Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Curtea de Apel Brașov (Romania)on esittänyt 11.4.2023 – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on L.D.

(asia C-223/23, Redu ¹ )

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Curtea de Apel Brașov

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa

L.D.

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko SEU 2 artiklaa, SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa ja SEU 4 artiklan 3 kohtaa, luettuina yhdessä ajokorteista 20.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY¹ johdanto-osan 2, 15 ja 22 perustelukappaleen sekä 11 artiklan 4 kohdan kanssa, siltä osin kuin ne koskevat jäsenvaltion velvoitetta toteuttaa kaikki asianmukaiset ja tarvittavat toimenpiteet liikenneturvallisuuden parantamista koskevan tavoitteen saavuttamiseksi Euroopan unionin sisäisen henkilöiden vapaan liikkuvuuden yhteydessä sekä soveltaen komission päätöstä 2006/928/EY² Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 artiklan [1 kohdan] viimeisen virkkeen valossa, tulkittava niin, että ne ovat esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle oikeudelliselle tilanteelle, jossa tuomittu purkuhakemuksen esittäjä vaatii ylimääräisen muutoksenhaun kautta ajoneuvon kuljettamisesta ajo-oikeuden ollessa määräaikaisesti peruutettuna annetun lainvoimaisen rikostuomion purkamista, niin että hän voisi käyttää uudelleen ajo-oikeutta, mikä merkitsisi vapaata liikkuvuutta kaikkialla Euroopan unionissa, vedoten sen periaatteen soveltamiseen, jonka mukaan sovelletaan lievempää rikoslakia, joka olisi ollut sovellettavissa sen oikeudenkäynnin aikana, jossa asia tutkittiin aineellisesti, ja jossa säädettiin lyhemmästä vanhentumisajasta, joka olisi päättynyt ennen asian lopullista ratkaisemista, mutta joka todettiin vasta myöhemmin kansallisen perustuslakituomioistuimen ratkaisussa, jolla rikosoikeudellisen vastuun vanhentumisen katkeamista koskeva lakiteksti on todettu perustuslain vastaiseksi (vuoden 2022 ratkaisu) sillä perusteella, että lainsäätäjä oli passiivinen, koska tämä ei ollut ryhtynyt toimiin lakitekstin mukauttamiseksi saman perustuslakituomioistuimen toiseen ratkaisuun, joka on annettu neljä vuotta ennen viimeksi mainittua ratkaisua (vuoden 2018 ratkaisu), ja tällä välin ensimmäisen ratkaisun nojalla annettu yleisten tuomioistuinten oikeuskäytäntö oli jo vakiintunut siten, että kyseinen teksti oli edelleen voimassa sellaisena, kuin se ymmärrettiin perustuslakituomioistuimen ensimmäisen ratkaisun johdosta, sillä käytännön seurauksella, että vanhentumisaika kaikkien sellaisten rikosten osalta, joista ei ollut annettu lainvoimaista tuomiota ennen perustuslakituomioistuimen ensimmäistä ratkaisua, lyhentyi puoleen ja että rikosoikeudellinen menettely kyseessä olevaa [syytettyä] vastaan oli näin ollen päättynyt?

Onko SEU 2 artiklaa, joka koskee oikeusvaltion arvoja ja ihmisoikeuksien kunnioittamista yhteiskunnassa, jolle on ominaista oikeudenmukaisuus, ja SEU 4 artiklan [3 kohtaa], joka koskee unionin ja jäsenvaltioiden välisen vilpittömän yhteistyön periaatetta, soveltaen komission päätöstä 2006/928 Romanian oikeusjärjestelmän tehokkuuden varmistamista koskevan sitoumuksen osalta, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 artiklan [1 kohdan] viimeisen virkkeen, jossa vahvistetaan lievemmän rikoslain periaate, valossa, tulkittava koko kansallisen tuomioistuinjärjestelmän kannalta siten, että ne ovat esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle oikeudelliselle tilanteelle, jossa tuomittu purkuhakemuksen esittäjä vaatii ylimääräisellä muutoksenhaulla ajoneuvon kuljettamisesta ajo-oikeuden ollessa määräaikaisesti peruutettuna annetun lainvoimaisen rikostuomion purkamista, niin että hän voisi käyttää uudelleen tätä oikeutta, mikä merkitsisi vapaata liikkuvuutta kaikkialla Euroopan unionissa, vetoamalla sen periaatteen soveltamiseen, jonka mukaan sovelletaan lievempää rikoslakia, joka olisi ollut sovellettavissa sen oikeudenkäynnin aikana, jossa asia tutkittiin aineellisesti, ja jossa säädettiin lyhyemmästä vanhentumisajasta, joka olisi päättynyt ennen asian lopullista ratkaisemista, mutta joka todettiin vasta myöhemmin kansallisen perustuslakituomioistuimen ratkaisussa, jossa rikosoikeudellisen vastuun vanhentumisen katkeamista koskeva lakiteksti on todettu perustuslain vastaiseksi (vuoden 2022 ratkaisu) sillä perusteella, että lainsäätäjä oli passiivinen, koska tämä ei ole ryhtynyt toimiin lakitekstin mukauttamiseksi saman perustuslakituomioistuimen toiseen ratkaisuun, joka oli annettu neljä vuotta ennen viimeksi mainittua ratkaisua (vuoden 2018 ratkaisu), ja tällä välin ensimmäisen ratkaisun nojalla annettu yleisten tuomioistuinten oikeuskäytäntö oli jo vakiintunut siten, että kyseinen teksti oli edelleen voimassa sellaisena, kuin se ymmärrettiin perustuslakituomioistuimen ensimmäisen ratkaisun johdosta, sillä käytännön seurauksella, että vanhentumisaika kaikkien sellaisten rikosten osalta, joista ei ollut annettu lainvoimaista tuomiota ennen perustuslakituomioistuimen ensimmäistä ratkaisua, lyhentyi puoleen ja että rikosoikeudellinen menettely kyseessä olevaa [syytettyä] vastaan oli näin ollen päättynyt?

Jos vastaus on myöntävä, ja vain jos unionin oikeuden mukaista tulkintaa ei voida antaa, onko unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatetta tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle säännöstölle tai käytännölle, jonka mukaan kansallisen perustuslakituomioistuimen ratkaisut ja ylimmän kansallisen tuomioistuimen sitovat ratkaisut sitovat kansallisia yleisiä tuomioistuimia eivätkä ne tästä syystä ja kurinpitorikkomukseen syyllistymättä voi viran puolesta jättää soveltamatta näihin ratkaisuihin perustuvaa oikeuskäytäntöä, vaikka ne katsovat unionin tuomioistuimen tuomion perusteella, että kyseinen oikeuskäytäntö on ristiriidassa SEU 2 artiklan, SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan ja SEU 4 artiklan [3 kohdan] kanssa, luettuina yhdessä ajokorteista 20.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY johdanto-osan 2, 15 ja 22 perustelukappaleen sekä 11 artiklan 4 kohdan kanssa, siltä osin kuin ne koskevat jäsenvaltion velvoitetta toteuttaa kaikki asianmukaiset ja tarvittavat toimenpiteet liikenneturvallisuuden parantamista koskevan tavoitteen saavuttamiseksi sekä soveltaen komission päätöstä 2006/928/EY Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 artiklan 1 kohdan viimeisen virkkeen valossa, kuten pääasiassa?

____________

¹ Tämän asian nimi on kuvitteellinen nimi. Se ei vastaa oikeudenkäynnin minkään asianosaisen todellista nimeä.

¹ EUVL 2006, L 403, s. 18.

¹ Yhteistyötä ja Romanian edistymisen seurantaa koskevan järjestelmän perustamisesta tiettyjen arviointiperusteiden täyttämiseksi oikeuslaitoksen uudistamisen ja korruption torjunnan alalla 13.12.2006 tehty komission päätös (EUVL 2006, L 354, s. 56).