Asia C-314/18
SF
(rechtbank Amsterdamin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)
Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 11.3.2020
Ennakkoratkaisupyyntö – Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa – Puitepäätös 2002/584/YOS – Eurooppalainen pidätysmääräys – 5 artiklan 3 alakohta – Luovuttaminen sillä edellytyksellä, että asianomainen henkilö palautetaan täytäntöönpanojäsenvaltioon suorittamaan pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa määrätty vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai turvaamistoimenpide – Palauttamishetki – Puitepäätös 2008/909/YOS – 3 artiklan 3 kohta – Soveltamisala – 8 artikla – Pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa annetun rangaistuksen mukauttaminen – 25 artikla – Rangaistuksen täytäntöönpano puitepäätöksen 2002/584 /YOS 5 artiklan 3 alakohdan yhteydessä
1. Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa – Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä tehty puitepäätös – Täytäntöönpanojäsenvaltion kansalaisen tai siellä vakinaisesti asuvan henkilön luovuttaminen syytetoimenpiteitä varten – Takuu, joka pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion on annettava – Kyseessä olevan henkilön palauttaminen täytäntöönpanojäsenvaltioon suorittamaan pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa määrätty vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai turvaamistoimenpide – Palauttamishetki – Lainvoimainen tuomio – Poikkeus
(Neuvoston puitepäätöksen 2002/584, sellaisena kuin se on muutettuna puitepäätöksellä 2009/299, 1 artiklan 3 kohta ja 5 artiklan 3 alakohta sekä puitepäätöksen 2008/909, sellaisena kuin se on muutettuna puitepäätöksellä 2009/299, 1 artiklan a alakohta, 3 artiklan 3 ja 4 kohta sekä 25 artikla)
(ks. 44, 48–54, 56 ja 59–62 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)
2. Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa – Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta rikosasioissa annettuihin tuomioihin tehty puitepäätös 2008/909 – Rangaistusten täytäntöönpano eurooppalaisen pidätysmääräyksen johdosta – Täytäntöönpano silloin, kun kyseessä oleva henkilö palautetaan täytäntöönpanojäsenvaltioon suorittamaan pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa määrätty vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai turvaamistoimenpide – Täytäntöönpanojäsenvaltion suorittama rangaistuksen keston mukauttaminen – Edellytykset
(Neuvoston puitepäätöksen 2002/584, sellaisena kuin se on muutettuna puitepäätöksellä 2009/299, 5 artiklan 3 alakohta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/909, sellaisena kuin se on muutettuna puitepäätöksellä 2009/299, 8 artiklan 2 kohta ja 25 artikla)
(ks. 65–68 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)
Tiivistelmä
Unionin tuomioistuin on 11.3.2020 antamassaan tuomiossa SF (Eurooppalainen pidätysmääräys) (C-314/18) todennut yhtäältä, että kun eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanojäsenvaltio asettaa sen kansalaisen taikka siellä vakinaisesti asuvan henkilön, josta tällainen pidätysmääräys on annettu, syytetoimenpiteitä varten luovuttamisen ehdoksi sen, että tämä henkilö palautetaan sinne suorittamaan pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa määrätty vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai turvaamistoimenpide, kyseisen jäsenvaltion on periaatteessa palautettava kyseinen henkilö heti, kun tuomiosta on tullut lainvoimainen. Toisin on vain silloin, kun kyseessä olevan henkilön puolustautumisoikeuksien kunnioittamiseen taikka hyvään oikeudenkäyttöön liittyvät konkreettiset syyt tekevät hänen läsnäolonsa pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa välttämättömäksi siihen asti, kunnes menettelyvaiheet, jotka liittyvät eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteena olevaa rikosta koskevaan rikosoikeudelliseen menettelyyn, on saatettu lopullisesti päätökseen. Toisaalta unionin tuomioistuin on katsonut, että vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöön panemiseksi täytäntöönpanojäsenvaltio voi mukauttaa tämän rangaistuksen kestoa vain puitepäätöksen 2008/909(1) 8 artiklan 2 kohdassa määrätyin tiukoin edellytyksin.
Tämä tuomio liittyy menettelyyn, joka koskee brittiläisen tuomarin rikossyytteen ajamiseksi Alankomaiden kansalaista vastaan antaman eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa Alankomaissa. Alankomaiden syyttäjäviranomainen oli pyytänyt pidätysmääräyksen antanutta oikeusviranomaista antamaan puitepäätöksen 2002/584(2) 5 artiklan 3 alakohdassa säädetyn takuun siitä, että se sitoutuu ennen kyseessä olevan henkilön luovuttamista palauttamaan hänet täytäntöönpanojäsenvaltioon suorittamaan pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa määrätty vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai turvaamistoimenpide.(3) Britannian sisäministeri oli vastauksessaan todennut, että jos asianomaiselle henkilölle tuomittaisiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus, hänet palautettaisiin Alankomaihin, kun rikosoikeudellinen menettely ja kaikki muut menettelyt, jotka koskevat eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteena olevaa rikosta, on saatettu päätökseen. Saman viranomainen oli lisäksi täsmentänyt, ettei puitepäätökseen 2002/584 perustuva luovutus mahdollista sen mukaan sitä, että Alankomaat voivat muuttaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa mahdollisesti määrätyn rangaistuksen kestoa.
Unionin tuomioistuin on aluksi todennut ensinnäkin hetkestä, jona henkilö, josta on annettu eurooppalainen pidätysmääräys, jonka täytäntöönpanon ehdoksi on asetettu puitepäätöksen 2002/584 5 artiklan 3 alakohdassa tarkoitettu takuu, on palautettava täytäntöönpanojäsenvaltioon suorittamaan pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa määrätty vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai turvaamistoimenpide, että tässä säännöksessä ei ole täsmennetty mainittua hetkeä. Se on korostanut sitä merkitystä, jonka unionin lainsäätäjä on sekä tässä säännöksessä että puitepäätöksessä 2008/909 antanut täytäntöönpanojäsenvaltion kansalaisen taikka siellä vakinaisesti asuvan henkilön sosiaalisen kuntoutuksen mahdollisuuksille, jotka ilmenevät siinä, että hän voi sen jälkeen, kun hänet on eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöön panemiseksi luovutettu pidätysmääräyksen antaneeseen jäsenvaltioon, suorittaa siellä hänelle määrätyn vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanojäsenvaltiossa. Unionin tuomioistuin on korostanut tällaisessa tilanteessa sen seikan merkitystä, että pidätysmääräyksen antanut jäsenvaltio suorittaa palautuksen heti, kun kyseessä oleva tuomio on tullut lainvoimaiseksi. Unionin tuomioistuin on kuitenkin täsmentänyt, että jos ilmenisi, että kyseessä olevan henkilön läsnäolo pidätysmääräyksen anteessa jäsenvaltiossa on välttämätön sitä rikosta, jonka perusteella eurooppalainen pidätysmääräys on annettu, koskevaan rikosoikeudelliseen menettelyyn liittyvien muiden menettelyvaiheiden vuoksi, tuomitun henkilön sosiaalisen kuntoutuksen helpottamista koskevaa tavoitetta on punnittava sekä syytetoimenpiteiden tehokkuuteen että kyseessä olevan henkilön puolustautumisoikeuksiin nähden.
Toiseksi unionin tuomioistuin on muistuttanut puitepäätöksen 2008/909 8 artiklan 2 kohdassa säädetystä täytäntöönpanojäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen mahdollisuudesta mukauttaa pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa annettua rangaistusta, että se on tiukasti rajattu tässä säännöksessä, ja täsmentänyt, että mainitussa 8 artiklassa säädetään ainoat poikkeukset velvollisuudelle tunnustaa lähetetty tuomio ja panna täytäntöön rangaistus, joka vastaa kestoltaan ja luonteeltaan pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa annetussa tuomiossa määrättyä. Unionin tuomioistuin on siten hylännyt puitepäätöksen 2008/909 25 artiklan(4) sellaisen tulkinnan, jonka mukaan täytäntöönpanojäsenvaltio voi mukauttaa rangaistusta muulla kuin mainitun puitepäätöksen 8 artiklassa säädetyin tavoin, kun henkilö on luovutettu pidätysmääräyksen antaneeseen jäsenvaltioon palauttamista koskevan takuun nojalla.