Kanne 23.4.2023 – VT v. komissio

(asia T-216/23)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: VT (edustaja: asianajaja M. Velardo)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan 5.5.2022 toteutetun toimen, jolla kantajaa ei ole sisällytetty kilpailujen EPSO/AD/380/19-AD7 ja EPSO/AD/380/19-AD9 varallaololuetteloihin

kumoamaan 15.7.2022 toteutetun toimen, jolla hylättiin pyyntö kilpailujen EPSO/AD/380/19-AD7 ja EPSO AD/380/19-AD9 varallaololuettelojen ulkopuolelle jättämisen uudelleentarkastelusta

kumoamaan nimittävän viranomaisen sen jälkeen, kun Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO) oli ollut yli neljä kuukautta hiljaa, 10.2.2023 hiljaisesti tekemä päätös, jolla hylättiin kantajan virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) 90 artiklan 2 kohdan nojalla 10.10.2022 tekemä valitus

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seitsemään kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu unionin toimielinten kielijärjestelyjä koskevien säännösten rikkomiseen. Kirjallisen ja suullisen kokeen suorittaminen muulla kuin kantajan äidinkielellä (englanniksi ja ranskaksi) esti hänen osaamisensa asianmukaisen arvioinnin, koska hänen koetuloksiinsa vaikutti myös hänen kielitaitonsa. Tästä seurasi myös henkilöstösääntöjen 27 artiklan rikkominen.

Toinen kanneperuste, joka perustuu hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamiseen, siihen, ettei hakijoita arvioitu objektiivisesti (Glantenay-oikeuskäytäntö), ja henkilöstösääntöjen liitteessä III olevan 5 artiklan ensimmäisen ja kolmannen kohdan rikkomiseen. Eräät hakijat nimittäin suorittivat myöhemmin uudelleen kirjallisen kokeen, joka oli tasoltaan selvästi helpompi.

Hakijoiden vertailu Assessment centerissä järjestetyissä kokeissa ei ollut tasapuolinen, koska valintalautakunta ei ollut etukäteen selvittänyt Talent Screener -osiossa ilmoitettujen tietojen todenperäisyyttä.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiin ja sen yhteydessä myös menettelyn osapuolten yhdenvertaisuuden periaatteen loukkaamiseen (perusoikeuskirjan 47 artikla), koska kantajalla ei ollut mahdollisuutta tutustua sitä, että hänet suljettiin kilpailusta, koskeviin kattaviin perusteluihin ennen kanteen nostamista. Tästä seurasi myös menettelyn osapuolten prosessuaalista yhdenvertaisuutta koskevan periaatteen loukkaaminen.

Neljäs kanneperuste, joka perustuu henkilöstösääntöjen liitteessä III olevan 5 artiklan viidennen ja kuudennen alakohdan rikkomiseen siitä syystä, että valintalautakunta ei sisällyttänyt varallaololuetteloon vähintään kahta kertaa niin paljon hakijoita kuin kilpailussa oli avoimia virkoja.

Viides kanneperuste, joka perustuu kilpailuilmoituksen noudattamatta jättämiseen, henkilöstösääntöjen liitteessä III olevan 5 artiklan 1 kohdan rikkomiseen ja tästä seuranneeseen ilmeiseen arviointivirheeseen siitä syystä, että AD 7 -kilpailussa arvioitiin myös hakijoiden johtajaominaisuuksia, vaikka niillä piti olla merkitystä vain AD 9 -kilpailussa.

Kuudes kanneperuste, joka perustuu asiasta Di Prospero v. komissio johdattavien oikeusperiaatteiden loukkaamiseen, henkilöstösääntöjen 27 artiklan rikkomiseen ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamiseen siitä syystä, että kilpailuilmoituksessa ei sallittu osallistumista sekä AD 7- että AD 9-kilpailuihin, mutta AD 7-kilpailun varallaololuetteloon sisällytettiin viran puolesta joitakin hakijoita, jotka olivat jättäneet hakemuksen AD 9-kilpailussa.

Seitsemäs kanneperuste, joka perustuu hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamiseen ja siihen, ettei arvioinnissa noudatettu objektiivisuutta, siitä syystä, ettei valintalautakunnan kokoonpano pysynyt samana siinä tapahtuneiden jatkuvien muutosten vuoksi ja ettei puheenjohtaja noudattanut shadowing-käytäntöjä.

____________