Asiat T-219/09 ja T-326/09

Gabriele Albertini ym. ja

Brendan Donnelly

vastaan

Euroopan parlamentti

Kumoamiskanne – Euroopan parlamentin jäsenten lisäeläkejärjestelmä – Lisäeläkejärjestelmän muuttaminen – Yleisesti sovellettava toimi – Toimi, joka ei koske asianomaista erikseen – Tutkimatta jättäminen

Määräyksen tiivistelmä

1.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet – Ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa nostettua kannetta ei ole mahdollista perustaa SEUT 263 artiklan neljänteen kohtaan

(EY 230 artiklan neljäs ja viides kohta; SEUT 263 artiklan neljäs kohta)

2.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet – Euroopan parlamentin jäsenten lisäeläkejärjestelmää koskevien säännösten muuttamisesta tehty Euroopan parlamentin päätös – Euroopan parlamentin jäsenen nostama kanne – Toimi ei koske kantajaa erikseen – Tutkimatta jättäminen

(EY 230 artiklan neljäs kohta)

3.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet – Edellytystä, jonka mukaan toimen on koskettava kantajaa erikseen, ei saada tulkita contre legem

(EY 230 artiklan neljäs kohta)

1.      Kanteen tutkimisedellytysten täyttymistä koskeva kysymys on ratkaistava kanteen nostamispäivänä voimassa olleiden sääntöjen perusteella, ja kanteen tutkimisedellytyksiä arvioidaan kanteen nostamishetkellä eli silloin kun kannekirjelmä jätetään. Näin ollen sellaisen kanteen tutkimisedellytyksiä, joka on nostettu ennen EUT-sopimuksen voimaantulopäivää 1.12.2009, on arvioitava EY 230 artiklan eikä SEUT 263 artiklan perusteella.

(ks. 39 kohta)

2.      Jotta yhteisön toimielimen antaman yleisesti sovellettavan toimen voidaan katsoa koskevan erikseen luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, kyseisen toimen on vaikutettava siihen sille tunnusomaisten erityispiirteiden tai sellaisen tosiasiallisen tilanteen takia, jonka perusteella se erottuu kaikista muista.

Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteessä VIII mainitun (vapaaehtoisen) lisäeläkejärjestelmän muuttamisesta 1.4.2009 tehty Euroopan parlamentin puhemiehistön päätös heikentää niitä oikeuksia, joihin ne, joita asia koskee, voivat tulevaisuudessa vedota sillä perusteella, että he ovat lisäeläkerahaston jäseniä, mutta tämä ei merkitse sitä, että he erottuisivat kaikista muista toimijoista EY 230 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetulla tavalla, koska he ovat objektiivisesti määritellyssä tilanteessa, joka on verrattavissa kaikkien muiden kyseisen eläkerahaston jäseninä olevien parlamentin jäsenten tilanteeseen.

On totta, että se, että yhteisön toimielimellä on erityisten säännösten nojalla velvollisuus ottaa huomioon suunnittelemansa toimen vaikutukset tiettyjen yksityisten tilanteeseen, voi yksilöidä nämä yksityiset. Kuitenkin silloin kun kysymyksessä oleva päätös tehtiin, missään yhteisön oikeussäännössä ei velvoitettu puhemiehistöä ottamaan huomioon niiden, joita asia koskee, erityistä tilannetta.

(ks. 45, 46, 48 ja 49 kohta)

3.      Perustamissopimuksella luodun laillisuusvalvontajärjestelmän mukaan luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi nostaa kanteen asetuksesta ainoastaan, jos se koskee häntä sekä suoraan että erikseen. Vaikka tätä jälkimmäistä edellytystä onkin tulkittava tehokasta oikeussuojaa koskevan periaatteen valossa ottaen huomioon eri tekijät, joiden perusteella kantaja voidaan yksilöidä, tällaisen tulkinnan perusteella kyseistä edellytystä, josta määrätään nimenomaisesti perustamissopimuksessa, ei voida poistaa ilman, että ylitettäisiin yhteisöjen tuomioistuimille perustamissopimuksella myönnetty toimivalta.

Toiseksi hyvän oikeudenhoidon ja prosessiekonomian periaatteiden soveltaminen ei voi olla hyväksyttävä peruste tutkia kanne, jossa ei noudateta EY 230 artiklan neljännessä kohdassa määrättyjä tutkimisedellytyksiä, koska muutoin ylitettäisiin unionin tuomioistuimille perustamissopimuksessa annettu toimivalta. Kumpikaan näistä periaatteista ei voi olla peruste poiketa perustamissopimuksessa määrätystä tuomioistuinten toimivallasta.

(ks. 52 ja 54 kohta)