Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 17.3.2011 (Cour de cassationin (Ranska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) - Josep Peñarroja Fan vireille panemat asiat

(Yhdistetyt asiat C-372/09 ja C-373/09)¹

(EY 43 artikla - Sijoittautumisvapaus - EY 49 artikla - Palvelujen tarjoamisen vapaus - Rajoitukset - Tuomioistuimia avustavat asiantuntijat, jotka ovat kääntäjiä - Julkisen vallan käyttö - Kansallinen lainsäädäntö, jossa asiantuntijan nimike varataan kansallisten lainkäyttöviranomaisten pitämiin luetteloihin merkityille henkilöille - Oikeuttaminen - Oikeasuhteisuus - Direktiivi 2005/36/EY - Säännellyn ammatin käsite)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour de cassation

Asianosainen

Josep Peñarroja Fa

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö - Cour de cassation (Ranska) - EY 43, EY 45, EY 49 ja EY 50 artiklan tulkinta - Lainsäädäntö, jonka mukaan kansallisten lainkäyttöviranomaisten pitämään luetteloon merkitsemiselle on asetettu ikää, pätevyyttä, nuhteettomuutta ja riippumattomuutta koskevat edellytykset, mutta jossa ei ole säädetty toisen jäsenvaltion lainkäyttöviranomaisten tunnustaman asiantuntijan aseman huomioon ottamisesta eikä sellaisten muiden yksityiskohtaisten sääntöjen käyttöönottamisesta, joiden avulla mainittujen edellytysten täyttymistä voidaan valvoa - Tämän lainsäädännön yhteensoveltuvuus sijoittautumisvapautta ja palvelujen tarjoamisen vapautta koskevien primaarioikeuden määräysten kanssa

Tuomiolauselma

Tuomioistuimen sen käsiteltäväksi saatetussa asiassa ammatinharjoittajalle tapauskohtaisesti antama toimeksianto avustaa sitä asiantuntijana kääntäjän ominaisuudessa on EY 50 artiklassa, jota vastaa nykyinen SEUT 57 artikla, tarkoitettua palvelujen tarjoamista.

Pääasioissa kyseessä olevan kaltainen tuomioistuimia avustavien asiantuntijoiden käännöstoiminta ei ole EY 45 artiklan ensimmäisessä kohdassa, jota vastaa nykyinen SEUT 51 artiklan ensimmäinen kohta, tarkoitettua julkisen vallan käyttöön liittyvää toimintaa.

EY 49 artikla, jota vastaa nykyään SEUT 56 artikla, on esteenä pääasioissa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa tuomioistuimia kääntäjinä avustavien asiantuntijoiden luetteloon merkitsemiselle on asetettu pätevyyttä koskevia vaatimuksia mutta jonka mukaan henkilö, jota asia koskee, ei voi saada tietoonsa häntä koskevan päätöksen perusteluja eikä voi hakea päätökseen tehokkaasti muutosta tuomioistuimessa päätöksen laillisuuden tutkimiseksi ja erityisesti sen varmistamiseksi, että on noudatettu unionin oikeudesta johtuvaa vaatimusta siitä, että muissa jäsenvaltioissa hankittu ja tunnustettu pätevyys otetaan asianmukaisesti huomioon.

EY 49 artikla, jota vastaa nykyään SEUT 56 artikla, on esteenä tuomioistuimista avustavista asiantuntijoista 29.6.1971 annetun lain nro 71-498, sellaisena kuin se on muutettuna 11.2.2004 annetulla lailla nro 2004-130, 2 §:ssä olevan kaltaiselle vaatimukselle, jonka mukaan henkilöä ei voida merkitä tuomioistuimia avustavien asiantuntijoiden valtakunnalliseen luetteloon kääntäjänä, ellei hän osoita, että hän on ollut merkittynä cour d'appelin pitämään kyseisten asiantuntijoiden luetteloon keskeytyksettä kolmen vuoden ajan, mikäli tällaisella vaatimuksella estetään se, että tutkittaessa toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen sellaisen henkilön hakemus, joka ei ole osoittanut luetteloon kuulumista koskevan edellytyksen täyttymistä, tällaisen henkilön toisessa jäsenvaltiossa hankkima ja siellä tunnustettu pätevyys otetaan asianmukaisesti huomioon sen määrittämiseksi, vastaako pätevyys ja jos, niin missä määrin, cour d'appelin pitämään luetteloon keskeytyksettä kolmen vuoden ajan merkittynä olleelta henkilöltä tavallisesti edellytettävää asiantuntemusta.

Tuomioistuimia kääntäjinä avustaville asiantuntijoille annetut toimeksiannot, kun tällaisen toimeksiannon suorittaa Cour de cassationin pitämän valtakunnallisen luettelon kaltaiseen luetteloon merkitty asiantuntija, eivät kuulu ammattipätevyyden tunnustamisesta 7.9.2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun säännellyn ammatin käsitteen alaan.

____________

¹ - EUVL C 282, 21.11.2009.