan komissio vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

3) Espanjan kuningaskunta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.