Language of document : ECLI:EU:T:2005:347

Yhdistetyt asiat T-366/03 ja T-235/04

Land Oberösterreich ja Itävallan tasavalta

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen — Yhdenmukaistamistoimenpiteestä poikkeavat kansalliset toimenpiteet – Kielto käyttää muuntogeenisiä organismeja Oberösterreichissa – EY 95 artiklan 5 kohdan soveltamisedellytykset

Tuomion tiivistelmä

1.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet – Jäsenvaltiolle osoitettu komission päätös, joka koskee kansallisia säännöksiä, joilla kielletään muuntogeenisten organismien käyttäminen tämän valtion osavaltiossa – Kanne, jonka on nostanut osavaltio, joka on laatinut mainitut säännökset, jotka ovat olleet kyseisen jäsenvaltion esittämän yhdenmukaistamistoimenpiteestä poikkeamista koskevan pyynnön kohteena – Tutkittavaksi ottaminen

(EY 95 artiklan 5 kohta ja EY 230 artiklan neljäs kohta; komission päätös 2003/653)

2.      Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Yhtenäismarkkinoiden toteuttamiseen tähtäävät toimenpiteet – Uusien poikkeavien kansallisten säännösten käyttöönotto – Komission harjoittama valvonta – Oikeudenkäyntimenettely – Kontradiktorista periaatetta ei sovelleta

(EY 95 artiklan 4, 5 ja 6 kohta)

3.      Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Yhtenäismarkkinoiden toteuttamiseen tähtäävät toimenpiteet – Uusien poikkeavien kansallisten säännösten käyttöönotto – Komission harjoittama valvonta – Päätös – Perusteluvelvollisuuden laajuus

(EY 95 artiklan 5 kohta ja EY 253 artikla)

1.      Päätös koskee EY 230 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetulla tavalla erikseen muita kuin niitä, joille se on osoitettu, ainoastaan silloin, kun kyseinen päätös vaikuttaa niihin niille tunnusomaisten erityispiirteiden tai sellaisen tosiasiallisen tilanteen takia, jonka perusteella ne erottuvat kaikista muista, ja ne voidaan tästä syystä yksilöidä samalla tavalla kuin se, jolle päätös on osoitettu. Kyseisen määräyksen tarkoituksena on nimittäin varmistaa myös sellaisen oikeussubjektin oikeussuoja, jolle riidanalaista toimenpidettä ei ole osoitettu mutta jota asia kuitenkin koskee vastaavalla tavalla.

Siten muuntogeenisten organismien käytön kieltämistä EY 95 artiklan 5 kohdan nojalla jäsenvaltion osavaltion alueella koskevista kansallisista säännöksistä tehty komission päätös koskee erikseen tällaista osavaltiota, joka on laatinut sen omaan toimivaltaan kuuluvan lakiehdotuksen, jota varten kyseinen jäsenvaltio on hakenut tämän määräyksen mukaista poikkeusta. Tällä päätöksellä ei näin ollen vaikuteta pelkästään toimeen, jonka osavaltio on toteuttanut, vaan lisäksi sillä estetään tätä käyttämästä aikomallaan tavalla omia toimivaltuuksiaan, jotka sille annetaan kansallisessa valtiosäännössä.

Vaikka mainittu päätös onkin lisäksi osoitettu kyseiselle jäsenvaltiolle, tämä ei ole käyttänyt mitään harkintavaltaa antaessaan sen tiedoksi tälle osavaltiolle, joten tämä päätös koskee suoraan myös tätä osavaltiota EY 230 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(ks. 27–29 kohta)

2.      Kontradiktorista periaatetta ei sovelleta EY 95 artiklan 5 kohdan mukaiseen menettelyyn. EY 95 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun menettelyn tavoin kyseinen menettely nimittäin käynnistyy jäsenvaltion pyynnöstä, jonka tarkoituksena on yhteisön tasolla toteutetusta yhdenmukaistamistoimenpiteestä poikkeavien kansallisten säännösten tai määräysten hyväksyminen. Näissä kahdessa tapauksessa menettelyn aloittaa ilmoittava jäsenvaltio, jolla on täysi vapaus ilmaista näkemyksensä päätöksestä, jonka tekemistä se pyytää. Nämä kaksi menettelyä on samoin saatettava pyynnön esittäneen jäsenvaltion etujen ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan turvaamiseksi nopeasti päätökseen. Tältä osin se seikka, että erona EY 95 artiklan 4 kohdan mukaiseen menettelyyn tämän saman artiklan 5 kohdassa määrätty menettely koskee vielä luonnosvaiheessa olevia kansallisia toimenpiteitä, ei mahdollista sitä, että komissio voisi pidentää EY 95 artiklan 6 kohdassa määrättyä kuuden kuukauden määräaikaa kontradiktorisen näkemystenvaihdon järjestämiseksi.

Ensinnäkin tämän viimeksi mainitun määräyksen sanamuodosta on todettava yhtäältä, että sitä sovelletaan erotuksetta EY 95 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja voimassa olevia kansallisia toimenpiteitä ja luonnosvaiheessa olevia toimenpiteitä, joihin sovelletaan EY 95 artiklan 5 kohtaa, koskeviin pyyntöihin poikkeuksen myöntämisestä. Toisaalta koska komissio voi käyttää kyseisen määräyksen kolmannen alakohdan mukaista mahdollisuutta pidentää päätöksentekomääräaikaa kuudella kuukaudella ainoastaan, jos asian monitahoisuus edellyttää sitä eikä määräajan pidentäminen vaaranna ihmisten terveyttä, EY 95 artiklan 6 kohdan kolmannessa alakohdassa ei anneta komissiolle mahdollisuutta siirtää päätöksentekomääräajan päättymistä kuudella kuukaudella ainoastaan siinä tarkoituksessa, että voitaisiin kuulla jäsenvaltiota, joka on saattanut sen käsiteltäväksi EY 95 artiklan 5 kohdan mukaisen pyynnön poikkeuksen myöntämisestä.

Toiseksi EY 95 artiklan 5 kohdan rakenteen osalta se seikka, että kyseisessä määräyksessä tarkoitetaan kansallista toimenpidettä, joka ei ole vielä voimassa, ei vähennä sitä tarvetta, että komissio ratkaisee nopeasti sen käsiteltäväksi saatetun pyynnön poikkeuksen myöntämisestä. Perustamissopimuksen laatijat ovat nimittäin halunneet tämän menettelyn nopeaa loppuunsaattamista, jotta turvataan pyynnön esittäneen valtion intressi saada ratkaisu sovellettavista säännöistä ja sisämarkkinoiden moitteeton toiminta.

(ks. 41–44 kohta)

3.      Komission EY 95 artiklan 5 kohdan nojalla tekemän päätöksen on EY 253 artiklan mukaisen perusteluvelvollisuuden noudattamiseksi sisällettävä riittävä ja asiassa merkityksellinen selvitys seikoista, jotka on otettu huomioon määritettäessä, ovatko kyseisessä artiklassa yhdenmukaistamistoimenpidettä koskevan poikkeuksen myöntämiseksi jäsenvaltiolle asetetut edellytykset täyttyneet.

(ks. 53 kohta)