Kanne 17.12.2008 - Total Raffinage Marketing v. komissio
(Asia T-566/08)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Total Raffinage Marketing SA (Puteaux, Ranska) (edustajat: asianajajat A. Vandencasteele, C. Falmagne, C. Lemaire ja S. Naudin)
Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio
Vaatimukset
komission asiassa COMP/39.181 - kynttilävahat 1.10.2008 tekemän päätöksen nro K (2008) 5476 lopullinen, joka koskee EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan ja ETA:n perustamissopimuksen 53 artiklan soveltamista koskevaa menettelyä, 1 ja 2 artikla on kumottava osittain
kyseisen päätöksen 2 artiklassa Total R.M.:lle määrätyn sakon määrää on alennettava huomattavasti
Euroopan komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kantaja vaatii kanteessaan sen komission asiassa COMP/39.181 - kynttilävahat 1.10.2008 tekemän päätöksen nro K (2008) 5476 lopullinen antaman päätöksen kumoamista, jossa komissio totesi, että tietyt yritykset, muun muassa kantaja, ovat rikkoneet EY 81 artiklan 1 kohtaa ja Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 53 artiklan 1 kohtaa vahvistaessaan hintoja ja jakaessaan parafiinivahojen markkinoita Euroopan talousyhteisön alueella ja raakaparafiinin markkinoita Saksassa.
Kantaja vetoaa kanteensa tueksi yhteentoista kanneperusteeseen, jotka koskevat EY 81 artiklan rikkomista, perusteluvelvollisuutta, vuoden 2006 suuntaviivoja sakkojen laskennasta
1, suhteellisuusperiaatetta, syyttömyysolettamaa sekä oikeusvarmuuden periaatetta, yhdenvertaisuusperiaatetta ja periaatetta, jonka mukaan rangaistukset ja seuraamukset on määrättävä yksilökohtaisesti, siltä osin kuin komissio:
katsoi, että yhtäältä vahoja ja parafiiniä ja toisaalta raakaparafiiniä koskeva käytäntö muodosti yksittäisen jatkuvan rikkomisen, ja määritti raakaparafiiniä koskevan käytännön sopimukseksi
katsoi virheellisesti hintojen vahvistamista ja markkinoiden ja/tai asiakaskunnan jakamista koskevan sopimuksen yksittäiseksi jatkuvaksi rikkomiseksi, vaikka kantajan osalta voitiin osoittaa ainoastaan tietojen vaihto parafiinimarkkinoiden tilanteesta, hinnoista ja tulevista hintoja, asiakkaita ja määriä koskevista strategioista
ei yhtäältä ottanut huomioon julkista irtisanoutumista koskevaa yhteisön oikeuskäytäntöä, kun se katsoi kantajan olevan vastuussa vahoja ja parafiinejä koskevan kartellin osalta koko rikkomisen ajalta, vaikka kantaja lakkasi osallistumasta "teknisiin kokouksiin" 11. ja 12.5.2004 pidetyn kokouksen jälkeen, eli lähes vuosi ennen rikkomisen päättymistä, ja toisaalta hyväksyi Repsolin ennenaikaisen vetäytymisen kartellista ennen rikkomisen päättymistä mutta ei kantajan vetäytymistä, vaikka kantaja oli vastaavassa tilanteessa
vaati kantajaa esittämään todisteita siitä, että se irtisanoutui julkisesti kartellista
ei ottanut huomioon, että kantaja ei toteuttanut kartellia
otti huomioon myyntien arvon niiden kolmen viimeisten osallistumisvuosien ajalta, jolloin kantaja osallistui rikkomiseen, sen sijaan, että se olisi ottanut huomioon myyntien arvon viimeisen osallistumisvuoden ajalta
määritti myyntien arvon prosenttiosuuden liian korkeaksi rikkomisen raakaparafiiniä koskevilta osin
sovelsi suuntaviivojen 24 kohdassa tarkoitettua sakon laskentamenetelmää, mikä rikkoo asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 3 kohtaa ja suhteellisuusperiaatetta, yhdenvertaisuusperiaatetta ja syyttömyysolettamaa
sovelsi lisämäärää varoittamistarkoituksessa, ilman että se perusteli tätä riittävästi
määräsi sakon, joka vastaa 410 prosenttia kantajan yhden vuoden liikevaihdosta kyseessä olevilla markkinoilla
katsoi emoyhtiön Total SA vastuulliseksi kantajan toiminnasta.
____________1 - Suuntaviivat asetuksen n:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määrättävien sakkojen laskennasta (EUVL 2006, C 210, s. 2).