Asia T-122/17
Devin AD
vastaan
Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto
EU-tavaramerkki – Mitättömyysmenettely – EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki DEVIN ‐ Ehdoton hylkäysperuste – Kuvailevuus – Maantieteellinen nimi – Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)
Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 25.10.2018
1. EU-tavaramerkki – Muutoksenhakumenettely – Kanne unionin tuomioistuimissa – Unionin yleisen tuomioistuimen mahdollisuus muuttaa riidanalaista päätöstä – Rajat
(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 64 artiklan 1 kohdan toinen virke ja 65 artiklan 3 kohta)
2. EU-tavaramerkki – Luopuminen, menettäminen ja mitättömyys – Ehdottomat mitättömyysperusteet – Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan vastainen rekisteröinti – Käsite
(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 52 artiklan 1 kohdan a alakohta)
3. EU-tavaramerkki – Luopuminen, menettäminen ja mitättömyys – Ehdottomat mitättömyysperusteet – Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan vastainen rekisteröinti – Tavaramerkin kuvailevuuden arviointi – Maantieteelliset nimet
(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 52 artiklan 1 kohdan a alakohta)
4. EU-tavaramerkki – Luopuminen, menettäminen ja mitättömyys – Ehdottomat mitättömyysperusteet – Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan vastainen rekisteröinti – Tavaramerkin kuvailevuuden arviointi – Maantieteelliset nimet – Arviointiperusteet
(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 52 artiklan 1 kohdan a alakohta)
5. EU-tavaramerkki – Luopuminen, menettäminen ja mitättömyys – Ehdottomat mitättömyysperusteet – Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan vastainen rekisteröinti – Sanamerkki DEVIN – Miten unionin keskivertokuluttaja ymmärtää devin-sanan – Maantieteellisen nimen Devin vapaana pitäminen
(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 52 artiklan 1 kohdan a alakohta)
6. EU-tavaramerkki – EU-tavaramerkin vaikutukset – Rajoitukset – Asetuksen N:o 207/2009 12 artiklan 1 kohdan b alakohta – Vapaana pitämisen tarve – Vaikutus
(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 12 artiklan 1 kohdan b alakohta)
7. EU-tavaramerkki – EU-tavaramerkin vaikutukset – Tavaramerkkiin perustuvat oikeudet – Oikeus kieltää tavaramerkin käyttö – Saman tai samankaltaisen merkin käyttö ilman perusteltua syytä silloin, kun mainittu käyttö merkitsee tavaramerkin erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettua hyväksi käyttämistä taikka on haitaksi tavaramerkin erottamiskyvylle tai maineelle – Perustellun syyn käsite – Ulottuvuus
(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 9 artiklan 2 kohdan c alakohta)
1. Ks. tuomion teksti.
(ks. 11 ja 97–99 kohta)
2. Ks. tuomion teksti.
(ks. 17 ja 18 kohta)
3. Ks. tuomion teksti.
(ks. 20–22 kohta)
4. Ks. tuomion teksti.
(ks. 23 ja 24 kohta)
5. Sanamerkki DEVIN ei kuvaile maantieteellistä alkuperää, kun on kyse Bulgarian naapurimaiden eli Kreikan ja Romanian sekä unionin muiden jäsenvaltioiden keskivertokuluttajasta yksinomaan Bulgariaa lukuun ottamatta.
Vaikka asianomainen kohderyhmä Bulgariassa tuntee Devinin maantieteellisen nimen, unionin muiden jäsenvaltioiden asianomaiset kohderyhmät eivät pääosin tunne Devinin maantieteellistä nimeä tai eivät ainakaan tunne sitä maantieteellisen paikan nimityksenä.
Pelkästään se, että internetin hakukoneet löytävät Devinin kaupungin, ei riitä osoittamaan, että kyseessä on paikka, jonka merkittävä osa kohdeyleisöstä Kreikassa ja Romaniassa tuntee. ”Merkittävä turismiprofiili internetissä” ei sellaisenaan voi riittää sen osoittamiseen, että kohdeyleisö ulkomailla tuntee pienen kaupungin.
Kivennäisvesien ja juomien keskivertokuluttaja unionissa ei ole erityisen erikoistunut maantieteeseen tai turismiin. Kun valituslautakunta keskittyi virheellisesti ulkomaisiin turisteihin ja erityisesti kreikkalaisiin tai romanialaisiin turisteihin, jotka vierailevat Bulgariassa tai Devinissä, se ei ottanut huomioon koko kohdeyleisöä, joka muodostuu unionin ja muun muassa Kreikan ja Romanian keskivertokuluttajasta, vaan se rajoittui virheellisesti kohdeyleisön hyvin pieneen tai pienen pieneen osaan – eli Bulgariassa tai Devinissä vieraileviin ulkomaisiin turisteihin –, joka on joka tapauksessa merkityksetön ja jota ei voida pitää kohdeyleisön riittävän edustavana otoksena, kun otetaan huomioon oikeuskäytäntö. Valituslautakunta sovelsi näin ollen virheellistä kriteeriä, joka johti sen virheelliseen tosiseikkoja koskevaan arviointiin siitä, miten kohdeyleisö ymmärtää devin-sanan.
Kun on kuse maantieteellisen nimen Devin vapaana pitämisestä, on katsottava, että Devin-nimen kuvaileva käyttö on sallittua kaupungin markkinoimiseen turistikohteena. Euroopan unionin tavaramerkistä annetussa asetuksessa N:o 207/2009 säädetään tavaramerkin antaman yksinoikeuden varsinaisessa määritelmässä esteistä, joilla pyritään säilyttämään kolmansien intressit. Devinin kaupungin nimi on kolmansien vapaasti käytettävissä paitsi kuvailevaa käyttöä, johon kuuluu esimerkiksi turismin edistäminen kyseisessä kaupungissa, varten myös erottamiskykyisenä merkkinä, kun tähän on ”perusteltu syy” eikä sekaannusvaaraa ole, jolloin asetuksen 207/2009 8 ja 9 artiklaa ei sovelleta. Yleistä etua Devinin kylpyläkaupungin kaltaisen maantieteellisen nimen vapaana pitämiseen voidaan näin ollen suojata siksi, että tällaisia nimiä voidaan käyttää kuvailevasti ja siksi, että on olemassa esteitä, joilla rajoitetaan riidanalaisen tavaramerkin haltijan yksioikeutta, tarvitsematta julistaa kyseistä tavaramerkkiä mitättömäksi.
(ks. 39, 41, 46–48, 79, 83, 89, 90, 93 ja 95 kohta)
6. Euroopan unionin tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 207/2009 12 artiklalla pyritään yhteensovittamaan tavaramerkkioikeuksien suojelemista koskevat perustavanlaatuiset intressit ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta sekä palvelujen tarjoamisen vapautta yhteismarkkinoilla koskevat perustavanlaatuiset intressit siten, että tavaramerkkioikeus voi täyttää tehtävänsä olennaisena osana vääristymättömän kilpailun järjestelmää, jonka luominen ja ylläpitäminen on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen tavoitteena. Kyseisen asetuksen 12 artiklan 1 kohdan b alakohdalla pyritään täsmällisemmin sanottuna säilyttämään kaikkien talouden toimijoiden mahdollisuus käyttää kuvailevia merkintöjä. Tämä säännös on näin ollen ilmaus vapaana pitämisen tarpeesta. Vapaana pitämisen tarve ei kuitenkaan voi missään tapauksessa olla tavaramerkin vaikutusten itsenäinen rajoitus lisänä kyseisessä artiklassa nimenomaisesti säädettyihin rajoituksiin. On näin ollen niin, että vaikka 12 artiklan 1 kohdan b alakohdalla ei anneta kolmansille oikeutta käyttää tällaista nimeä tavaramerkkinä, siinä kuitenkin taataan se, että ne voivat käyttää sitä deskriptiivisesti eli maantieteellisen alkuperän ilmaisemiseen sillä edellytyksellä, että nimeä käytetään hyvää liiketapaa noudattaen.
(ks. 76–78 kohta)
7. Ks. tuomion teksti.
(ks. 87 ja 88 kohta)