Valitus, jonka Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta on tehnyt 28.3.2024 unionin yleisen tuomioistuimen (kymmenes jaosto) asiassa T-56/22, Yhdistynyt kuningaskunta v. komissio, 31.1.2024 antamasta tuomiosta

(asia C-237/24 P)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta (asiamiehet: S. Fuller ja T. Buley, KC)

Muut osapuolet: Euroopan komissio ja Tšekin tasavalta

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

kumoaa valituksenalaisen tuomion

kumoaa komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2021/2019¹ siltä osin kuin siinä jätetään Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavat tietyt Yhdistyneet kuningaskunnan nimeämien maksajavirastojen menot väitetysti siitä syystä, että aktiiviviljelijän – toisiinsa sidoksissa olevat yhtiöt – määritelmässä on puutteita

velvoittaa komission korvaamaan Yhdistyneelle kuningaskunnalle asian käsittelystä unionin yleisessä tuomioistuimessa ja muutoksenhausta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valitus perustuu yhteen ainoaan valitusperusteeseen eli siihen, että unionin yleinen tuomioistuin on tulkinnut virheellisesti asetuksen (EU) N:o 1307/2013¹ 9 artiklan 2 kohtaa. Valittaja väittää, että 9 artiklan 2 kohta koskee vain suoria tukia viljelijöille, jotka hallinnoivat itse asianomaista infrastruktuuria tai asianomaisia palveluja.

Näin on tiivistetysti siksi, että

(i) 9 artiklan 2 kohdan muotoilu, kun kyseistä säännöstä luetaan sananmukaisesti ja sen luonnollisen merkityksen mukaisesti, johtaa siihen, että tuet viljelijälle kielletään pelkästään sen vuoksi, että joku sidoksissa oleva yritys alkaa hoitaa toimintaa, joka kuuluu 9 artiklan 2 kohdassa olevaan poissulkevaan luetteloon

(ii) tätä 9 artiklan 2 kohdan tulkintaa vahvistaa suurissa määrin se, että 9 artiklan 2 kohdan pääilmaisussa, johon unionin yleinen tuomioistuin vetoaa, eli “luonnolliset tai oikeushenkilöt taikka luonnollisten tai oikeushenkilöiden ryhmä” sinänsä vain toistetaan 4 artiklan 1 kohdassa olevan viljelijän määritelmän sanamuoto

(iii) unionin yleisen tuomioistuimen 9 artiklan 2 kohdasta omaksumalle tulkinnalle, joka ei vastaa asetuksen (EU) 1307/2013 9 artiklan tarkoituksia, ei ole mitään tarkoituksenmukaista tai teleologista perustaa.

____________

¹ Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien Yhdistyneen kuningaskunnan tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 17.11.2021 annettu komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2021/2019 (tiedoksiannettu numerolla C(2021) 8164) (EUVL 2021, L 413, s. 3).

¹ Yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta 17.12.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013 (EUVL 2013, L 347, s. 608).